Tiedoksi.
http://www.tut.fi/units/rka/rtek/tutkimus/rakennusfysiikka/raportit/Raportti128.pdf#search=%22auringon%20l%C3%A4mp%C3%B6teho%22
Laatan lämpötila vaikuttaa voimakkaasti pohjamaan lämpötilaan. Jos laatan
lämpötila on keskimäärin 5 °C korkeampi, pohjamaan lämpötila on heikosti
eristetyssä (R= 1,35 m2 K/W, 50 mm EPS) laatassa noin 4 °C ja hyvin
eristetyssä (R= 4,05…5,41 m2 K/W, 150…200 mm EPS) noin 2 ºC korkeampi.
Pohjamaan lämpötila vaikuttaa merkittävästi rakenteen kosteustekniseen
toimintaan sekä energiatalouteen.
Lattialämmitetyssä alapohjassa laatan ja pohjamaan välille muodostuu
muutaman ºC-asteen suurempi lämpötilaero kuin lämmittämättömässä. Tästä
syystä betonilaatta kuivuu alaspäin, mikäli laatan alapuolella ei ole
vesihöyrynvastuskerroksia. Koska pohjamaa rakennuksen reuna-alueella on
varsinkin talvella viileämpi, laatta kuivuu hieman nopeammin rakennuksen
reuna- kuin keskialueella.
Lattialämmitetyssä alapohjassa maahan johtuvat lämpöhäviöt ovat aina
suurempia kuin lämmittämättömässä johtuen laatan korkeammasta
lämpötilasta. Teoreettisesti lämpövuo lämmitetyssä laatassa maahan on noin
30% suurempi kuin lämmittämättömässä, kun molemmissa sama laatan
lämmöneristys. Jos halutaan, että lämmitetyssä laatassa lämpövuo maahan
on samansuuruinen kuin lämmittämättömässä lämmöneristettä on lisättävä.
Laatan lämpötilan ollessa keskimäärin 25 ºC, energiataloudellinen
lämmöneristeen lämmönvastus R on 4,05…5,41 m2 K/W (vastaa noin
150…200 mm EPS).
http://www.tut.fi/units/rka/rtek/tutkimus/rakennusfysiikka/raportit/Raportti128.pdf#search=%22auringon%20l%C3%A4mp%C3%B6teho%22
Laatan lämpötila vaikuttaa voimakkaasti pohjamaan lämpötilaan. Jos laatan
lämpötila on keskimäärin 5 °C korkeampi, pohjamaan lämpötila on heikosti
eristetyssä (R= 1,35 m2 K/W, 50 mm EPS) laatassa noin 4 °C ja hyvin
eristetyssä (R= 4,05…5,41 m2 K/W, 150…200 mm EPS) noin 2 ºC korkeampi.
Pohjamaan lämpötila vaikuttaa merkittävästi rakenteen kosteustekniseen
toimintaan sekä energiatalouteen.
Lattialämmitetyssä alapohjassa laatan ja pohjamaan välille muodostuu
muutaman ºC-asteen suurempi lämpötilaero kuin lämmittämättömässä. Tästä
syystä betonilaatta kuivuu alaspäin, mikäli laatan alapuolella ei ole
vesihöyrynvastuskerroksia. Koska pohjamaa rakennuksen reuna-alueella on
varsinkin talvella viileämpi, laatta kuivuu hieman nopeammin rakennuksen
reuna- kuin keskialueella.
Lattialämmitetyssä alapohjassa maahan johtuvat lämpöhäviöt ovat aina
suurempia kuin lämmittämättömässä johtuen laatan korkeammasta
lämpötilasta. Teoreettisesti lämpövuo lämmitetyssä laatassa maahan on noin
30% suurempi kuin lämmittämättömässä, kun molemmissa sama laatan
lämmöneristys. Jos halutaan, että lämmitetyssä laatassa lämpövuo maahan
on samansuuruinen kuin lämmittämättömässä lämmöneristettä on lisättävä.
Laatan lämpötilan ollessa keskimäärin 25 ºC, energiataloudellinen
lämmöneristeen lämmönvastus R on 4,05…5,41 m2 K/W (vastaa noin
150…200 mm EPS).
Vastaukset 13
Vanhimmat
joo, siinähän oli asiaan perehdytty tieteellisellä tarkkuudella, sanoisin että tämän päivän EPS hinnalla laittaisin 150mm reunoille ja 100 mm keskelle laattaa epsiä ja routaeristettä ainakin 100 mm, paksummalti jos alkaa laittamaan niin tuntuu jo liikaa grunderin kukkarossa kun tuota routaeristettäkin joutuu laittamaan suhteessa laatan alla olevaan eristepaksuuteen, niin ja halkaistu sokkeli ilman muuta, vähintään 100mm epsiä
Omien analyysieni mukaan tuo lattian lisä EPS on toiseksi nopeiten "itsensä" maksava lisäeriste.
Eli jos rakentamassaan talossa aikoo asua yli 3 vuotta, sanoisin jotta 50mm kannattaa lisätä EPS:ää.
(laskin joskus pari vuotta sitten, tokkopa tilanne muuttunut)
tossa tutkimuksessahan ilmeni että energiansäästössä tulee iso hyppy kun laitetaan 50mm sijasta 100 mm epsiä eli jos laittaakin vaikka 150 tahi 200mm niin säästö energiankulutuksessa ei suhteessa niin merkittävä eli pikaisesti pääteltynä optimaalisin on 150 mm reunoille ja 100 keskelle jolloin neliöinä säästyy paljon epsiä, täytyy myös huomioida että jos laitetaan esim. 200 mm epsiä niin routaeristystä täytyy myös kasvattaa suhteessa mikä tekee lisä kuluja
Lämpöhän nousee ylöspäin eikä näin lämmitä perustusta.
Jos on vuskattu laatan alus eristeissä niin sehän jäähdyttää laattaa .
Lämmin ilma nousee ylöspäin. Johtumalla lämpö etenee joka suuntaan samalla tavoin.
Kysymys:
Vaikuttaako lämmitysmuoto energiankulutukseen, siis kumpi kuluttaa enemmän energiaa patteri- vai lattialämmitys? Lattialämmitys hukkaa lämpöä maaperään, mutta hukkaako patterilämmitys lämpöä seinien ja ikkunoiden läpi. Kumpi siis energiataloudellisempi?
"Kysymys:
Vaikuttaako lämmitysmuoto energiankulutukseen, siis kumpi kuluttaa enemmän energiaa patteri- vai lattialämmitys? Lattialämmitys hukkaa lämpöä maaperään, mutta hukkaako patterilämmitys lämpöä seinien ja ikkunoiden läpi. Kumpi siis energiataloudellisempi?"
En tiedä minkä verran sähkö ja öljyteollisuus (perinteiset patterilämmitykset) vaikuttaa siihen että patterit ei yleisen tiedon mukaan hukkaa...
Mutta onhan se kumma jos ei hukkaa tule siitä että seinän vieressä on 50 asteinen elementti. Ja siitä että kylmän ikkunapinnan editse virtaa ~ 30 asteinen ilma. Ja lisäksi se seinän vierusta pitää lämmittää perhanan lämpimäksi jotta jalat tarkenee toisella puolen huonetta.
Varmasti tulee hukkaa ja mielestäni pakko tulla jopa enemmän kuin kunnolla eristetyssä lattialämmitystalossa.
(lisukkeeksi tulee että viileämmän lattilämmön tuottaminen onnistuu pienemmällä siirtohäviöllä ja paremmalla hyötysuhteella kuin vesikeskuspatterilämmityksessä ... sähköpattereilla toki siirtohäviöt olemattomat ja hyötysuhdekin hyvä, ainoastaan se seinän ja aukkunan läpi tuleva hävikki on sama)
Se jos mikä on varmaa lämpönouseeylöspäin ja näin johtumalla ei menekkään alaspäin niin paljon kuin ylöspäin .Kun kyseesä on 30 asteen lämpö niin lattian alapuolella lämpö ei juuri nouse vaan lämpö nousee ylös ja lämmittää näin huoneilmaa.
Lämmin ilma nousee ylös ei lämpö itsessään. Lämpimän ilman nousua kutsutaan konvektioksi. Alapohjassa ei tavallisesti ilma liiku joten siellä ei lämpö nouse ylös. Konvektio riippuu myös lämpötila erosta, pienillä lämpötilaeroilla ilma ei liiku voimakkaasti.
Alapohjassa merkittävin lämmönsiirtymismuoto on johtuminen. (Kotitehtäväksi jää selvittää mitä tarkoittaa lämmön etenemismuodot ja niiden erot: johtuminen, säteily ja konvektio. Google voi auttaa)
siinähän opiskelet noilla tiedoilla eskiomot olisivat kuolleet sukupuuttoon.
Varmaankaan alapohjaan ei mielestäsi kannata laittaa eristeitä ollenkaan kun lämpöhän nousee ylöspäin.
Sinun mielestä varmaankin täytyy laittaa eristettä 50cm kun lämmin ilma laskee alaspäin johtumalla tietenkin riippuu ja roikkuu miten atomit on asettuneet alapohjassa jos atomit on poikittain saattaa johtuminen aineessa olla hitampaa kuin jos atomit on pitkittäin taas lämpötila vaikuttaa atomiin johtuminen voi hidastua jos lämpötila on ulkona ja sisällä sama
Minä en käytä edes pannun alusia. Nostan vaan kuuman pannun ja kattilan pöydälle. Ei se pöytä siitä kuumene kun lämpö nousee ylöspäin.
niin läämmin ilma todellakin nousee ylös ja pöytä muuttuu hiileksi niin kuin mekin hiiltähän kaikki on