Muistelut jatkuu:Pohjalaista kahvinjuontia

Koska kertaus on opintojen äiti myös traktoreiden huoltohommissa ja myös pohjanmaalaisessa kahvinjuonnissa, niin kerron uudelleen erään muisteluitteni alkuaikojen kertomuksen, koska se on varmasti tuntematon useimmille lukijoistani.

-Kerran menin maalaistaloon ja koputin oveen koska luudanvarsi ei ollut ovea vasten merkkinä poissaolosta, vaan oven vieressä nojaten kamanaan.
-Koputin uudelleen monta kertaa koska matkaa oli tullut jo 120 kilometriä tähän huoltokohteeseen.

-Odotin, ja sitten viimein sisältä kuului kolinaa ja sieltä vyöryi peräkammarinpoika tukka pystyssä tomaattisilmin kysymään että ”mitäs sää taharot”!?

-Sanoin että on tilattu tänne Massikkaa korjaamaan.

-Minkä tähären se nyt jo tuli?!-Nos sehän on siinnä puimmalan vierressä laroossa, paa se käyntihin, niin katotahan sitten. -Mul uni pääl ko mä käymähän illal tos Sorsanpesäs Törnäväl. -Tuu parin tunnin kuluttuu takaas ni katotahan sitten!

-No minä menin "laroon" ja katselin hetken ja otin huoltoautosta mittarit, ja eihän siinä ollut muuta kuin hehkut oli loppuun kuluneet. Vaihdoin ne ja joha massikka hörähti käyntiin.

-Menin sitten takaisin sinne talon pirttiin kirjoittamaan laskua ja kuittia ja kuinka ollakkaan, peräkammarinpoika oli herättänyt vanhan arviolta 80-kymppisen äitimuorinsa keittämään pannukahvia minulle.

-No, mummu tempaisi tiskipöydän virkaa toimittaneelta pöydältä pesemättömät kahvikupit ja kieraisi etusormellaan vanhat porot pois pohjalta laskiämpäriin ja toi ne sellaisenaan pöytään.

-No tulihan nekin kahvit juotua herrasmiehen tavoin, mutta kyllä tuo jäi mieleen.

tällaista se entinen ”kirottu ja inhottu rasvakoura” taas muisteli.
101561
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

tuli tuosta mielehen ettei nyt niin väliä mistäs törpöstä joku kulkumies sumpin ryystää(2 kertaa keitetyt porot). Olis tytyväinen edes siihen vähäänkin mitä annetahan.

Äänestä
  • semmoosia ei täällä pohjanmaan lakeuksil tarvita. Ja jos tarvitahan niin sitte ruvetaan itte. Pankahas se nyt mielehenne!S..tana!

    Äänestä

  • Lapualla oli taannoon sirkkelisahuri (nyt jo vainaa)
    joka joi kaffeensa aina samasta pesemättömästä kupista vuosikymmenet.Oli kuulemma kupin tilavuus pienentynyt vuosien saatossa kun kupin seinämät keränneet paksuutta.Ei täälä piretä niin kauhiasti lukua kaffeenjuonnista tai juomattajättämisestä. Mutta muille se tuntuu olevan kommentoomisen paikka.

    Äänestä

Taisi kertomuksen mummi olla niin vanhaa vuosimallia, että eli vielä puukuppien aikaa. Eihän niitä kuppeja vanhaan aikaan paljoa pesty. Ei tuo välttämättä ole ollut tahallinen teko vieraalle.

Äänestä

Tähän samaan ryhmään kuuluu kertomus Lappalaisesta puuronkeitosta.

Lapin purolla tutustuttiin erakkoukkoon ja kun päivä oli uistinta heitelty, tuli ukko jutuille pyytäen meitä kämpälleen, luvaten valmistaa ruokaa.

Kämpän kamiinan päällä oli koviakokeneen näköinen alumiinikattila, johon puuro ilmiselvästi pohjaanpalanut ja kuivanut. Tuossa hörräsi lauma kärpäsiä.
Tarjouduin pesemään astian purolla sillä aikaa, kun hän virittelee kamiinaan tulet.
Mitään sanomatta ukko nykäisi tupesta leukunsa, vuoli puuron irti kattilankupeista, lisäsi tuohon hyppysellisen kauraryyneja ja lorautti jatkoksi vettä sekä runsaasti suolaa.

Tuossa vaiheessa meille tuli kiire turvautua omieen reppujen sisältöön, jotta pääsemme sanomaan puuron valmistuttua, että syötiin just, ei enään ole nälkä.

Tuo lienee halvinta ruokaa, jota eräolosuhteissa voi valmistaa.

Jälkiruuaksi tarjottiin erakkoukolle pitkä ryyppy kirkasta viinaa.

Äänestä

"Tuossa vielä selevitän siitä tämän Kallen puukosta, mikä tökötti siinä oven pihtipielessä. Niillä kulukumiehillä ku ei ollup puukkoa, ja tämä kun on semmonen käsistään tekevä mies, niin tämä vuoleksi kirvesvarssie ja tuommossie, ja sillä oli oekeen näpäkäksi tahkottu puukko. Niin ne aenaan ne kulukumiehet sen Kallen puukon, ku se tökötti siinä oven peällä, niin ne oli ottanna ja käöttivät jopa syyvessään. Ja kerran ruetaan siinä syömmään, ja tämä Kalle siinä sannoo, jotta "kuka helevetti on minun puukon vieny tuosta seinästä, kun tuota minä en oos sitä perkelettä tarvinna muualla kun paskalla käyvessä minä oon persettä pyyhkiny ja hiertiäiset ajanu". Niin tuota heti löyty puukko sinne seinnään, jotta arveli tuo ruokaelija, että soatana se ei oom muualla käöttännä, kun vessassa käyvessään, niin ilikeähän tällä syyvä' on. Ehkä sen jäläkeen puukko säely siinä seinällä."
(Otto Kähkönen, s. 1925)

[Matti Salo: SAVOTTALAISTEN JA UITTOMIESTEN KUHMO (ISBN 952-90069-2-6) 1989]

Äänestä

Vai 120 km, jopas oli huoltomiehellä matkaa.
Harvinaisen typerä ja huono juttu.

Äänestä
  • Kommenttisi kertoo paljonkin esittäjästään mutta menee ohi kohteestaan niin että raikaa.

    Äänestä

  • voihan se 120 kilsaakin perseessä jonkinverrantuntua senajan autoilla ja kuravelliteillä, tai jollei kuraa niin ainakin nimismiehenkiharaa.

    Äänestä

  • Evaluaattori kirjoitti:

    Kommenttisi kertoo paljonkin esittäjästään mutta menee ohi kohteestaan niin että raikaa.

    Pohjammaalle ole mistään 120 km päästä ikinä tarvinnut huoltomiehiä tilata, ihan huuhaata koko juttu. No eipä näitä tarvi tosissaan kenenkään ottaakkaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


entinen rasvakoura kirjoitti:

Koska kertaus on opintojen äiti myös traktoreiden huoltohommissa ja myös pohjanmaalaisessa kahvinjuonnissa, niin kerron uudelleen erään muisteluitteni alkuaikojen kertomuksen, koska se on varmasti tuntematon useimmille lukijoistani.

-Kerran menin maalaistaloon ja koputin oveen koska luudanvarsi ei ollut ovea vasten merkkinä poissaolosta, vaan oven vieressä nojaten kamanaan.
-Koputin uudelleen monta kertaa koska matkaa oli tullut jo 120 kilometriä tähän huoltokohteeseen.

-Odotin, ja sitten viimein sisältä kuului kolinaa ja sieltä vyöryi peräkammarinpoika tukka pystyssä tomaattisilmin kysymään että ”mitäs sää taharot”!?

-Sanoin että on tilattu tänne Massikkaa korjaamaan.

-Minkä tähären se nyt jo tuli?!-Nos sehän on siinnä puimmalan vierressä laroossa, paa se käyntihin, niin katotahan sitten. -Mul uni pääl ko mä käymähän illal tos Sorsanpesäs Törnäväl. -Tuu parin tunnin kuluttuu takaas ni katotahan sitten!

-No minä menin "laroon" ja katselin hetken ja otin huoltoautosta mittarit, ja eihän siinä ollut muuta kuin hehkut oli loppuun kuluneet. Vaihdoin ne ja joha massikka hörähti käyntiin.

-Menin sitten takaisin sinne talon pirttiin kirjoittamaan laskua ja kuittia ja kuinka ollakkaan, peräkammarinpoika oli herättänyt vanhan arviolta 80-kymppisen äitimuorinsa keittämään pannukahvia minulle.

-No, mummu tempaisi tiskipöydän virkaa toimittaneelta pöydältä pesemättömät kahvikupit ja kieraisi etusormellaan vanhat porot pois pohjalta laskiämpäriin ja toi ne sellaisenaan pöytään.

-No tulihan nekin kahvit juotua herrasmiehen tavoin, mutta kyllä tuo jäi mieleen.

tällaista se entinen ”kirottu ja inhottu rasvakoura” taas muisteli.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu