isäntä haluis vauvvan ja minä tässä sitten epäröimään. ikääkin on ja lapset vähän "isompia" (eskarilainen ja eppulainen)... toisaalta olis kiva, mutta toisaalta... *apua* nojoo. siis, olen tainnut alkaa mukavuuden haluiseksi, kun nämä kaksi viikaria ovat jo omatoimisia, eikä tarvi passata...
onko nyt hyvä hetki?
vauvvako meillekkö... täh?
5566
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ittekkö ne käy kaupassa,laittaa ruua,ittekkö kattavat pöydän...tarvii niitä tuon ikäsiä passata vaikka kuinka,vaatteet,puhtaat...suihku..nukkumaanmeno..laittaako ne itte iltapalansaki..
pitänyt ruoan laittoa minään passaamisena saatikka pyykin pesua.Kyllä meillä lapset tekevät kotitöitäkin (oman huoneen siivous,imurointi,vie roskat,tiskikoneen tyhjäys,astiat pöytään).Eli osallistutaan pienempiin hommiin.Osaavat ottaa leipää itsekin iltapalaksi,joten omavoimisuutta löytyy.Vähän voi jo vaatia,mutta ei tietenkään liikaa.Pieni askare päivässä on suuremmoinen asia.Välillä auttavat ruoan laitossakin.Ovat äidin pikku apulaisia ja tykkäävätkin vielä touhuta äidin kanssa=).Mikäs sen mukavampaa kuin yhdessä tekeminen?=)
..kaksi lasta edellisestä liitosta ja nyt puolisosi haluaisi yhteisen lapsen? Eiköhän se ole varsin normaalia haluta omaa lasta,eikä vaan katella toisten tenavia??Ei siis millään pahalla,mutta itse miehenä ajattelisin näin..
Onhan tunneside omaan lapseen aivan toinen,kuin jonkin toisen lapsiin.
mutta silti pelottaa.Jaksanko sitten antaa kaikille tasapuolisesti sitä huomiota kaikille yms. Olis se kiva saada yhteinen,mutta jaksaminen epäilyttää...
ei kannata tehdä lapsia, jos vähänkin ajatteluttaa jaksaminen.
Jos rakastaa, niin sitten rakastaa ilman sitä yhteistä lastakin.