rakasta ystävääni joka sairastui muutama kuukausi sitten AML:n. Käynyt muutaman kerran sytostaattihoidoissa mutta tullut tulokseen ettei enää jaksa elää. Kyseessä siis nelikymppinen mies, jolla lapsia. Ystäväni piiloutuu täysin sairautensa taakse. Kaikki hänen käytöksensä johtuu siitä Hän on oikeasti masentunut ja varmasti luovuttanutkin. Miten saan hänet ymmärtämään ettei elämästä kannata luopua. Olen jutellut ja sanonut, yrittänyt välillä lempeämmin ja välillä kovemmin. Hän ajelehtii täysin omien fiilistensä mukaan. Välillä hän ei edes vastaa puheluihin. Nyt hän on sitten alkanut lääkitsemään itseään päihteillä. Pitäähän sitä nauttia viimeisistä hetkistä- hän sanoo. Auttakaa, miten kuuluu toimia? Olen ajoittain niin huolissani ja välillä pelkästään surullinen ja loukkaantunut hänen käytöksestään ja välillä tunnen pelkkää vihaa. Kiitos kaikille jotka osaavat ehdottaa jotakin. Olen itsekin shokissa ja väsynyt.
Miten voin auttaa
...
3440
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olet hankalassa tilanteessa. Olen itse läpikäynyt syövän, enkä ole varma kuka kärsi asiasta enemmän, - minä vai lähimmäiseni.
Jokaisen ihmisen on itse tehtävä päätökset. Et voi jaksaa ystäväsi puolesta.
Ole kuitenkin hänen tukenaan, mutta anna hänelle myös tilaisuus olla yksin. Jokainen meistä reagoi sairastumiseen eri tavalla.
Aml:ssä on rankat hoidot. Hoito kestää kuukausia, tulee ehkä välillä tunne ettei millään muulla ole väliä kuin vain se että pääsee kotiin. Nykyään tästäkin voi parantua täysin. Minä olen nyt saanut olla kotona jo melkeimpä vuoden. Alussa mullakin oli lopun ajan fiilikset, ryyppäsin paljon. Kuolema on asia jonka kanssa on pakko jollain lailla päästä sovintoon että elämä voi jatkua. Sinä ystävänä olet hänelle arvokas aarre joka ei ole hylännyt vaikka elämä on potkinut päähän.
vIE YSTÄVÄLLESI KALAÖLJYÄ. Lievittää alakuloa ja parantaa syöpäpotilaan ruokahalua.