Urakoitsijatuttavat ovat ottaneet yksi toisensa jälkeen teflonilla liukastetun taipuistan putken asennusputkeksi. Eräs käyttää pelkästään sitä. Totesi saaneensa samaan hintaan kuin kovaa putkea. Miten käy putkettoman asennuksen, kun "roikkavetoja" voi tehdä putkellisena? Millaisia kokemuksia raatilaisilla on tuosta asennusputkesta?
Putkitus taipuisalla
Vanhempi suunnittelija
396331
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
kyseisestä jutusta on, että sen voi työntää sinne mihin aurinko ei paista.
Taidat olla "alan mies". Liukastettua kamaa sinne...
Hyvää tavaraa, kunhan muistaa kiinnittää riittävästi, eikä tee jyrkkiä mutkia. Toki jäykkään putkeen saa johdot helpommin vedettyä, mutta menee ne taipuisaankin. Niin ja se TAM16 kannattaa tosiaan unohtaa, sillä siihen ei juuri johtoja vedellä.
sopimuksessa lukee että tehdään putkellisena asennukset. Muuten suoraan mmj:llä.
Jäykät putket joihinkin pitkiin lattiavetoihin.
missä on johtimet valmiiksi putken sisällä?
Urakoitsijatuttavat käyttävät ilman johtoja olevaa. Tavara ei ole TAM-putkea. TAM on sitä haurasta vaaleaa kurkkutorvea. Tarkoitan sitä sitkeää mustaa taipuisaa, jossa on teflonpinnoite sisällä. En tiedä nimeä. Mitä se muuten on tuotenimeltään?
tyyppiä.
Osaako joku valaista mikä on tuotemerkki?
Muistaakseni TEF20
Nyt ollan jo 2000:luvulla unohtakaa jo tuo joutava suomalisten keksimä putkitus.
putkitus on jääne suomi neuvostolito ajan byrokratian kehitämästä yli mitoituksesta joka asiassa.
mmj suoraan seinän omakotitalossa piste!
Eipä varmaan sais näihin tarttua, mutta kuitenkin... Pienellä säästöllä saatetaan loppupeleissä aiheuttaa paljon lisäkuluja, mutta kukin tyylillään...
Jossa suuri osa valaistusasennuksista toimi puutteellisesti. 6-kytkennät toimivat vain toisesta päästä ja valoissa oli muutakin häikkää. Talo oli toteutettu putkettomalla. Epäilen, että valojen toiminta jääkin loppuiäkseen vaillinaiseksi. Muuten kaunis talo...
Pilata putkettomilla asennuksilla. Siinä on monella elämänsä suurin investointi kyseessä.
täällä kommentoi ja kirjoittelee tasaisin väliajoin ns. vanhempi putkikauppias jolla taitaa olla oma lehmä ojassa. Ei taida muuten kauppa käydä.
Asennusten ihanuuksia kehuvia aivan riittävästi. Vastapainoksi on hyvä, että rakentajat saavat myös infoa siitä, mitkä ovat putkettoman haittapuolet. En ole kuullut kenenkään moittivat putkellisen asennuksen haittapuolista - ainakaan sellaisista, joista olisi rakennuttajalle haittaa.
Enemmän täällä tuntuu olevan niitä "mahdollisimman halvalla asiakasta höynäyttäen" -urakoitsijoita haukkumassa putkittamista...
Käyttöön mökissäsi. Se olisi varmaankin helppo ja asentajaystävällinen tapa tehdä sähköistys.
niitä rakennellaan joo. Jos rakentamaan rupiaa niin heti niin että tuntuu. 400000€ lainaa ja pelkät korot yli 10000€!
Minä asun 70-luvulla valmistuneessa omakotitalossa, joka on tehty luonnollistesti putkittamalla. Muutamia puutteita sähköistyksessä on tullut vastaan ja olen niitä jälkikäteen korjannut, mikäli mahdollista.
1.
Olohuoneessa antennipistorasia väärällä seinällä ja kotiteatterijärjestelmän kaapelointi puuttuu.
- korjattu pintavedoilla.
2.
Ulkopistorasiat puuttuvat.
- vedetty autotallista pintavetona uusi pistorasia
3.
Pannuhuoneesta puuttuu 3¨syöttö kattilalle
- saatiin vedettyä kattoremontin yhteydessä
4
Pihavalot puuttuvat
- jatkettu pintavetona seinävalaisimelta
5.
Keittiöstä puuttuu antennipistorasia
- jatkettu takkahuoneen pistorasialta pintavetona
6.
Olohuoneesta puuttuu himmennin.
-vaihdettu kruunukytkimen tilalle himmennin
7.
ATK-kaapelointi puuttuu
- ADSL modeemilta pintavetona tietokoneelle. Kannettavat WLAN yhteydellä.
8.
Satelliittilautasen kaapelointi puuttuu
- vedetty pintavetona
9
Hämäräkytkin ulkovaloille puuttuu
- ei ole mahdollista laittaa (saisi ehkä pintavetona koko talon halki)
10.
Autotallista puuttuu 3¨pistorasia
- ei ole mahdollista laittaa
Vaikka talo on tehty putkittamalla, se ei auta yhteenkään näistä ongelmista. Sama tilanne olisi uudenkin talon suhteen, putkitus ei tuo mitään autuutta tai lisäarvoa talon sähköistykseen. Ainoa putkitus, mistä olisi todella hyötyä, olisivat varalla olevat putket.
Ainoa tapa lisätä sähköistyksellä talon arvoa olisi kunnollinen suunnittelu. Putkettamalla tekemisellä ei saada muuta kuin kalliimpi urakkahinta, mutta ei mitään muuta.
putkilla olisi merkitystä mutta niitä ei kukaan suunnittele, asenna eikä maksa.
Sen sijaan varakaapeleita voisi vaikka rakentaja itse vedellä rakenteiden sisään halvolla rautakauppakaapeleilla. Ja sama puutarhassa.
Olen juuri mukana rempassa, jossa 87 rakennetun talon kaikki sisäkalut menee uusiksi. Sähkökeskus vaihdetaan automaateille, vikavirralle ATK/antenni osioineen (Enston paketti). Kaikki ryhmät keskukselta lähtien on vedetty uusiksi. (Kovaa putkea, mikäs oli vedellessä). Vain muutama prosentti talon johdoista jää kaksijohdinjärjestelmään. Oli hyvä, että oli putkea, säästi sähkäri monta monituista tuntia, eikä tarvinnut turhia paikkoja availla/porailla.
Niin milloinkas se tn-s järjestelmä tulikaan käyttöön?
Ettei nyt juttu vaan mennyt taas urbaanilegendan puolelle.
Ja että oikein ATK- ja antenniosiot kanssa? Mihin putkiin niitä ATK-kaapeleita on vedetty?
Ja sielläkö ei muuta remonttia tehty kuin vedettiin uudet johtimet putkiin?
Vähän haiskahtaa koko homma putkiaivoisen propagandalta.
Kämppänsä todella kuntoon myyntiä varten, niin syytönhän sähkäri siihen on. Tekee vain mitä pyydetään. Toivottavasti näyttää uudelta ja hienolta uusinen keskuksineen ja ATK-verkkoineen ja uusine valaistuksineen - ja näyttäähän se!
"Niin milloinkas se tn-s järjestelmä tulikaan käyttöön?"
90-luvun alussa taisi olla, joten kaksijohdinjärjestelmää lienee kohteessa käytetty. Eli sen perusteella ei ainakaan propagandaa ole. Itsellä on myös kokemusta kevi-johtimien lisäämisestä putkitettuun kohteeseen. Eipä olisi kyseinen homma varmaan putkettomalla onnistunut.
asun -87 rakennetussa ok-talossa, miksi johdot pitää vaihtaa? Onko määräykset muuttunut? Onko ajankohtaista myös minulla?
karvojen lisäys vouhotukseen?
Itse olen tätä mieltä.
Periaatteessa on kait hieman laitonta lisäillä johtimia vanhoihin putkiin ihan noin vain ja mielin määrin.
Pitäisi tutkia ensin tarkkaan, mitä kokoa ja miten paljon mutkia on putkissa ja missä kunnossa ne ovat. Vanhoillakin putkikoilla oli joku merkitys, koska niitäkin oli eri kokoja kuten nytkin.
Ne alkuperäiset karvat on vedetty vanhojen ohjeiden mukaan, vanhoihin putkiin. Silloin oli myös säännöt ja ohjeet, siitä montako karvaa ja minkä kokoista kyseisessä putkessa saa olla. Putket on saatettu valita sen mukaan.
Nyt nämä jannut vetää aivan simona karvoja vanhoihin 12,6 putkiin ja ovat tekemässä muka "parempia" sähköjä. Hyvällä tuurilla se kevin tai muun karvan lisäys töppää hyvän alkuperäisen asennuksen. Lisäksi vanhoihin putkiin vedettäessä karvat kuoriutuu sieltä täältä, kun väkisin vedetään. Varsinkin vedettässä siihen 12,6 putkeen, jos on vähänkään mutkia. Ja sitähän käytettiin ennen paljon.
Eli tehdään tekovittu ehjään perseeseen, muka sähköturvallisuuden nimissä.
Joskus ei kannata kajota vanhoihin asennuksiin, jos ei tunne vanhoja sääntöjä ja sitä miten ne on alunperin mitoitettu.. Lisäksi ne uudet karvat vaurioituu yleensä johonkin reunaan tai särmään vähänkään pidemmässä putkituksessa, koska niistä putkista tulee väistämättä ahtaampia, kun niihin laitetaan enemmän karvoja kuin niissä oli alunperin.
Se taas lisää esim. tulipalon vaaraa, vaikka mittaisikin eritysvastukset.
Mutta se on näköjään sivuseikka, kun saadaan kevi keskukselta asti.
Tästä kevin vedosta keskukselta asti ei ole mitään todellista näyttöä ollut missään, siinä mielessä, että esim. nollaaminen jakorasiassa olisi jotenkin aiheuttanut vaikkapa onnettomuuksia enemmän tai tulipaloja.
Jos joku tietää, niin laittakoon dokumenttiä. Vts00x varmaan tietää, jos lukee, mutta muuten hieman epäilen, että löytyy tietoa. Itse muistelen lukeneeni juttua, että asioilla ei ole oikeastaan mitään käytännön merkitystä, mutta enpä muista mistä luin. Mutta se joka muistaa, niin tietoa esiin.
Minusta älykäs asentaja tutkii ennemmin olemassa olevan mustan ja harmaan karvan kunnon eristysvastusmittarilla ja tekee nollauksen lähimmässä rasiassa tms. Ennemmin kuin vaihtaa turhaan ne karvat ja vetää ne väkisin putkeen ja aiheuttaa parhaassa tapauksessa paljon enemmän vaaraa tällä menetelmällä ja ihan turhaan.
jos et sitten ole vaikkapa vioittanut niitä. Nehän kestää vielä kymmeniä vuosia.
Joissakin tilanteissa varmaan ihan hyvä juttu ensin vähän tutkia. Omassa tapauksessa kyse oli kuitenkin 1,5 neliön kevin lisäämisestä ja korkeintaan 10 metrin vetoja. Putkikoko oli vähintäänkin nykyistä JM16:sta vastaava, eikä mutkia ollut kuin korkeintaan kaksi. Täysin ongelmitta johtimet sinne putkeen menivät. Niin ja johtimet meni kaikki samalla vaihtoon kylläkin...
Joten vaihto ei ollut mikään ongelma. Kaikki sisäkatot olivat auki 2-kerroksisessa talossa. Saatiinpahan vikavirtasuojat asiallisesti keskukseen, muutenhan se uusi keskus olisi ollut "feikkiä".
sinä sen ATK-verkon kaapelit vedit?
En minä ainakaan nähnyt edes unta, että olisin 80-luvulla suunnitellut ATK-verkkoa pientaloon.
Toisaalta taas tänäpäivänä se on tarpeeton, kun hommat hoidetaan WLANilla.
oli tosiaan taulukko kullekkin putkikoolle asennettavista johdinmääristä, kullakin poikkipinnalla.
Johdinmäärät väheni sitä mukaa, mitä pidempi putki oli kyseessä ja sen mukaan montako mutkaa siinä oli.
Ei kevin vetäminen keskukselta asti ole mikään autuaaksi tekevä asia, kuten kaikki varmasti ymmärtävät. Olen lukenut saksalaisen tutkimuksen erilaisten jakelujärjestelmien luotettavuudesta ja TN-C -järjestelmä päihitti luotettavuudessa kaikki muut. Eikä Suomessa vuosikymmenien aikana rakennetut vastaavat ole sen huonompia.
On aivan eri asia, jos johdotus halutaan uusia jostakin muusta syystä: tekninen käyttöikä lopussa (esim. vanhat tekstiilieristeiset johtimet ja metallivaipalliset kaapelit) tai ohjauksen tms. muutostarve. Yksittäistä johdinta ei tavallisesti kannata milloinkaan vaihtaa, vaan käyttää vanhoja lankoja vetolankana ja uusia koko putkellinen kerrallaan. Tällöin pienenee myös vanhan, käytetyn johtimen vahingoittumisvaara - erityisesti jos käytetään vetojousta työssä.
Teen myös sähköistysten kuntoarvioita, enkä tavallisesti suosittele vielä 70-80-lukujen taitteen sähköasennusten uuusimista, jos samalla ei tehdä jo muutakin remonttia. Putkiremontin yhteydessä asiaa pitää aina vakavasti harkita.
Epäselvissä tilanteissa voi toki aina selvittää asenusten kunnon eristystilamittauksin. TN-C -järjestelmien mittaaminen on vain sen verran konstikasta, että virhetulkintoja syntyy helposti. Yksittäisen ryhmän johtimien eristystilan mitaaminen on sen sijaan jo helpompaa, mutta sisältää tiettyjä vaaroja sähköasennuksille. Mittausjännitettä pienentämällä voidaan näitäkin riskejä pienentää.
En tiedä, mihin aikanaan perustuivat nuo johdinlukumäärät/putkikoko, mutta kuormitettavuudesta lienee ollut ainakin kysymys - ehkäpä asiaa oli jopa testattu silloisessa SETIssä. A1:n mukaan 3 johdinta saa kyllä aina vetää JM16 putkeen, samoin taisi olla JM12,6 kanssa sekä kaikkiin 13,5 mm sisähalkaisijan putkiin Varmuusmääräysten mukaan, joten suurta syntiä johtimia uusimalla ei pysty tekemään.
taulukkoja ne johdinmäärät. Vanhoissa stm:öissähän niitä taulukkoja oli. Taulukkoja oli vielä uusimmissa painoksissa M16, M20... putkillekkin. Niissä taulukoissa oli maininta, että kuormitukset täytyy aivan erikseen miettiä.
Eli joku oli testannut ne määrät käytännössä.
Parin metrin vedolla niihin sai taulukkojen mukaan vetää aika rankasti, jos ei ollut mutkia. Mutta pitkissä mutkaisissa vedoissa määrät väheni silmissä.
Tässä oli kait se jippo takana, että ne karvat piti saada suhteellisen ehjänä sisään, niin ettei ne nirhaannu rikki. Täsä asia oli sitten selvitetty valmiiksi.
Tämä vts00x on kyllä hieno mies, kun jaksaa selittää meille tollukoille. Jatka samaa rataa jos jaksat.
Paljonhan täällä tosiaan paskaa jauhetaan, muttä tämän vts00x neuvoihin voi luottaa.
Jos oikein kovasti kiskotaan niin kuparit myös venyvät eli ohentuvat.
Epähuomiossa "putkettomia" viemäreitä. Ei nekään pitkän päälle talon aarvoa nosta!
Näkyy olevan Elmikan tavaraa. Ja liukaste ei ole teflonia vaan silikonia. Tai sitten Jyväskylän messuilla oli talvella jonkun muun tavaraa.
http://www.elmika-installation.com/pdf/shortform.pdf
http://www.finnflex.fi/
sama lujuusluokka. Eli ei yhtään sen lujempaa.
Tam:mia saa käsittääkseni hieman halvemmalla kuin kovaa putkea.
Minusta ne sinun tutut ovat maksaneet liikaa juuri tämän takia.
Jos jotain järkeä haetaan, niin silloin kannattaa käyttää niitä valmiiksi johdotettuja TAM:meja, joissa on vielä vetolanka sisällä lisäksi. Sehän säästää asennusaikaa. HInta on hieman kalliimpi kuin vastaava putketon MMJ:llä. Ehkä n. 30% kalliimpi. Mutta asennus tulee putkellisena, voidaan muuttaa myöhemmin ja asennus nopeus on samaa luokkaa kuin putkettomassa. Siinä näkisin järkeä.
Ovat käytössä osoittautuneet todella ongelmallisiksi.
Kotimaisten valmistajien putket haurastuvat jostain syystä, kun niihin vedetään esim. NK kaapelin valmistamat liukastetta sisältävät johdot.
Tuo putkien haurastuminen on havaittavissa jo kuukauden ikäisissä asennuksissa.
Putki ei kestä enää käsittelyä ja rikkoontuu jos siihen yritetään vetää johtimia uudelleen.
Lisäksi nämä putket ovat rakenteeltaan niin taipuisia ja kokoonpainuvia, että johtimien veto vähänkin pidemmissä vedoissa on lähes mahdotonta.
Nykyisin suomeen tuodaan putkea, joka jo 16 nimellismitassa on riittävän jäykkää, että johtimet voidaan vetää siihen kuten kovaan putkeen.
Minullakin