käytetään minareetteja jotka nykyisin ovat yleensä varustettu kaiuttimilla. Aikaisemmin rukousta johtavat imaamit kiipesivät aina henkilökohtaisesti minareettiin esittämään rukouskutsut.
Vastaavasti kristillisissä kirkoissa on soitettu rukouskutsuna torneissa olevia kelloja.
Noin vuonna 660 syntyi ensimmäinen varsinainen islamin uskonnollinen lahko kharijiitit, joita on nykyisin Omanissa ja Sansibarissa nimellä ibadiitit.
Shiialaisten keskeinen opinkappale on käsitys imaamista. Sunnalaisille imaami on vain rukouksen johtaja, mutta shiialaisille todellinen karismaattinen johtaja, kuten ajatollah Khomeini.
Imaami voi antaa jumalallista ilmoitusta ja hänen on oltava Alin jälkeläinen, sillä jumalallinen substanssi periytyy vain Alin jälkeläisille. Imaami, samoin kuin paavi, on erehtymätön ja synnitön.
Profeetta Muhammedin määritelmän mukaan arabeja ovat arabian kieltä puhuvat henkilöt. Esimerkiksi iranilaiset siis eivät ole arabeja. Toisen määritelmän mukaan arabi on henkilö, joka puhuu arabiaa ja tuntee olevansa arabi, joka kokee historiansa ja kulttuurinsa omaksi perinnökseen.
Olla arabi ei siis ole rotukysymys vaan tunne- ja kulttuurikysymys. Arabi sana tavataan jo assyyrialaisissa piirtokirjoituksissa ja Raamatussa tarkoittamassa beduiineja.
Muhammedin kuoltua hänen seuraajinaan toimivat "oikeaan johdetut kalifit". Kalifi Alin aikana (656-661) muodostui häntä kannattava puolue. Toinen vallasta taisteleva puolue ryhmittyi Shia Muawiyyan taakse.
Ali murhattiin ja Alin pojat Al-Hasan ja Al-Husain luopuivat kalifin arvosta. Al-Hasan murhattiin 669 ja Al-Husain kieltäytyi vannomasta uskollisuuden valaa vuonna 680 kalifiksi tulleelle Yazidille. Husain joutui taisteluun Yazidin kanssa ja Kerbelan luona Husain tapettiin ja hänen joukkonsa lyötiin.
Mormoni temppeleissä tornit taas ovat puhtaasti hämäystä, - vailla mitään varsinaista tarkoitusta. Niissä ei soiteta kelloja eikä esitetä rukouskutsuja.
Mormonien apostolit ja profeetat taas vastaavat lähinnä islamin kalifeja.
Turust
Vastaavasti kristillisissä kirkoissa on soitettu rukouskutsuna torneissa olevia kelloja.
Noin vuonna 660 syntyi ensimmäinen varsinainen islamin uskonnollinen lahko kharijiitit, joita on nykyisin Omanissa ja Sansibarissa nimellä ibadiitit.
Shiialaisten keskeinen opinkappale on käsitys imaamista. Sunnalaisille imaami on vain rukouksen johtaja, mutta shiialaisille todellinen karismaattinen johtaja, kuten ajatollah Khomeini.
Imaami voi antaa jumalallista ilmoitusta ja hänen on oltava Alin jälkeläinen, sillä jumalallinen substanssi periytyy vain Alin jälkeläisille. Imaami, samoin kuin paavi, on erehtymätön ja synnitön.
Profeetta Muhammedin määritelmän mukaan arabeja ovat arabian kieltä puhuvat henkilöt. Esimerkiksi iranilaiset siis eivät ole arabeja. Toisen määritelmän mukaan arabi on henkilö, joka puhuu arabiaa ja tuntee olevansa arabi, joka kokee historiansa ja kulttuurinsa omaksi perinnökseen.
Olla arabi ei siis ole rotukysymys vaan tunne- ja kulttuurikysymys. Arabi sana tavataan jo assyyrialaisissa piirtokirjoituksissa ja Raamatussa tarkoittamassa beduiineja.
Muhammedin kuoltua hänen seuraajinaan toimivat "oikeaan johdetut kalifit". Kalifi Alin aikana (656-661) muodostui häntä kannattava puolue. Toinen vallasta taisteleva puolue ryhmittyi Shia Muawiyyan taakse.
Ali murhattiin ja Alin pojat Al-Hasan ja Al-Husain luopuivat kalifin arvosta. Al-Hasan murhattiin 669 ja Al-Husain kieltäytyi vannomasta uskollisuuden valaa vuonna 680 kalifiksi tulleelle Yazidille. Husain joutui taisteluun Yazidin kanssa ja Kerbelan luona Husain tapettiin ja hänen joukkonsa lyötiin.
Mormoni temppeleissä tornit taas ovat puhtaasti hämäystä, - vailla mitään varsinaista tarkoitusta. Niissä ei soiteta kelloja eikä esitetä rukouskutsuja.
Mormonien apostolit ja profeetat taas vastaavat lähinnä islamin kalifeja.
Turust
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomessa mitään ulkoisia merkkejä, torneja tai muuta, jotka kertoisivat mistä rakennuksesta on kysymys?
En muista nähneeni ainuttakaan moskeijaa, minareettia tms.
Pohjoismaissa kaiuttimien käyttö on luvanvaraista yleisillä paikoilla.
Moskeijat ovat Allahille osoitettujen palvelusten lisäksi muulloinkin ahkerasti käytössä. Moskeijat ovat sosiaalisen elämän keskuksia, joissa tavataan tuttuja ja vietetään aikaa.
Länsimaissa moskeijoiden yhteydessä saattaa olla kauppoja, josta muslimit saattavat ostaa itselleen oikeanlaisia ruoka-aineita, muun muassa lihaa, jossa ei ole epäpuhtaita aineksia (sianlihaa). Lisäksi moskeijoiden yhteydessä saattaa olla koulu, kirjasto ja päiväkoti.
Tarkoitustaan varten moskeijoiksi rakennetuissa rakennuksissa on usein pyöreä keskikupoli. Suomessa moskeijoita voi olla missä tahansa rakennuksessa. Jostakin ulko-ovenpielestä kyllä löytynee arabiankielinen teksti joka kertoo rakennuksen käyttötarkoituksen.
Lähin paikka jossa todella voi tutustua laajasti vanhoihin komeisiin moskeijoihin on Istanbul Turkissa.
Pienillä ja köyhemmillä seuduilla minareetin virkaa saattaa toimittaa lähellä oleva lyhtypylväs johon kaiuttimet ovat rukouskutsuja varten kiinnitetty.
Turust