Tiedoksi sivujani seuraaville tai niille, jotka haluavat kommentoida ylläpitämiäni vl-kriittisiä sivuja.
Olen nyt päivittänyt sivujeni yhteyteen vieraskirjan, jossa jokainen voi kommentoida sivujani suoraan sivuilleni. Jatkossa siis kommentit, joissa ihmetellään:
- Miksi admata kirjoittaa noin tai näin?
- Miksi admata ei huomioi tuota ja tätä?
- Sekä ylipäänsä kaikki kommentit mitä minusta tai ylläpitämistäni sivuista halutaa julkisesti esittää, voi nyt kirjoittaa suoraan sivujeni yhteydessä olevaan vieraskirjaan, joka löytyy täältä:
http://www.sivuille.net/vieraskirja/23278.html
Kiitos avoimen lähdekoodin ilmaisten projektien, kuten www.sivulle.net, joka mahdollistaa riittävän muokattavuuden ja yhteistoiminnan itse luotujen lomakkeiden sekä pohjien kanssa, vieläpä ilman mainoksia. Alunperin ajattelin koodata koko jutun itse, mutta toisten tarjoamat valmiit koodipohjat ja palvelut mahdollistivat iteraktiivisuuden tarjoamisen riittävillä kriteereillä suunniteltua nopeammin.
Kommentit päivittyvät tämän sivuston tapaan suoraan näkyviin, eikä rekisteröityä tarvitse. Ellei asiallisuudessa pysytä, niin tällöin täytyy siirtyä siihen että viestit päivittyvät näkyville viiveellä vasta hyväksymisen jälkeen.
Tällä palstalla voidaan siis jatkossa keskittyä käsittelemään vanhoillislestadiolaisuutta, eli niitä ASIOITA, joita myös ylläpitämilläni sivuilla käsittelen. Kun keskustelu keskittyy vanhoillislestadiolaisuudesta ESITETTYIHIN ASIOIHIN, niin silloin pysytään tämän palstan aiheessa.
Tervetuloa kommentoimaan sivujani vieraskirjaan.
Olen nyt päivittänyt sivujeni yhteyteen vieraskirjan, jossa jokainen voi kommentoida sivujani suoraan sivuilleni. Jatkossa siis kommentit, joissa ihmetellään:
- Miksi admata kirjoittaa noin tai näin?
- Miksi admata ei huomioi tuota ja tätä?
- Sekä ylipäänsä kaikki kommentit mitä minusta tai ylläpitämistäni sivuista halutaa julkisesti esittää, voi nyt kirjoittaa suoraan sivujeni yhteydessä olevaan vieraskirjaan, joka löytyy täältä:
http://www.sivuille.net/vieraskirja/23278.html
Kiitos avoimen lähdekoodin ilmaisten projektien, kuten www.sivulle.net, joka mahdollistaa riittävän muokattavuuden ja yhteistoiminnan itse luotujen lomakkeiden sekä pohjien kanssa, vieläpä ilman mainoksia. Alunperin ajattelin koodata koko jutun itse, mutta toisten tarjoamat valmiit koodipohjat ja palvelut mahdollistivat iteraktiivisuuden tarjoamisen riittävillä kriteereillä suunniteltua nopeammin.
Kommentit päivittyvät tämän sivuston tapaan suoraan näkyviin, eikä rekisteröityä tarvitse. Ellei asiallisuudessa pysytä, niin tällöin täytyy siirtyä siihen että viestit päivittyvät näkyville viiveellä vasta hyväksymisen jälkeen.
Tällä palstalla voidaan siis jatkossa keskittyä käsittelemään vanhoillislestadiolaisuutta, eli niitä ASIOITA, joita myös ylläpitämilläni sivuilla käsittelen. Kun keskustelu keskittyy vanhoillislestadiolaisuudesta ESITETTYIHIN ASIOIHIN, niin silloin pysytään tämän palstan aiheessa.
Tervetuloa kommentoimaan sivujani vieraskirjaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvin näytti toimivan. Arvokas lisä sivuillesi:)
Kun luen viestejäsi, niin ihmettelen, miten jaksat. Minulla menee hermot vähemmästäkin, vaikka olen pitänyt itseäni melko rauhallisena ja luullut pystyväni itsehillintään. Ei onnistu täällä.
Asiat tulevat niin lähelle jotain kipupistettä, joka ei ole vielä parantunut kokonaan. Tai arpi on liian tuore tai arka? Se on ollut paha haitta monessa keskustelussa. Siihen on ollut helppo tarttua ja moittia.
Muistan kuinka palstalle tultuani olit ensimmäinen, jonka kanssa sain purkaa omaa psalmiani. Kuuntelit. Ihan oikeasti kuuntelit ja keskustelit kuin olisit tajunnut, mitä olin kokenut ja mitä yritin sanoa vajavaisilla sanoillani, suuren pelon, arkuuden, yksinäisyyden ja epävarmuuden vallassa.
Mutta siitä on aikaa. Nyt on jo paremmin.
>>
Kun luen viestejäsi, niin ihmettelen, miten jaksat. Minulla menee hermot vähemmästäkin
>>
Tuotahan ovat ihmetelleet jotkin vl-kommentoijatkin, mutta hieman eri sävyyn. Ehkäpä olen masokisti;D
Jos vakavasti kommentoidaan, niin en täällä kirjoittelisi ellen kokisi tätä myöskin antoisaksi ja hyödylliseksi. On aivan totta että jotkin vl-kommentit ärsyttävät ja viestivät itsessään ärtymyksestä. Kipupiste näyttäisi löytyvän puolin sekä toisin. Kuitenkin myös ärsyttävien kommenttien lukeminen on kehittävää sillä kun ärtymyksen tunteen havainnoi itsessään, niin voi kysyä itseltään että miksi koen sellaisia tunteita kuin koen? On hyvä havainnoida omat rajansa, jotta ne voi ylittää. Ärsyttävät, yksisilmäiset ja tuomitsevat kommentit ovat loistavia itsehillinnän kehittäjiä, jos ne sellaisena haluaa ottaa:)
Raamatussa Jeesus kehottaa meitä rakastamaan vihamiehiäkin. Se on vaikeaa, todentotta. Miten rakastaa sellaista, joka aiheuttaa kipua ja tuskaa itselle? Kuitenkin siihen täytyy pyrkiä, jos haluaa seurata Jeesuksen ohjetta. En voi mainostaa siinä hyvin onnistuneeni, mutta tämä palsta on hyvä paikka harjoitella rakkaudellista totuuden puolustamista missä toivotaan hyvää sellaisellekin joka suhtautuu vihamielisesti "vääränlaisen" näkemyksen viestintuojaan.
Täytyy hyväksyä itsessään se, että on myös ärtymyksen ja vihan tunteita. Tällöin pitää myös miettiä että kuka on se, joka on vihainen ja miksi? Ansaitseeko toinen minun vihaani vai sittenkin sääliä? Kun tarkemmin miettii tunteitaan, eikä takerru tai elätä niitä vaan hyväksyy niiden olemassaolon, niin ne menettävät tehonsa ja tilalle nousee toisenlaisia rakentavampia tunteita. Tällä tavoin voi suhtautua vain itse itseensä. Toista ei voi muuttaa, mutta omaa suhtautumistaan voi. Jos tässä epäonnistuu, niin voi miettiä sitä, missä vaiheessa ja miksi niin pääsi käymään. Kun vastaus löytyy peilistä, niin toisen kirjoittelijan voi vain todeta olleen hyvä opettaja:)
Kaikki tuo on kuitenkin vain itselle hyödyllinen mahdollisuus, ei velvoite. Jumala ei vaadi meiltä yhtään enempää kuin mitä jaksamme kantaa. Näen itse tuossa Jeesuksen vaikeasti toteutettavassa kehotuksessa kuitenkin valtavan rakkauden, joka lopulta koituu ennenkaikkea rakkauteen pyrkivän itsensä parhaaksi. Kun pyrkii rakastamaan vihamiehiään, niin tällöin antaa omalta puoleltaan sydämestään anteeksi väärintekijöilleen. Se puolestaan vapauttaa oman painolastin, jota on siihen saakka kantanut.
Tämähän ei tarkoita vähäisimmässäkään määrin sitä, että luopuisi huomauttamasta toiselle että vääryys täytyy korjata. Tämäkin on rakkaudellista toimintaa, joka tähtää toisen omaksi parhaaksi.
>>
Muistan kuinka palstalle tultuani olit ensimmäinen, jonka kanssa sain purkaa omaa psalmiani. Kuuntelit.
>>
Omien muistikuvieni mukaan se on ollut molemminpuolista aitoa ja molempia kiinnostavaa keskustelua. En itse muista itseltäni mitään erityistä kuuntelijan roolia, mutta mukavaa kun koet että kommenttejasi ja kokemuksiasi on kuunneltu sekä ymmärretty:) Samoin koen että sinäkin olet kuunnellut (tai lukenut) sen viestin mitä olen omilla kommenteillani koittanut viestittää.
>>
Mutta siitä on aikaa. Nyt on jo paremmin.
>>
Hienoa. Tunteita pitää käsitellä niin kauan kun ne vaivaavat. Päämäärä on hyvä pitää mielessä että lopulta voi päästää itseään vaivaavista tunteista kokonaan irti. Jäljelle jää vain muistikuva asiasta, joka ei enää satu kun sen muistaa.