pian saava tuttava kertoili tuosta äitini "haisevasta makuuhuoneen nurkasta", että lastulevyseinä, minkä alapuolella siis höyrynsulkumuovi, on todennäköisesti mennyt rikki pistorasian kohdalta, koska kolmisenkymmentä vuotta sitten ei vielä osattu olla rikkomatta ko. muovia. Pahin löyhkä mittaajan nenuun olikin tullut tuosta pistorasiasta. Lastulevyssä oli pintakosteus jotain parikymmentä. Vanhahko talo on puurunkoinen (125 mm), mineraalivillaeristeinen ja joku tuulensuojalevykalvo noin viisikymmentä jotain.., sitten tuuletusrako ja muuraus. Hänellä ei tunnu menevän jakeluun, että tuo haju ei ole normaali haju, kun se oireita aiheuttaa (ei hänelle) ainakin astmaatikoille ja aikaisemmin k-vauriomikrobeille herkistyneille. Vielä nykyäänkään ei kuulu juuri mitään "terveydellistä puolta" näiden lisätutkinnon (kosteusmittaus) perustutkinnon (esim. rkm) päälle suorittavien opintoihin ja opinnäytetöihin. Selvästi siihen on kiinnostusta, mutta kyllä se tekniikkaan näköjään painottuu. Eikö kokonaisuuksien ymmärtämisestä olisi hyötyä esim. työssä kehittymisessä ja innovaatioiden luomisessa korjausrakentamisen puolelle..
Kylppärin betonin kosteus (3 cm syvyyteen poraus) puolestaan oli lähemmä sata ja tuon kosteuden on annettu olla vuosia. Sopii kysyä, onko siellä erittäin suurella todennäköisyydellä siis sädesientä, jolle juuri "homelapseni" mummulassa räyskyttää altistuttuaan ensin kotona.
Heruisiko Liisa/:lta kommenttia, mikä saisi mummelin sitten -varmistaen- ottamaan yhteyttä terveystarkastajaan, eikä jättämään nyt sitten sitä puheiden varaan. Kyllä tuo muori on toisaalta aina lupauksensa pitänyt. Tahtoisimme puhtaan mummulan, jossa lapset voisivat yöpyäkin, eikä evakossa mummun pihalla asuntovaunussa. Onko tuohon "puhtauteen" enää mitään mahdollisuuksia? Betoni kuulemma desinfioidaan (ja koneellinen kuivatus sekä välimittaukset), mutta miten se OIKEAOPPISESTI pitäisi tehdä? Eikö mahdollista kasvustoa jää kuitenkin, mikä myöhemmin aktivoituu?
Kylppärin betonin kosteus (3 cm syvyyteen poraus) puolestaan oli lähemmä sata ja tuon kosteuden on annettu olla vuosia. Sopii kysyä, onko siellä erittäin suurella todennäköisyydellä siis sädesientä, jolle juuri "homelapseni" mummulassa räyskyttää altistuttuaan ensin kotona.
Heruisiko Liisa/:lta kommenttia, mikä saisi mummelin sitten -varmistaen- ottamaan yhteyttä terveystarkastajaan, eikä jättämään nyt sitten sitä puheiden varaan. Kyllä tuo muori on toisaalta aina lupauksensa pitänyt. Tahtoisimme puhtaan mummulan, jossa lapset voisivat yöpyäkin, eikä evakossa mummun pihalla asuntovaunussa. Onko tuohon "puhtauteen" enää mitään mahdollisuuksia? Betoni kuulemma desinfioidaan (ja koneellinen kuivatus sekä välimittaukset), mutta miten se OIKEAOPPISESTI pitäisi tehdä? Eikö mahdollista kasvustoa jää kuitenkin, mikä myöhemmin aktivoituu?
Vastaukset 11
Vanhimmat
En muista, asuiko äitisi rivitalossa vai omakotitalossa. Ilmeisesti kuitenkin 70-luvun tuotantoa. Onko talossa maanvarainen betonilaatta ? Entä tämä kuivatettava betoni - koskeeko se pelkästään kylpyhuonetta ?
Yritän ehtiä huomenna iltapuolella vastailemaan jotain.
oleva maanvaraisella betonilaatalla oleva rivitalo on kyseessä. Esim. B-talo "katkeaa" eli osa asunnoista on eri tasossa kuin muut ja tuo äitini asunto on korkeammalla kuin sitä seuraavat huoneistot. Tämän alempana olevan huoneiston ikkunan alla on lumet aina maanneet sulamiseensa saakka (myös katolta pudotetut) pitkälle kevääseen ja tiiliverhous on kalkkihärmällä "koristautunut". Vilkas mielikuvitukseni alkoi laukata, kun kuulin että tuon asunnon asukas kuoli yllättäen johonkin bakteeriin, mikä oli päässyt verenkiertoon (tottahan siis kuvittelin mykeettien tehneen tehtävänsä..). Mittausajankohta oli helteinen päivä (niin kuin sitä edeltäneetkin päivät) elokuussa.
Rupattelin mittaajan kanssa äsken puhelimessa ja hän sanoo ilmavirran tuovan hajun esim. lastulevystä (formaldehydiä). Tuon hajunurkan vieressä nukkuvalla on kyllä usein päänsärkyä, mutta kun on niin paljon muutakin remppaa rytmihäiriöistä kohonneisiin verenpaineisiin ja virtsarakon syöpiin, niin tuskin hajuilla (tai sitten on) on hänen vointiinsa merkitystä. Tosin - myös kutisevat korvat, jotka sitten likaisilla sormilla hangatessa (duunariukko) tulehtuvat. Yskää loputtomiin, silmien punoitusta, isoja luomia, joita juuri äsken poistatutti yksityisellä (ja maksoi melkein 300 €). Mittaajan mielestä haju on pistävä, mutta ei lahoavan puun haju. Hän siis vain arvelee, kukapa se tietää ennen näytteenottoa; millainen näyte kannattaisi ottaa, nyt kun VIHDOINKIN äitini ne itse haluaa otatuttaa?
Kylpyhuoneen betonista on kyse kosteuden ollessa siinä sadan paikkeilla, ei muun betonin kosteudesta. Kylppärin seinälaatassa annettiin parin kolhun olla paikkaamatta, ja niistä ainakin on reippaasti mennyt vettä seinään. Kolhut olivat isoja melkein kokonaisen laatan rikkoutumia. Kylpyhuoneen hajun on myös äitini tuttavat huomanneet, kun äiti on kysellyt ("onko teidän mielestänne siinä ja siinä mitään hajua"), mutta monikaan ei makuuhuoneen nurkan hajua, vaikka juuri tuo haju on vaatteisiinkin tarttunut ja sen hajun haistaa myös moni, vaan ei muorin tutut..
terveet haista liittyy vissiin juuri siihen sädesieneen. Oma kokemukseni on, että en haistanut sitä ennen ollenkaan, mutta sairastuttuani haistan sen vaikka kuinka pitkälle. Ei siis ihmekään, jos terveet eivät sitä haista.
Homeongelmat rivitaloyhtiöissä ovat erikoisen hankalia asioita. Itse ei oikeastaan saisi rakenteisiin koskea, muttei taloyhtiötkään yleensä vapaaehtoisesti mitään tee.
Kylpyhuoneiden rakenteiden (myös vesieristeen) vaurioiden tutkiminen ja korjaaminen kuuluu taloyhtiölle (ellei yhtiöjärjestyksessä muuta ole poikkeuksellisesti todettu). Vain pinnat kuuluvat osakkaalle itselleen. Tosin tässä tapauksessa äitisi voi joutua enemmältikin maksumieheksi, jos hän on jättänyt näkyvät vauriot hoitamatta niin, että vesi on päässyt rakenteisiin. Näistä vastuista olen aikaisemmin kirjoittanut linkissä: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000016&posting=22000000018462940
Noinkin märän betonilaatan kuivattaminen kestää todella kauan koneellisestikin, koska se pääsee kuivumaan vain yhteen suuntaan. Periaatteessa kylpyhuoneen osalta betonin pelkkä kuivattaminen ei ole yhtä paha asia kuin muualla oleskelutiloissa. Päälle tulee vesieristeet ja kaakelit ja mikä olennaisinta, niin kph:ssa on ilmanvaihdon poistoventtiilit eli siellä on jatkuva alipaine. Kph:n ilma epäpuhtauksineen virtaa siis ulospäin sieltä eikä siksi paljoa leviä muihin tiloihin. Desinfiointia pidän enemmänkin psykologisena toimenpiteenä.
Tästä töpselireiästä tuleva haju voi johtua kovin monesta asiasta. Se voi tulla myös talon alapohjasta ja sen täytemaasta. Rakentajilla oli vielä 1980-luvullakin usein tapana jättää muottilaudoitukset ja muut rakennusjätteet rakennuksen alle ja niiden hajoamisesta tulevat hajut ilmenevät usein vasta 15-20 vuoden kuluttua. Hajuja voi tulla myös, jos seinässä on kiinni multaistutuksia. Yksi merkittävä riskirakenne on myös valesokkeli, joita vielä tuolloin harrastettiin. Alustäyttöongelmista olen kirjoittanut linkissä: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000016&posting=22000000018609874
Haju voi toki tulla suoraan myös tuosta lastulevyseinästä itsestäänkin, jolloin täytyy selvittää mistä sen kastuminen johtuu / on johtunut. Syynä voi olla märän alapohjan lisäksi myös esim. kattovuoto, joka on valunut seinän väliin. Vai onko lähellä kph:tta, jolloin kosteutta olisi voinut siirtyä kapillaarisesti sieltä ympäröiviinkin tiloihin ? Eli mahdollisuuksia on paljon. Nimenomaan homevaurioihin erikoistunut, kokenut asiantuntija osaisi ehkä päätellä ongelmakohdan ja syyn paikan päällä, jolloin näytteitä ei jouduttaisi ottamaan ihan umpimähkään. Tämäkin homma kuuluisi taloyhtiön kontolle - lain mukaan.
Ihmisen on melko vaikea toimia "homekoirana". Ihmisen hajuaisti turtuu muutamassa sekunnissa hometalon hajuihin niin, että niitä ei joko huomaa tai ei ainakaan osaa paikallistaa kovin hyvin. Terveystarkastajatkin koulutetaan tekemään hajuhavainto heti siinä vaiheessa, kun avaavat oven sisälle asuntoon.
Terveystarkastaja olisi varmaankin paras vaihtoehto ensimmäiseksi kävijäksi. Terveystarkastajalla on myös monenlaisia keinoja saada taloyhtiö toimimaan - esim. antamalla korjausmääräys. Ongelma terveystarkastajien kohdalla on vain se, että niitä on kovin eritasoisia sekä asiantuntemukseltaan että "välittämiseltään". Toivottavasti äitisi kunnassa olisi hyvä sellainen.
Nuo hajunurkan vieressä nukkuvan oireet ja sairastelu viittaavat kyllä todella vakavaan altistumiseen. Kaikista niistäkin kannattaa kertoa terveystarkastajalle. Terveystarkastajalla on velvollisuus tulla tekemään asunnontarkastus sekä pöytäkirja siitä, jos asukas ilmoittaa epäilevänsä oireilunsa johtuvan asunnon vaurioista.
Lisään vielä hieman "ihmetyksiäni". Kun tuossa rivitaloyhtiössä on muutkin tehneet itse kylppäriremppoja, on suulliseksi tavaksi tullut hoitaa itse kaikki ja vain vesieristeet talo korvaa. Monista noista asunnoista on löytynyt niin pahoja vaurioita (pelkkä laatoitus betonin päällä, ei mitään vesieristeitä), että jopa kylppärin seinät ovat olleet päälle römähtää. Samoin purettaessa on huomattu, että naapuriasunnon seinäkin on märkä ja jokainen on saanut sen naapurin kanssa sopien hoitaa hyväksi katsomallaan tavalla. Eräskin asunto, minkä kylppäri oli vuotanut toisen naapuriasunnon keittiön seinän väliin, niin siinä asunnossa on mm. kaikilla lapsilla ollut "vaikea astma", kuulemma äärettömän vaikea. Tulee mieleen, kuinka muistaakseni homeastma onkin vaikeahoitoinen. Ja kun olen joskus maininnut, miten "pahankurisia" tuollaisissa vaurioituneissa asunnoissa asuvat asukkaat ovat (olen nähnyt samaa asiakkaista, jotka asuvat todella huonoissa asunnoissa kuivuneine vesiläntteineen ja kupruilevine seinineen), niin uskon vakaasti, että homeilla ym. mömmöillä on melkoinen vaikutus keskushermostoon.
Jopa on huonosti hoidettu taloyhtiö. Olisi varmaan viisainta, että äitisi muuttaisi pois sieltä.
Homeastma on todellakin vaikeasti hoidettavissa. Kansanterveyslaitos on laskenut, että yksi homeperäinen lasten astma aiheuttaa yhteiskunnalle n. 400.000 euron kustannukset. Yksi aikuisiässä puhjennut homeperäinen astma puolestaan keskimäärin runsaat 200.000 euron kustannukset. Eli tällainen leväperäinen rakentaminen ja kiinteistöjen huolto ei aiheuta pelkästään suunnattomia kärsimyksiä ihmisille, vaan tulee myös kalliiksi kaikille osapuolille - lukuunottamatta itse rakentajia, jotka saavat vain lisätienestejä korjatessaan omia virheitään.
Onko tiedossasi, onko tämä tieto homeen aiheuttamista terveydenhoitokustannuksista sekä rakennuskannan homeisuus noilla ministereillä? Ainoa seikka, joka tekee mahdolliseksi saada tämä ongelma vähenemään huomattavasti, on tuo yhteiskunnalle syntyvä kustannus. Muullahan ei oikeasti ole merkitystä.
Luvut perustuvat Asumisterveysliiton aloitteesta tehtyyn tutkimukseen ja löytyvät Kansanterveyslaitoksen julkaisusta B5/2002 "Kosteusvauriotaloissa asuneiden perheiden pitkäaikaiset terveyshaitat ja asumisterveysongelmista aiheutuneet kustannukset".
Muistin luvut hieman väärin. Tässä tarkka lainaus julkaisusta:
"Jokainen estettävissä oleva lapsen astma säästäisi yhteiskunnan terveydenhoitokuluja 434.000 euroa ja aikuisen astma 200.000 euroa."
Edellisen hallituksen peruspalveluministeri Eva Biaudet toimi asiassa aloitteellisesti ja aktiivisesti ja sai asiaa eteenpäin jossain määrin myös seuraavan hallituksen eli Anneli Jäätteenmäen hallitusohjelmaan (esim. korjausavustuslaki terveyshaitan poistamiseksi toteutui). Nykyministereistä en ole havainnut, että kukaan olisi ottanut asiaa omakseen.
http://pre20031103.stm.fi/suomi/tiedote/tied02/haotiedote2269.htm
http://pre20031103.stm.fi/suomi/tiedote/tied02/haotiedote2099.htm
koko taloyhtiön kuntoa ja välillä puhunutkin "pitäisiköhän ostaa pieni kaksio". Suunnitteli tuossa jo 50-luvun kerrostaloa, mutta luopui höpinöistä, kun tein selväksi, mitä niistä voi löytyä nyt ja vielä sitten ja sitten ja...
Käytännössä, lapsen vaikeahoitoisen astman vuoksi, olen tehnyt sen ratkaisun, että en ole mennyt itseäni enää työelämään loppuun polttamaan. Jo pienistä työpätkistä tiedän, että en jaksa yövalvomisia ja myös jatkuvia poissaoloja työstä. Eikä pelkoakaan: kun kerron työnantajalle lapseni sairastelusta, ei minua kukaan ota vakituiseksi. Lisäksi oma nivel- ja lihas- sekä migreenisairastelu on ollut niin runsasta, että työkokeilujakin on ollut. Nyt kyllä mielestäni kykenisin kokopäivätyöhön, koska olen kivuton ja särkylääkkeitäkään ei tarvitse käyttää. Eli lapsesta tulevat kulut perheelle ja sitä kautta koko poppoolle eli yhteiskunnalle on mm. se, että minulta ei heru verotuloja paljonkaan kunnalle, saati valtiolle. Sitä kautta ostovoimani on heikompi kuin työssäkäyvien, mutta onneksi olen muutenkin vähemmän tuhlaavaa ja muotihössöttävää tyyppiä. Ja onneksi lapsille vieläkin kelpaa serkuilta tulleet muotikuteet. Ja toistaiseksi on lapsen sairastelu ollut yhdistävä tekijä parisuhteessa, väliin tietenkin on "meinannut" jättää tuon murheenkryynin ukolle ja mennä jonnekin korpeen missä ei ole itkua ja vaivaa..
Mikäli perustan betoni on saastunut, ei sen korjaus niin vain onnistu. Lisäksi jos se on sädesientä, niin silloinhan sitä on kaikkialla rakennuksessa. Erityisesti streptomyces tuottaa valinomysiiniä, jota ei saa Salkinoja-Sallisen mukaan pois kuin tuhoamalla/polttamalla.
Olisikohan tuo "Salkinoja-Sallinen" oikeasti Salkinoja-Salonen kirjasta "Myrkylliset mikrobit sisätiloissa"?
Työpaikallani tehtiin korjauksia, mutta kaikki käytävät haisivat "sädesienelle" (=Streptomyces aktinomykeetti, aktinobakteeri) ja homeelle. Ei OYS:sta ole ainakaan vielä saat korjauksilla kaikkia homeita pois. Korjauksia tehdään koko ajan ympäri Oulun yliopistollista sairaalaa (se oli entinen työpaikkani).
LÄHTEITÄ:
Salkinoja-Salonen, M., Sivonen K. 2000. Haitalliset ja toksiineja tuottavat mikrobit luonnossa ja teollisessa ympäristössä. Gummerus Printing. Jyväskylä.
Salkinoja-Salonen M. 1999. Myrkylliset mikrobit sisätiloissa. Loppuraportti Työsuojelurahastolle tutkimushankkeesta 94281 (1994-1997). Helsingin Yliopisto. Soveltavan Kemian ja Mikrobiologian Laitos. Mikrobiologian julkaisuja 45 / 1999. Helsingin Yliopisto.