Pitkään ihmettelin miksi taiteilija-apurahan saaneet ovat alkoholisteja. En enää.
Jäin pari vuotta sitten eläkkeelle ja harrastuspiirissämme olemme tulleet seuraavaan tulokseen: uutta ei synny ilman alkoholia. Meitä on muusikoita, runoilijoita, lauluntekijöitä, akvarellien tekijöitä...
Alkoholi vapauttaa tunteet esiin ja kadottaa ympäristön hälyn.
Ei muuta kuin juomaan ja luomaan uutta!
Viimeistely vain täytyy tehdä selvinpäin.
Jäin pari vuotta sitten eläkkeelle ja harrastuspiirissämme olemme tulleet seuraavaan tulokseen: uutta ei synny ilman alkoholia. Meitä on muusikoita, runoilijoita, lauluntekijöitä, akvarellien tekijöitä...
Alkoholi vapauttaa tunteet esiin ja kadottaa ympäristön hälyn.
Ei muuta kuin juomaan ja luomaan uutta!
Viimeistely vain täytyy tehdä selvinpäin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Usea taiteilija-apurahan saanut ei ole alkoholisti, eli taiteilijat eivät välttämättä suinkaan alkoholisoidu.
Syy-yhteys kulkee toisinpäin, eli monista valmiista alkoholisteista puhkeaa sittemmin taiteilija, johtuen syistä joista kerroit.
Aivan samoin tapahtuu esim. ravintolamuusikon "alkoholisoituminen".
Muusikot eivät suinkaan alkoholisoidu esiintyessään usein ravintolassa.
Itseasiassa suurin osa ravintolamuusikoista ei lainkaan juopottele työpaikallaan.
Mutta jo valmiiksi alkoholisoitunut muusikko hakeutuu mielellään ravintolaan töihin - siellä kun "on sosiaalinen lupa" ottaa siivuja pitkin iltaa.
Tätä juomista selitellään sitten sillä, "että kun ollaan ravintolassa töissä".
Moikka! En juomisaikanani 25-30 v kyennyt tekemään mitään kunnollista sävellystä, koska ei ollut tarpeeksi "malttia" (hermoja) paneutua sävellytystyöhön. "Matalan tyylin" kaljalauluja yritin, mutta sisältö jäi heikoksi.
Mielestäni "luovuus" vaatii tasapainoista ja rauhallista työskentelyä, mikä tapahtuu vain raittiina.
Moni säveltäjä virkistää aivoja mm lenkkeilyllä aamuisin.
Monesta juoposta on raittiina tullut hyvä säveltäjä, koska "elämäntarinaa" riittää.
Sikäli kuin taiteilija on alkoholisti, hän on taiteilija alkoholismistaan huolimatta, ei suinkaan sen ansiosta. Jos alkoholi vapauttaisi luovuuden ja lahjakkuuden, olisi Suomi täynnä korkeatasoisia taiteen tekijöitä alalla kuin alalla.
Taiteen tekeminen on ammatti ja vaatii pitkälle vietyä teknistä osaamista ja harjaantumista lahjakkuuden lisäksi. Eri asia sitten on, että humalassa käsitys omista ja kavereiden kyvyistä voi olla ylikorostunut, selvin päin ne ideat eivät yleensä ole kovinkaan kaksisia.
Taiteentekeminen antaa mahdollisuuden juopotteluun. Lisäksi se parantaa uskottavuutta, ainakin meidän yhteiskunnassamme, kiitos edesmenneiden lahjakkuuksien.
Ja kun tilaisuus on ja esikuvat olkapäällä, on vastustamattoman hauskaa antaa periksi.
Varsinkin jos tykkää olla kännissä. Ja, käsi sydämelle: kaikkihan haluavat. Ainakin sitä nousuhumalaa.