(voisittex pliis kertoo tänne jotain kauhu juttui jota tiiätte, pituudella ei oo väliä enkä haluu sellasii jotka on esim. haamu tuli ja sano pöö tai vitsi mielellä.
vaan ihan oikeita ja pelottavia tai muuten vaan karmivia! kiitti! tarvin niitä! nyt kerron omani:)
Nukke
Olipa kerran mies, joka oli työ matkalla moskovassa. Hänen oli aika palata kotiinsa Lontooseen ja hänen piti ostaa tyttärilleen jotain tuliaiseksi, niinkä hän näki kadun kulmalla kaupan, ja meni sinne. Hänen silmiinsä osui heti nukke, ja hän päätti ostaa sen, myyjä varoitti:
-älä vie tätä nukkea toiseen maahan!
mutta miten viedä nukke kotiin jos ei saa viedä toiseen maahan? niinpä hän ei totellut myyjää vaan vei nuken Lontooseen, ja antoi tämän yöksi nuorimmalle tyttärelleen.
yöllä, kun kaikki nukkuivat, nukelle kasvoi pitkät vihreät hiukset, pitkät tora hampaat, punaiset silmät ja metrin pituiset kynnet ja se viilsi tytöltä kurkun auki. aamulla nukke oli normaali, sitten nukke annettiin keskimmäiselle tytölle, ja taas kävi samoin. samoin kävi myös vanhimmalle tytölle, ja lopulta äidillekkin. Mies epäili nukkea, ja heitti nuken kellariin, laittoi kymmenen lukon taakse, ja laittoi vielä paljon painavaa ravaraa pääälle, ja muutti talosta, kokonaan maasta. vuoden päästä mies muisti nuken taas, ja kävi siellä talossa, niiden kummenen lukon takana, ja katsoi, onko nukke siellä. se oli kadonnut! eikä kukaan tiedä, missä nukke on nyt.
Haamu
Olipa kerran mies, joka oli matkalla arvokkaaseen taloon, kun hevoset pysähtyi, kun keskellä tietä seisoi mies aivan valkeissa vaatteissa ja aivan valkoinen, mies huusi(siis se jolla oli hevonen)
mene pois tieltä! mies ei mennyt.
mene pois tieltä tai ajan päällesi! sanoi mies vähän ajan päästä. valkoinen mies ei taaskaan mennyt. Niinpä ratsu mies ajoi hänen päältään.
seuraavana aamuna miehen hevonen oli syöty, ja mies kanssa, eikä hänestä ole jäljellä enää mitään, paitsi kylki luu. valkoinen mies elää vielä, eikä kukaan tiedä, missä hän nyt on.
Talo
Kartanon omistaja kuoli eräänä päivänä, ja heti sen jälkeen hänen taloaan alettiin kaupitella.
mutta aina, kun sinne joku muutti, he olivat joko kadonneet, tai juossut kirkuen pois, ja joutunut hullujen huoneelle. naapurin mies kävi katsomassa, mikä sai heidät sellaisiksi, ja hän näki lattialla neljä ruumis arkkua, joissa oli nimet. mies katsoi sisään, eikä nähnyt ketään.
viikon kulttua taloon muutti sen nimiset henkilöt, ja he juoksivat kirkuen pois. arkuissa oli aina niiden nimet, jotka taloon muuttivat, eikä kukaan tiedä, mikä talo se on. se tiedetään, että se on vielä olemassa.
(olis mulla muitaki mut nyt on teiän vuoro ja sit taas mun:)
vaan ihan oikeita ja pelottavia tai muuten vaan karmivia! kiitti! tarvin niitä! nyt kerron omani:)
Nukke
Olipa kerran mies, joka oli työ matkalla moskovassa. Hänen oli aika palata kotiinsa Lontooseen ja hänen piti ostaa tyttärilleen jotain tuliaiseksi, niinkä hän näki kadun kulmalla kaupan, ja meni sinne. Hänen silmiinsä osui heti nukke, ja hän päätti ostaa sen, myyjä varoitti:
-älä vie tätä nukkea toiseen maahan!
mutta miten viedä nukke kotiin jos ei saa viedä toiseen maahan? niinpä hän ei totellut myyjää vaan vei nuken Lontooseen, ja antoi tämän yöksi nuorimmalle tyttärelleen.
yöllä, kun kaikki nukkuivat, nukelle kasvoi pitkät vihreät hiukset, pitkät tora hampaat, punaiset silmät ja metrin pituiset kynnet ja se viilsi tytöltä kurkun auki. aamulla nukke oli normaali, sitten nukke annettiin keskimmäiselle tytölle, ja taas kävi samoin. samoin kävi myös vanhimmalle tytölle, ja lopulta äidillekkin. Mies epäili nukkea, ja heitti nuken kellariin, laittoi kymmenen lukon taakse, ja laittoi vielä paljon painavaa ravaraa pääälle, ja muutti talosta, kokonaan maasta. vuoden päästä mies muisti nuken taas, ja kävi siellä talossa, niiden kummenen lukon takana, ja katsoi, onko nukke siellä. se oli kadonnut! eikä kukaan tiedä, missä nukke on nyt.
Haamu
Olipa kerran mies, joka oli matkalla arvokkaaseen taloon, kun hevoset pysähtyi, kun keskellä tietä seisoi mies aivan valkeissa vaatteissa ja aivan valkoinen, mies huusi(siis se jolla oli hevonen)
mene pois tieltä! mies ei mennyt.
mene pois tieltä tai ajan päällesi! sanoi mies vähän ajan päästä. valkoinen mies ei taaskaan mennyt. Niinpä ratsu mies ajoi hänen päältään.
seuraavana aamuna miehen hevonen oli syöty, ja mies kanssa, eikä hänestä ole jäljellä enää mitään, paitsi kylki luu. valkoinen mies elää vielä, eikä kukaan tiedä, missä hän nyt on.
Talo
Kartanon omistaja kuoli eräänä päivänä, ja heti sen jälkeen hänen taloaan alettiin kaupitella.
mutta aina, kun sinne joku muutti, he olivat joko kadonneet, tai juossut kirkuen pois, ja joutunut hullujen huoneelle. naapurin mies kävi katsomassa, mikä sai heidät sellaisiksi, ja hän näki lattialla neljä ruumis arkkua, joissa oli nimet. mies katsoi sisään, eikä nähnyt ketään.
viikon kulttua taloon muutti sen nimiset henkilöt, ja he juoksivat kirkuen pois. arkuissa oli aina niiden nimet, jotka taloon muuttivat, eikä kukaan tiedä, mikä talo se on. se tiedetään, että se on vielä olemassa.
(olis mulla muitaki mut nyt on teiän vuoro ja sit taas mun:)
Vastaukset 2
Vanhimmat
osoitteesta http://koti.mbnet.fi/~fanesko/horror/txt/todkauhu.html
löytyy "ihan todellisia kauhutarinoita", jotkut taisivat olla pelottaviakin... tai niin muistelisin.
Minä en juuri kauhua harrasta, vaikka jotain Poen novelleja olenkin lukenut. Ihan hyviä sinäänsä, mutta liian absurdea ollekseen todella kammottavia.
Tuosta ensimmäisestä jutustasi tuli muuten mieleen joku elokuva, josta luettiin esittely kauan sitten saksantunnilla. ("Mörderpuppe", alkuperäistä nimeähän minä en tiedä, kun saksalaisilla on paha tapa kääntää kaikki omalle kielelleen...). Taisi silloin joutua suomessa kielletyksikin... Lieneekö kyse kuitenkin samasta tarinasta?