Koska täällä jo asianajajilla vaahdotaan niin aloitetaanpas uusi keskustelunaihe sivistyneeseen sävyyn eli oma mielipiteeni "rutsauksesta":
Minun mielipide on että jos kasvattajalla on tarkka tieto sukulaisista,niiden sairauksista,kuolinsyistä ym.,tarkka jatkojalostussuunnitelma, mielellään pitkä kokemus ja tietämys rodusta ja sen vaatimuksista, niin en pane pahakseni jos tekee lähisukurutsinkia joskus harvoin. Eri asia on sitten että ostaisinko itse tällaisen pennun. Riskinottoahan se myös on sillä "sonta" voi kertautua ikävin seurauksin mutta toisaalta voi käydä hyvin ja saa loistavaa jatkojalostusmateriaalia.
Yleensä sanotaan että lähisukulaisia risteyttämällä saadaan tasalaatuisia ja mahdollisesti näyttelypotentiaalisia koiria. Se on toki hieno asia mutta minua kalvaa kaikenmaailman mutaatiot mitä nyt valitettavasti on pompsahtanut doggirodussakin esiin yks kaks yllättäen.Ehkäpä niitä yllätyssairauksia on aina ollut-nyt niistä vaan puhutaan niiden oikeilla nimillä ;))
Doggi rotuna on mielestäni mennyt rotumääritelmän suhteen hakoteille joissain tapauksissa. Ennenkin on puhuttu sukupuolileiman katoamisesta, rakenteen liiallisesta keveydestä ja rodunomaisen liikkeen katoamisesta. Itse näen että näin on osin tapahtunutkin mutta "uusi sukupolvi" näkee asiat toisin eli heidän mielestään tämä nykyinen taso on juuri sitä oikeaa. Ehkäpä tässä sitten tarvitaan niitä radikaaleja toimia eli otetaan käyttöön rankatkin sukusiitokset, mutta kuitenkin niin että tiedetään tarkkaan mitä tehdään ja otetaan vastuu siitä mitä tuleman pitää. Kaveri sanoikin hyvän vertauksen: Koira on lain mukaan esine kuten esim.auto ja esineellä tulisi olla takuu ja myyjällä vastuu myydyn esineen "toimivuudesta" eli koirien kyseessä ollessa toimivuus olisi terveys.
Ikävä kyllä joillakin kasvattajilla on se kuuluisa perävalotakuu ja joillakin pää menee pensaaseen jos ongelmia ilmenee.Joillakin ostajilla taas alkaa heti syyttely kasvattajaa kohtaan jos ongelmia esim. terveyspuolella ilmenee. Yhteys katkeaa.
Kuitenkin perimmäinen tarkoitushan olisi saada terveempiä ja rotutyypillisiä doggeja aikaiseksi ja ostajan ja kasvattajan tulisi olla samalla aaltopituudella jotta kasvattaja voisi sitten miettiä jalostusvalintojaan vaikka uusiksi mikäli jotain ongelmaa ilmenee.
Samojen koirien pyörittely jalostuksessa luo omat ongelmansa jatkoa ajatellen, ellei sitten ala tehdä enemmänkin niitä sukusiitettyjä yhdistelmiä.
Huoh! Tässäpä novellia kerrakseen!
Minun mielipide on että jos kasvattajalla on tarkka tieto sukulaisista,niiden sairauksista,kuolinsyistä ym.,tarkka jatkojalostussuunnitelma, mielellään pitkä kokemus ja tietämys rodusta ja sen vaatimuksista, niin en pane pahakseni jos tekee lähisukurutsinkia joskus harvoin. Eri asia on sitten että ostaisinko itse tällaisen pennun. Riskinottoahan se myös on sillä "sonta" voi kertautua ikävin seurauksin mutta toisaalta voi käydä hyvin ja saa loistavaa jatkojalostusmateriaalia.
Yleensä sanotaan että lähisukulaisia risteyttämällä saadaan tasalaatuisia ja mahdollisesti näyttelypotentiaalisia koiria. Se on toki hieno asia mutta minua kalvaa kaikenmaailman mutaatiot mitä nyt valitettavasti on pompsahtanut doggirodussakin esiin yks kaks yllättäen.Ehkäpä niitä yllätyssairauksia on aina ollut-nyt niistä vaan puhutaan niiden oikeilla nimillä ;))
Doggi rotuna on mielestäni mennyt rotumääritelmän suhteen hakoteille joissain tapauksissa. Ennenkin on puhuttu sukupuolileiman katoamisesta, rakenteen liiallisesta keveydestä ja rodunomaisen liikkeen katoamisesta. Itse näen että näin on osin tapahtunutkin mutta "uusi sukupolvi" näkee asiat toisin eli heidän mielestään tämä nykyinen taso on juuri sitä oikeaa. Ehkäpä tässä sitten tarvitaan niitä radikaaleja toimia eli otetaan käyttöön rankatkin sukusiitokset, mutta kuitenkin niin että tiedetään tarkkaan mitä tehdään ja otetaan vastuu siitä mitä tuleman pitää. Kaveri sanoikin hyvän vertauksen: Koira on lain mukaan esine kuten esim.auto ja esineellä tulisi olla takuu ja myyjällä vastuu myydyn esineen "toimivuudesta" eli koirien kyseessä ollessa toimivuus olisi terveys.
Ikävä kyllä joillakin kasvattajilla on se kuuluisa perävalotakuu ja joillakin pää menee pensaaseen jos ongelmia ilmenee.Joillakin ostajilla taas alkaa heti syyttely kasvattajaa kohtaan jos ongelmia esim. terveyspuolella ilmenee. Yhteys katkeaa.
Kuitenkin perimmäinen tarkoitushan olisi saada terveempiä ja rotutyypillisiä doggeja aikaiseksi ja ostajan ja kasvattajan tulisi olla samalla aaltopituudella jotta kasvattaja voisi sitten miettiä jalostusvalintojaan vaikka uusiksi mikäli jotain ongelmaa ilmenee.
Samojen koirien pyörittely jalostuksessa luo omat ongelmansa jatkoa ajatellen, ellei sitten ala tehdä enemmänkin niitä sukusiitettyjä yhdistelmiä.
Huoh! Tässäpä novellia kerrakseen!
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://www.ecsca.org/basicbreed.html