Venetesteissä ilmoitetaan usein nopeuskerroin, jolla kuvataan moottoritehon kykyä liikuttaa veneen massaa.
Mikä on sen kaava?
Mikä on nopeuskertoimen teoreettinen maksimiarvo?
Millaisella pohjamuodolla maksimi saavutetaan?
Mikä on sen kaava?
Mikä on nopeuskertoimen teoreettinen maksimiarvo?
Millaisella pohjamuodolla maksimi saavutetaan?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olen tiedustellut asiaa itseltään Matti Murrolta. Kaava on lehden toimituksen ja parin laivanrakennusinsinöörin keksintöä, joten en ottaisi nopeuskerrointa kovin vakavasti. Se on suuntaa antava, mutta ei eksaktia tietoa. Aika ajoin se on antanut yllättäviäkin arvoja, joten unohda koko juttu.
Onko kellään sitten yksinkertaista kaavaa siitä, miten teho vaikuttaa nopeuteen. Eli jos vene kulkee 90 heppaisella koneella 40 solmua niin paljonko se kulkee 50 heppaisella. Moottoreiden painoeroja ei tarvitse ottaa huomioon.
Joo, jos haluat sen selville, vähemmän tieteellisesti, mutta suht' tarkasti, niin tee näin:
P1/P2*V
Jossa P1 on vanhan koneen teho, ja P2 on uuden koneen teho, ja V on nopeus vanhalla koneella. Tämä toimii tarkimmiten silloin jos potkurin on samaa kokoa, ja veneen paino ei muutu ratkaisevasti (
Nopeus V=solmua venen paino T=paino tonneissa
teho P=hv
nopeuskerroin =X
Veneen paino esim 4t koneteho 340hv
tiedossa oleva nopeus 34 solmua
kaava V/(Neliöjuuri(P/T)=X
esim 34/(neliöjuuri(340/4)=3.69
Nopeuskerroin tälle esimerkki veneelle on 3.69
Jos esimerkiksi vaihdetaan kone 200hv diesel moottoriks ja halutaat tietää nopeus niin lasketaan (paino sama) =eritäin olelinen liukuvassa veneessä
Neliöjuuri(200/4)*3.69=26.1 solmua /200hv
Tarkistakaa laskenta kaava tiedossa olevilla tehoilla ja painolla esim. jostain vene/moottori testistä missä nopeus sekä paino on mitattu/ilmoitettu tarkasti kahdelle eri moottori teholle. Sanoisin että laskentatavassa ei normaaliveneissä ole kuin /- 1.5 solmun heittoa
nopeuskerroin (huom)normaali liukuvarunkoiselle venelle on välillä 3.25-3.8
Kerroin 3.25 esim tasapohjainen
kerroin 3.8 kohtuuhyvä syvä v-pohja
kerroin 4.2 kilpa katti/ilmavoideltu pohja
Voit myös tarkistaa veneen noin nopeus jos tiedät painon/käytettävissä olevan tehon normaali tapauksessa kerroin X on noin 3.6
kommentoikaa.
Veneen nopeushan riippuu myös paljon voimansiirrosta (potkuri vetolaite/vaihteisto), ja itse olen "kehittänyt" excel pohjaisen taulukon, minne syötetään potkurin nousu, vetolaitteen välitys, moottorin kierrosluku, ja haluttaessa korkein TODELLINEN nopeus, jolloin saadaan potkurin luisto, ja teoreettinen nopeus. Itse laskin oman veneeni nopeuden sillä, ja kyllähän se toimi.
Kaava:
V=((((Rpm*Vetol. välitys)*Potkurin nousu TUUMINA)*60s/min)*2,54cm/tuuma)/100000)
Esim. ((((5500rpm*2,15)*21")*60s)*2,54cm)/100000)=81,87069767km/h=44,20664021mpk/h
Kyllä tuokin nopeuskerroin kaava on ihan OK, mutta heman epätarkka.
Itselläni on "kolmirunkoinen" Jurmo Trimara HT, ja siinä noin 100hv (AQ115B) volvo penta, jota on vähän jouduttu korjaamaan väärillä osilla, ja se kulkee 29solmua, kone ottaa 4250rpm täysillä, ja painoa on noin 1000kg, ja vetol. välitys on 1,66:1, ja potkurin nousu on 14". Noilla arvoilla laskemalla sain kieltämättä "ihmeellisiä" nopeuskertoimia, nimittäin 2,54.
antamalla tiedollasi 15% luistolla veneesi kulkee n 25,07 solmua ilman potkuriluistoa 29 solmua.
Minun laskelmallani jos veneesi koknaispaino on 1000kg veneesi kerroin on 2.507
jos taas veneesi paino olisi 1,4t niin kerroin on 2.96 mikä voisi olla aika lähellä totutta ?
tai käytettävä teho 90hv ja paino 1.3t
tiedätko mitä venemallisi kulkee muilla moottorívaihtoehdollla ?
Tässä veneen EHDOTTOMAT faktat:
Paino 1000kg+/-20kg+ matkustajat 1-8henk
Pituus 5,65m
Leveys 2,15m
Syväys 35cm (vetolaitteella 85cm)
Nopeus: Matka 22-25kn, Teor. maks. n.32kn, mitattu maks (GPS ja Elektr. Loki 29,0) (2hnk)
Koneen teho 115hv vakio (nokka vaihdettu->100hv)
Potkurin luisto maks. nopeudella 5,03% (30,5kn/29,0kn)
Välitys 1,66:1, maks koneen kierorsluku 4400.
Ja jos potkuri luistaisi 15%, ni vene olisi jo uppoamarunkoinen, liukuvalle veneelle tyypillinen luisto on 5-10%. Ja veneeni painaa toisaan korkeintaan 1020kg ilman matkustajia, eikä missään nimessä 1,4t.
Vene joka minulla on, niin sattui sellanen juttu, että ostin sen 1992, ja sedälläni oli sitä ennen TARKKAAN SAMANLAINEN vene, vaan että 140hv Suzuki perämoottorilla, sillä se kulki 42kn. Mutta bensaa meni HUOMATTAVASTI enemmän. Nyt oma vene kulki tänä vuonna 0,96l/mpk (keskimäärin).
Mutta noi nopeuskertoimet voi olla pielessä sen takia, kun vetolaite joka mulla oli veneessä viime kesänä kiinni, ni oli matalanousuisille potkureille, ja korkeanousuisilla potkureilla ja matalammalla välityksellä se kulkisi PALJON paremmin, ja siitäkin tehohävikki voi johtua.
Kaverilla sattuu olemaan samanpainonen ja kokonen vene, 146hv sisäperä volvolla. Se kulkee 42kn, ja siinä on 21" nousulla oleva potkuri. Esimerkki jonka annoin edellisessä viestissä oli hänen veneestään.
suzuki 140 hv+1000kg vene= neliöjuuri(140/1)*3.6=42.6 kn
volvo 100hv +1000 kg vene =36 kn
eli käytössäsi on noin 70hv=30 kn tai vaihtooehtoisesti välitys/lapasuhde paljon pielessä niin kuin mainitsit
joss sinulla on B20 niin auto ja merimoottorissa
on eri: kansi,nokka,männät joku näistä yhdistelmistä laskee tehoa huomattavasti
viellä siitä potkurin hyötyshuhteesta
hyvä teräspotkuri esim. mirage luisto n 8-9%
huono potkuri luisto n 12-15% esim Rapture?
alu potkuri luisto 12-16%
hidaskulkuisissa(uppomarunkoinene) luisto n 2-6%
En nyt löydä sitä VENE -lehteä, missä kaava oli joskus mainittu, mutta uskoisin tuon V/(sqr(P/T)=X olevan kohtuullisen oikea.
Kaava ei ota millään tavalla vetolaitetta huomioon (alempana juuressa olevat keskittyvät juuri potkuriin), mikä aiheuttaa virheitä jetin, akselivetoisen ja perävetolaitteiden välille - pintapotkureista puhumattakaan.
Toisaalta suuremmat veneet ovat tyypillisesti kapeampia kuin pienet. Hoikat veneet kulkevat suunnittelupainollaan paremmin, mutta sietävät huonommin kuormaa kuin leveät, eli monta epävarmuustekijää löytyy.
Tosiasia on, että pohjan "hyvyyslukua", jolla saadaan erilaiset veneet vertailukelpoiseksi keskenään, ei ole keksitty.
Joo, sen uskon että vetolaitteen tehonvälitys on PERSEESTÄ, sen takii vaihdankin tilalle 2,15:1 välityksellä olevan VP280 vetolaitteen ja 14/15" halkasijaltaan ja 17-21" nousussen potkuin.
Jep, sen tiiän et B20 on eri kone autossa kun veneessä, sen verran monta on tultu purettua. Nyt on auton kone menossa veneeseen edellisen B20 koneen sijasta, ja tähän koneeseen tulee ALKUPERÄSET veneen koneen tavarat (nokka, kaasarit, jäähdytys). Mutta lohkoissa ei ole auton ja veneen välillä eroja, iskupituus sama, kansi TARKALLEEN SAMA, vaan eri vuosmalleissa venttilin halkasijat vaihtelee sekä autossa että veneessä. Ja veneen kannessa on muutama reikä vähemmän kun auton kannessa, ja lämpömittari eri paikassa.
Noi potkurin luistot, ne ei kyllä taida pitää paikkaansa, ainakin kaikki joilta olen kuullut, niin alupotkurit luistaa NOPEAKULKUSISSA veneissä alle 10%, ja hidaskulkusissa luisto saattaa olla 10-20% (riippumatta potkurista), eli just toisinpoäin kun sä sanoit.
Ajattele nyt ittekin, kun mä ajan omalla veneelläni 2000rpm, ni vene kulkee 10kn, ja 4000rpm kulkee 26-28kn. Viimesillä kierroksilla kun se sit alkaa sutimaan (siis mun paska vetolaite+piennousunen alu potkuri).
Just tosta se johtuukin et se vene ei tolla mun nyt vaihtuvalla (n.100hv+100B vetolaite) kulje kun 29kn. Ja kun se kone ei jostain suyystä jaksa kiertää kun 4400rpm, vaikka pitäs jaksaa 5500. Että siihen mäkin oon tullu et suurin vika on vetolaitteessa+potkurissa, ja väärässä nokassa (nyt auton nokka). Elippä vaihdan nokan oikeaksi nokaksi, ja vetolaitteen ja potkurin ja sit tulee TÄYSREMPATTU B20 vanhan tilalle.
Kiinnostaisiko alapyrstön vaihto meillä saattaisi olla käyttöä tuolle 1,61 välitykselle. tällähetkellä meillä on 2,15.
Joo, mutta jos vetolaitteeseen menee 1,61 ala-vaihteisto se varmaan on 200 sarjanen VP vetolaite. Se missä mulla on 1,66 HUOM 1,66 välitys, ni se on VP100B, muuten voisin vaihtaakin, mutta muistakseni 100B vetolaitetta ei ole kun 1,66 völityksellä, 200 sarjaa on kaikkea 1,5-2,3.