Kysymys numero 71174:
Kuumenneessa väittelyssä hän sanoi olevansa kafir. Mikä on fatwa?
Oikea opillinen näkemys on, että jos islamin hyljännyt henkilö palaa islamiin ja palaa islamiin uudelleen katuen, silloin hänen ei tarvitse toistaa tekojaan, jotka hän teki ennen islamin jättämistä, koska Allaah on määrännyt kuolemanrangaistuksen luopiona hyvitykseksi islamin hylkäämisestä.
http://islamqa.com/index.php?ref=71174&ln=eng&txt=apostate
Ja tätä sivustoa ovat suositelleet monen monet muslimit tälläkin palstalla. Ei näytä kovin hyvältä tulevaisuus.
Kuumenneessa väittelyssä hän sanoi olevansa kafir. Mikä on fatwa?
Oikea opillinen näkemys on, että jos islamin hyljännyt henkilö palaa islamiin ja palaa islamiin uudelleen katuen, silloin hänen ei tarvitse toistaa tekojaan, jotka hän teki ennen islamin jättämistä, koska Allaah on määrännyt kuolemanrangaistuksen luopiona hyvitykseksi islamin hylkäämisestä.
http://islamqa.com/index.php?ref=71174&ln=eng&txt=apostate
Ja tätä sivustoa ovat suositelleet monen monet muslimit tälläkin palstalla. Ei näytä kovin hyvältä tulevaisuus.
Vastaukset 18
Vanhimmat
............
http://www.yle.fi/teema/tiede/prisma_studio/id5569.html
Islamin pyhät tekstit kuvaavat muslimien arkea
Islamin hadith-tekstit kertovat islamin filosofiasta ja perinteistä. Hadith-tekstejä on kymmeniä tuhansia, ja ne on koottu kirjakokoelmiksi. Kuusi tärkeintä kokoelmaa ovat merkittäviä islamilaisen teologian kannalta. Sunnalaisilla ja shiialaisilla muslimeilla on erilaiset hadith-kokoelmat.
Teksteissä annetaan ohjeita arkipäivän elämään ja kuvataan yksityiskohtaisesti, miten profeetta Muhammed eli. Hadith-teksteissä kielletään selkeästi kaikki kuvien tekeminen. Käytännössä sunnalaiset muslimit ovat shiialaisia tiukempia: heidän mukaansa profeettaa ei saa kuvata lainkaan.
Teksteissä annetaan myös sodankäyntiin liittyviä ohjeita. Lähtökohtana on, että islamia saa ja pitää puolustaa sen ollessa uhattuna. Teksteihin perehtynyt amanuenssi Sylvia Akar Helsingin yliopistosta sanoo lähtökohtana olevan maltillisuuden: aina on parempi etsiä rauhanomaista ratkaisua. Hänen mukaansa pyhänä sotana tunnettu "jihad" tarkoittaa ensi sijaisesti muslimin omaa sisäistä kilvoittelua.
Islamin usko tutuksi
Tanskankielinen erikoissivusto pilakuvakohusta
Tutkija selittää pilakuvakohua
Tanskassa julkaistuista islamin profeetta Muhammedia esittävistä pilakuvista leimahtanut islamilaisen kansan raivo yllätti myös asiantuntijan. "On selvää, että kuvat ovat loukkaavia. Yllätyin kuitenkin sitä, että ne saivat näin vahvan vastakaiun Lähi-idästä", kertoo Arabian kielen ja islamin tutkimuksen professorin Jaakko Hämeen-Anttila Prisma Studiolle.
Tutkija toteaa, että kulttuurien välisen kiistan kärjistyminen juuri nyt oli vain osin sattumaa. Arkaan tilanteeseen vaikuttivat hänen mukaansa kulttuurien välillä hiertävät avoimet haavat, kuten Irakin miehitys sekä Israelin ja Palestiinan välinen konflikti. "Tällaisissa tilanteissa pienetkin asiat voivat saada suhteettoman paljon merkitystä", hän huomauttaa.
Hämeen-Anttilan mukaan uskonnon merkitys Lähi-idän kulttuurille ei ole niinkään erikoinen asia kuin usein kuvitellaan. Hän muistuttaa, että eurooppalainen kulttuurikin on maallistunut vasta viimeisten 50 ? 100 vuoden aikana.
"Historiallisesti meilläkin on uskonnolla ollut samankaltainen merkitys. Ja edelleen esimerkiksi Espanjan ja Italian eteläosissa uskonto on vahva osa elämää. Erityisesti Pohjoismaat ovat kuitenkin siellä maallisimmassa kärjessä."
Erityisen loukkaavaksi muslimit ovat pilakuvajupakassa kokeneet profeetta Muhammedin kuvaamisen. Islamin usko kieltää monien tulkintojen mukaan elävän olennon kuvaamisen, mutta erityisen tarkkoja asian kanssa ollaan, kun kuvan kohteena on uskonnon perustaja.
"Koraanissa on yksi kohta, jonka tulkitaan merkitsevän kuvakieltoa. Varsinaisesti tällä kohdalla tarkoitetaan, ettei saa tehdä epäjumalankuvia. Selväsanaisemmat kiellot löytyvät perimätiedosta, kuten juuri hadith-teksteistä. Lähi-idässä on kuitenkin paljon kuvia, ja esimerkiksi uskonnollisista johtajista niitä tehdään mielellään. Profeetta Muhammed on kuitenkin sen verran tärkeä henkilö, että häntä ja varsinkaan hänen kasvojaan ei saisi kuvata", Koraania länsimaisille ihmisille tulkitsevan teoksen kirjoittanut Hämeen-Anttila kertoo.
Onko Koraani sitten sotaisa vai rauhanomainen teos? Entä islamin uskonto? Professorin vastaus on selvä: "Koraani on muiden pyhien kirjojen tavoin avoin tulkinnoille. Jos sieltä etsii väkivaltaa, pystyy sen sieltä löytämään. Samaten rauhanomaista sanomaa etsivä löytää sellaisen. Suurin osa muslimeista lukeutuu tähän jälkimmäiseen ryhmään. Valitettavasti tämä valtaosa jää usein uutiskynnyksen alapuolelle."
http://www.suomenkuvalehti.fi/?id=594
Vastaako Eurooppa kutsuun
Teksti Katri Merikallio
Afganistanin uskonnolliset johtajat kehottavat kaikkia maailman muslimeja pyhään sotaan. Euroopassa asuu noin 15 miljoonaa muslimia. Pitääkö heidänkin vastata kutsuun?
Kun lentokoneet osuivat World Trade Centerin torneihin, tv-yhtiöt pyörittivät kymmeniä kertoja yhtä ja samaa kuvaa juhlivista muslimeista Palestiinassa. Euroopassa muslimit olivat järkyttyneitä. Muslimijärjestöt tuomitsivat iskut heti. Ranskalaisen Le Point lehden kyselyssä 92 prosenttia muslimeista ilmoitti, että islam ei hyväksy terrorismia eikä muslimi voi sellaisesta iloita.
"Jollain kummallisella logiikalla aina kun yksi muslimi tekee maailmalla jotain pahaa, lännessä on taipumus asettaa kaikki maailman muslimit syyllisiksi", sanoo islamtutkija Tuula Sakaranaho Helsingin yliopistosta.
Sitten tv-ruutuihin astui Osama bin Laden, joka julisti pyhää sotaa ja vaati kaikkia maailman muslimeja taisteluun.
"Muslimit niin Euroopassa kuin muualla ovat puun ja kuoren välissä. Samaan aikaan kun he itse toistavat, että terrorismilla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa, Osama bin Laden käyttää uskonnollisia termejä ja pyrkii jatkuvasti vetämään uskonnon mukaan sodankäyntiin. On hyvä muistaa, että sen enempää bin Ladenilla kuin mullah Omarilla ei ole minkäänlaisia valtuuksia julistaa jihadia muille muslimeille. He ovat vain oman ryhmänsä valitsemia, eikä bin Laden ole edes uskonnollisesti oppinut", muistuttaa toinen islamtutkija Sylvia Akar Helsingin yliopistosta.
Se, että Euroopan muslimit tuomitsevat terrorismin, ei tarkoita Yhdysvaltain toimien hyväksymistä. Le Point lehden kyselyssä 68 prosenttia muslimeista koki, että Yhdysvallat on omalla Lähi-idän politiikallaan vaikuttanut ääri-islamilaisuuden nousuun.
George W. Bush ja Osama bin Laden olivat Ranskan muslimien silmissä aivan yhtä epäsuosittuja - 64 prosenttia suhtautui miehiin kielteisesti. Bushia ymmärsi 21 prosenttia, bin Ladenia vain 12 prosenttia. Lehti haastatteli 548 muslimiperhettä Ranskassa 27.-28. syyskuuta.
Päätä itse
Vaikka ääri-islamilaiset ryhmät mielellään antavat ymmärtää puhuvansa koko islamilaisen yhteisön suulla, yhtä islamilaista yhteisöä ei ole olemassakaan. Marokon ja Indonesian väliin mahtuu paljon tulkintoja ja tapoja, joita monet pitävät islamina, mutta jotka todellisuudessa ovat enemmän tapakulttuuria.
Myös Eurooppaan mahtuu koko islamin kirjo. Muslimeja eivät ole vain hunnutetut naiset vaan yhtä lailla napapaidoissa kulkevat kosovolaistytöt. Valtaosa euromuslimeista on perin maallistuneita - he käyvät toisinaan rukoilemassa, osallistuvat ehkä yhteisönsä juhliin, mutta kokevat julistukset pyhästä sodasta yhtä velvoittavina kuin tavallinen luterilainen kokee paavin kiellon käyttää kondomeja.
Islam on selkeästi yksilöuskonto. Kristillisessä kirkossa piispan sanaa voidaan pitää kirkon kantana, mutta islamin sunnisuuntauksessa ei ole auktoriteettia, joka voisi puhua muiden suulla. Uskonnollinen oppineisuus on kriteeri, jonka pohjalta uskonnolliset johtajat voivat antaa lausuntoja ja suosituksia, mutta viime kädessä jokainen uskovainen itse päättää, kenen sanaan uskoo.
Se on hänen ja jumalan välinen asia.
Oma valinta toimii myös paikallisten yhteisöjen tasolla. Kullakin islamilaisella yhteisöllä on imaami, joka tulkitsee pyhiä kirjoituksia. Viran puolesta hänellä ei kuitenkaan ole arvovaltaa. Jos imaamin viisauteen tai oppineisuuteen ei luoteta, imaami vaihdetaan.
Hyvä muslimi pyrkii elämään oikein - joskin ei-islamilaisessa maassa hänen tulee ensisijaisesti noudattaa sen maan lakeja. Kun eurooppalainen muslimi ei tiedä, saako hän esimerkiksi syödä lisäaineita sisältävää ruokaa tai erota väkivaltaisesta miehestään, hän tekee asiasta fatwan eli tiedustelee asiaa oppineilta.
Euroopan fatwa-komitea vastaa muslimien kyselyihin ja julkaisee fatwoista kokoomakirjoja. Toteuttaako muslimi annettua fatwaa, on hänen oma asiansa.
Siia- ja sunnisuuntauksen välillä on kuitenkin eroa. Kun šiia-johtaja ajatollah Khomenei antoi fatwan, että Salman Rushie piti tappaa, sitä oli vaikea kumota, koska Khomeneita pidettiin korkeimpana uskonnollisena johtajana. Vastaavaa johtajaa ei sunnalaisuudessa ole.
Pitkä yhteinen historia
Muslimit ja Euroopan kristityt ovat käyneet kauppaa ja sotineet keskenään aina islamin synnystä asti.
1000-luvulta liki 500 vuotta eteenpäin Espanja oli yksi islamilaisen maailman tärkeimpiä henkisiä keskuksia. Vaikka islam oli valtaapitävien uskonto, Andalusiassa myös kristityt ja juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan - joskin rajoitetusti.
Saksan ja Osmanien imperiumin yhteydet olivat niin ikään tiiviit. Rajakiistoista huolimatta diplomaattisuhteet solmittiin 1800-luvulla, ja muslimiväestö kasvoi etenkin Berliinissä ennen toista maailmansotaa. Sodan jälkeen myös Venäjän muslimeita jäi Saksaan asumaan.
Ranskaan ja Britanniaan puolestaan saapui muslimeja ennen kaikkea siirtomaista. Ensimmäiset moskeijat nousivat Lontooseen 1880-luvulla. Ranskassa asui 1800-luvulla runsaasti muslimiopiskelijoita ja poliittisia pakolaisia sekä työläisiä etenkin Algeriasta. Yli satatuhatta Algerian muslimia osallistui Ranskan joukoissa ensimmäiseen maailmansotaan.
Kauhistus ihastuksen jälkeen
Ensimmäiset varsinaiset muslimisiirtolaisten aallot tulivat Eurooppaan 1960-luvun talouden kultavuosina. Saksa haali työntekijöitä Turkista, Britannia Intiasta ja Pakistanista. Työntekijät olivat lähinnä miehiä, jotka tekivät työtä ja lähettivät rahat kotiin. Uskonnolla ei ollut heille suurta merkitystä, eikä Euroopassa ollut 1970-luvulla kuin muutama kymmenen islamilaista rukouspaikkaa.
1970- ja 80-luvuilla yhä useampi maahanmuuttaja tajusi, että oli tullut Eurooppaan jäädäkseen: äkkirikastumista ei ollut tiedossa ja paluu kotimaahan olisi vaikeaa. Perheet muuttivat perässä Eurooppaan ja lasten vuoksi yhteisöjen uskonnolliset tarpeet lisääntyivät: lapsille haluttiin välittää oma kieli- ja kulttuuriperintö. Rukoushuoneiden ja koraanikoulujen määrä alkoi nopeasti kasvaa.
Talousvaikeudet koettelivat monia perheitä. Myös vanhempien ja lasten välinen kulttuuriristiriita kärjistyi, kun lapset kyseenalaistivat kouluttamattomien ja kielitaidottomien vanhempiensa auktoriteetin.
"Monen muslimin mielipide lännestä on vahvasti kahtiajakautunut. Eurooppaan tullaan hakemaan turvaa tai rakentamaan perheelle tulevaisuutta. Ensiviehätyksen jälkeen eurooppalaisen elämäntavan kääntöpuoli ja ulkopuolisuuden tunne alkavat jäytää", Sakaranaho sanoo.
Porno, abortit, väkivalta, juopottelu - jopa maallistuneen muslimin on vaikea käsittää niitä.
"Aivan kuten me näemme islamissa vain hunnutetut naiset, monet muslimit alkoivat nähdä ensisijaisesti meidän yhteiskuntamme puutteet", Sakaranaho sanoo.
Syrjäytyminen yhdistettynä kulttuuriristiriitaan on johtanut monet muslimit hakemaan lohtua islamista. Samaan aikaan islam aktivoitui muslimimaissa, ja eurooppalaisten muslimien heränneisiin uskonnollisiin tarpeisiin vastattiin nopeasti. Avustuksia rukoushuoneiden rakentamiseen löytyi arabimaista ja rukouspaikkojen määrä lisääntyi räjähdysmäisesti. 1990-luvun alussa niitä oli jo 3 000.
Kenen islam?
Vaikka Euroopassa on omat radikaalit liikkeensä, Sakaranaho ei pidä niitä suurena uhkana. Enemmistö muslimeista tekee työtä, rakentaa omaa elämäänsä ja kasvattaa lapsiaan.
"Euroopan militantit, äänekkäät ryhmät ovat pieniä, mutta ne onnistuvat aina houkuttelemaan median paikalle. Niistä saa paljon raflaavampia juttuja kuin muslimeista, jotka haluavat rauhassa keskustella asioita."
Vaikka yhteinen historia on pitkä ja monimuotoinen, median piirtämä uhkakuva on uponnut hyvin lukijoihin. Kun Le Point -lehti kysyi Ranskan muslimeilta, mitkä ovat kolme islamia parhaiten kuvaavaa määrettä, listan kärkeen nousivat oikeudenmukaisuus (72 %), vapaus (64 %) ja demokraattisuus (43 %) - huonoimmin islamia kuvaavat heidän mielestään väkivalta, fanaattisuus ja läntisten arvojen kieltäminen.
Tavallisten ranskalaisten mielestä islamia taas kuvasi parhaiten fanaattisuus (50 %), alistavuus (47 %) ja läntisten arvojen kieltäminen (46 %). Listan viimeisinä olivat demokratia, vapaus ja oikeudenmukaisuus.
Mielikuvat ovat täydelliset vastakohdat. Siksikö Afganistania pommitetaan taas tänään?
Lähteenä käytetty myös Tuula Sakaranahon artikkelia teoksesta Uskonnot maailmassa, toim. Katja Hyry ja Juha Pentikäinen. WSOY 1999.
http://www.google.fi/search?q=sylvia+akar&hl=fi&lr=&start=0&sa=N
http://www.kaapeli.fi/~pulut/RaPu-lehti/jutut/rapu302/turvaa.html
tuonhan mukaan muslimi joka hylkää islamin, mutta palaa siihen uudestaan voi niin tehdä. (ilman mitään rangaistusta)
Pointtihan olikin nimenomaan se, että islamin hylkäämisestä tulee näköjään kuolemanrangaistus, jos henkilö ei suostu "palaamaan islamiin".
Uskonnonvapautta? Rauhan uskonto? Kerropa toki lisää!
vaikka et islamista pidäkkään niin voisit silti laittaa edes ne lainaukset oikein, omien väännösten sijaan. (nyt kyllä sinun laittamien lainausten uskottavuus kärsi)
"The correct scholarly view is that if the apostate returns to Islam and enters Islam anew, repenting to Allaah, then he does not need to repeat the deeds that he did before apostatizing, because Allaah has stipulated that in order for deeds to be cancelled out by apostasy, the person has to die as an apostate."
Voisitko vähän vihjaista, mikä vika käännöksessäni oli?
"..Allaah has stipulated that in order for deeds to be cancelled out by apostasy, the person has to die as an apostate."
siellä sanotaan, että jos islamista luopumisen jälkeen, _kuolee luopiona_, niin islamin uskon aikana tehdyt (hyvät) teot unohdetaan/poistetaan.
Kun taas jos sitten luopiosta kääntyy takaisin islamiin, ne vanhat (hyvät) teot säilyy, eikä tarvitse aloittaa ns. tyhjästä.
joo aika monimutkainen teksti.
Tuo on oikea käännös.
Olin väärässä käännöksen kanssa tässä kohdassa, mutta edelleen väitän, ja koko juttuni pointti on se, että islamin mukaan, Muhammadin määräysten mukaan ja jopa Koraanin mukaan, islamin hylkäämisestä ja kieltäytymisestä palaamaan, seuraa kuolemanrangaistus. Olenko väärässä?
joo no ei sitten mitään, vahinkoja sattuu käännöksissä puolin ja toisin.
kuoleman rangaistusta tuohon asiaan ei koraanissa taida olla, mutta hadithteista vissiin löytyy.
on niissäkin jotain sääntöjä, esim. 3 päivää miettimis-aikaa (palata islamiin) jne.
Koraanissakin on muuten se kohta. Jos jaksan ja ehdin niin kaivan sen tähän esille, jos sallitaan, as they say.
Onko islamissa uskonnonvapautta?
Uskonnonvapaus voidaan jakaa kolmeen osaan: positiivinen vapaus harjoittaa uskontoa, negatiivinen vapaus olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen, ja valtion tasapuolinen suhtautuminen kaikkiin katsomuksiin.
eli mikä noista?
vapaus ilman rangaistusta jättää islam?
siitä on tulkinnat tehty joten en voi minä tuosta päättää.
sitä mieltä, ettei muslimien tulisi rankaista islamin hylkäämisestä?
Eli jos sinulla olisi päätösvalta, niin päättäisit näin?
en viitsisi kuvitella tuollaista tilannetta, kun ei ole/tule päätösvaltaa ja varsinkin jos se kerran koraanissa on..
Anteeksi vaan kiertävä vastaus, toivon että ymmärtänet.
Nykyaikana (suomessa)ei tarvi ehkä niin tarkasti tuota kuolemantuomiota tulkita.Sellainen vanhahko juttu-suomalaisillakin kummallisuuksia ja perinteitä(kummallisia) esim.sauna!?
kristinuskosta eroamisesta. Jopa suuntauksen vaihtamisesta.