Miten voin auttaa

rakasta ystävääni joka sairastui muutama kuukausi sitten AML:n. Käynyt muutaman kerran sytostaattihoidoissa mutta tullut tulokseen ettei enää jaksa elää. Kyseessä siis nelikymppinen mies, jolla lapsia. Ystäväni piiloutuu täysin sairautensa taakse. Kaikki hänen käytöksensä johtuu siitä Hän on oikeasti masentunut ja varmasti luovuttanutkin. Miten saan hänet ymmärtämään ettei elämästä kannata luopua. Olen jutellut ja sanonut, yrittänyt välillä lempeämmin ja välillä kovemmin. Hän ajelehtii täysin omien fiilistensä mukaan. Välillä hän ei edes vastaa puheluihin. Nyt hän on sitten alkanut lääkitsemään itseään päihteillä. Pitäähän sitä nauttia viimeisistä hetkistä- hän sanoo. Auttakaa, miten kuuluu toimia? Olen ajoittain niin huolissani ja välillä pelkästään surullinen ja loukkaantunut hänen käytöksestään ja välillä tunnen pelkkää vihaa. Kiitos kaikille jotka osaavat ehdottaa jotakin. Olen itsekin shokissa ja väsynyt.
3440
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Olet hankalassa tilanteessa. Olen itse läpikäynyt syövän, enkä ole varma kuka kärsi asiasta enemmän, - minä vai lähimmäiseni.
Jokaisen ihmisen on itse tehtävä päätökset. Et voi jaksaa ystäväsi puolesta.
Ole kuitenkin hänen tukenaan, mutta anna hänelle myös tilaisuus olla yksin. Jokainen meistä reagoi sairastumiseen eri tavalla.

Äänestä

Aml:ssä on rankat hoidot. Hoito kestää kuukausia, tulee ehkä välillä tunne ettei millään muulla ole väliä kuin vain se että pääsee kotiin. Nykyään tästäkin voi parantua täysin. Minä olen nyt saanut olla kotona jo melkeimpä vuoden. Alussa mullakin oli lopun ajan fiilikset, ryyppäsin paljon. Kuolema on asia jonka kanssa on pakko jollain lailla päästä sovintoon että elämä voi jatkua. Sinä ystävänä olet hänelle arvokas aarre joka ei ole hylännyt vaikka elämä on potkinut päähän.

Äänestä

vIE YSTÄVÄLLESI KALAÖLJYÄ. Lievittää alakuloa ja parantaa syöpäpotilaan ruokahalua.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


... kirjoitti:

rakasta ystävääni joka sairastui muutama kuukausi sitten AML:n. Käynyt muutaman kerran sytostaattihoidoissa mutta tullut tulokseen ettei enää jaksa elää. Kyseessä siis nelikymppinen mies, jolla lapsia. Ystäväni piiloutuu täysin sairautensa taakse. Kaikki hänen käytöksensä johtuu siitä Hän on oikeasti masentunut ja varmasti luovuttanutkin. Miten saan hänet ymmärtämään ettei elämästä kannata luopua. Olen jutellut ja sanonut, yrittänyt välillä lempeämmin ja välillä kovemmin. Hän ajelehtii täysin omien fiilistensä mukaan. Välillä hän ei edes vastaa puheluihin. Nyt hän on sitten alkanut lääkitsemään itseään päihteillä. Pitäähän sitä nauttia viimeisistä hetkistä- hän sanoo. Auttakaa, miten kuuluu toimia? Olen ajoittain niin huolissani ja välillä pelkästään surullinen ja loukkaantunut hänen käytöksestään ja välillä tunnen pelkkää vihaa. Kiitos kaikille jotka osaavat ehdottaa jotakin. Olen itsekin shokissa ja väsynyt.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu