Historian opiskelusta

Historioitsijoista ylivoimaisesti suurin osa on opettajina joko lukioissa tai ylä-asteilla. Toki muuallekin voi työllistyä ja siihen voi todella vaikuttaa sivuaineilla. Humanistien kannattaisi rohkeasti ottaa nykyisin sivuaineita ns. "kovemmista" tieteistä, esim. kauppatieteistä. Näin saa etulyöntiaseman erilaisiin opetuksen ja opetussuunnittelun johto- ja hallintotehtäviin.

Osa historian opiskelijoista työllistyy toimittajiksi; näin ollen luonnollisesti kannattaisi poimia sivuaineita viestinnästä tai viestintää tukevista aineista. Mieti sitä mikä sinua todella kiinnostaa. Myös filosofiaa monet lukevat sivuaineikseen, sekä äidinkieltä. Mitä useampi pääaine tai laaja sivuaine, sitä monipuolisemmin on pätevyys opettaa niitä aineita, joita on lukenut.

Tottakai jos kiinnostuksen kohde nro. 1 on historia, eikä muuta huvita opiskella, eihän sille sitten mitään voi. Akateeminen ura on niin ikään mahdollinen, mutta niitä paikkoja ei valmistuvien humanistien kokonaismäärään verrattuna ole paljon. Jos historia kiinnostaa ja vieläpä hyvien arvosanojen kera, niin väikkärille ei pitäisi muodostua erityisiä esteitä.

Muista kuitenkin se, että nykyään joustavilla opinto-opikeuksilla saa opiskella (lähes) mitä haluaa mistä tahansa oppilaitoksesta miltä tahansa alalta. Joten voit huomattavissa määrin vaikuttaa siihen, millaisiin työtehtäviin valmistut. Varsinaisia historian osaajia tarvitaan yksityisellä sektorilla todella vähän, joten jos lukee pelkkiä humanistisia aineita, on tuleva työpaikka suuremmalla todennäköisyydellä julkiselta sektorilta.