Vehkaluoto ja Strömsö ovat molemmat yksityisten omistamia saaria, joten niistä on turha kitistä.
Mutta kitiskää nyt Maisaaresta ja Pähkinäisistä, kun vielä on (ehkä) aikaa. Nämä Turun kaupungin omistamat ulkoilualueet ovat hyvinkin nopealla aikataululla jonkun seuran hoidossa, eli suomeksi sanottuna yksityiskäytössä.
Liikenneyhteyksien jatkuvalla heikentämisellä Maisaareen ja Pähkinäisiin haetaan näyttöä saarten vähäisestä käytöstä virkistysalueena, jolloin ne voidaan vuokrata jollekin poliittista kytköstö omaavalle seuralle muutaman satasen vuosihintaan.
Esimerkkinä tästä toimii Nötö, jossa Turun kaupungin omistama ulkoilualue vuokrattiin Airiston venekerholle(tai jotain sinnepäin) varsin kohtuulliseen 500 markan vuosivuokraan. Menkääpä tuolle alueelle, niin ette todellakaan tunne itseänne tervetulleeksi, vaikka olisitte turkulaisia.
Mutta kitiskää nyt Maisaaresta ja Pähkinäisistä, kun vielä on (ehkä) aikaa. Nämä Turun kaupungin omistamat ulkoilualueet ovat hyvinkin nopealla aikataululla jonkun seuran hoidossa, eli suomeksi sanottuna yksityiskäytössä.
Liikenneyhteyksien jatkuvalla heikentämisellä Maisaareen ja Pähkinäisiin haetaan näyttöä saarten vähäisestä käytöstä virkistysalueena, jolloin ne voidaan vuokrata jollekin poliittista kytköstö omaavalle seuralle muutaman satasen vuosihintaan.
Esimerkkinä tästä toimii Nötö, jossa Turun kaupungin omistama ulkoilualue vuokrattiin Airiston venekerholle(tai jotain sinnepäin) varsin kohtuulliseen 500 markan vuosivuokraan. Menkääpä tuolle alueelle, niin ette todellakaan tunne itseänne tervetulleeksi, vaikka olisitte turkulaisia.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Olet aivan oikeassa, että näin todennäköisesti käy. Vastaavan virkamiehen ongelma kyseisillä virkistysalueilla on valvonta. Valvojasta tulee kustannuksia ja ilman valvojaa ... no, virkistysalue ei vain palvele luonnon helmaan halukasta (alueella ei tarvita kuin yksi tyyppi, joka tulee sinne joka viikonloppu ottamaan perseet olalle ja on kaikkien kaveri).
Virkamiehelle on helpointa antaa alue jonkin seuran käyttöön. Seura kantaa alueesta kollektiivisen vastuun ja seuran ahkerat kävijät sisäpiirinä omii alueen itselleen.
Hyvät ideat, olisiko se nyt Turun liikuntavirastoon, ovat varmaan tarpeen. Ei virkistysalueista vastaava viranhaltija niitä ylenkatso.
Multa on mennyt ohi Airiston Veneilijöiden poliittinen suuntaus, mikähän tuo on?
Muistaakseni Airiston Veneilijät tosiaan on "poliittinen" veneseura, eli kuuluu TUL:iin. On varmaan ollut "tovereita" jossain lautakunnassa:-)
VOin vastata näihin Airiston Veneilijöiden jäsenenä...
Voitte käväistä nettisivuilla :
http://personal.inet.fi/kerho/airistonveneilijat/index.htm
Siellä jo on kirjoitettu, että myös seuraan kuulumattomat ovat tevetulleita Nötön saaritukikohtaan.
Yöpymisestä ja saunasta peritään pienet maksut. Sama käy ilmi laiturilla olevasta kyltistä.
Mielestäni A.V: on yksi niistä harvoista veneseuroista, joissa ei nipoteta pikkuasioista : maksut on halpoja, jäsenistö tavallista kansaa, tukikohtiin muut tervetulleita ym.
Ehkä alkup. kirjoittaja on saapunut Nötöön väärään aikaan / tullut jokin väärinkäsitys ?
Joka tapauksessa, Nötö on hieno paikka, ja vielä tiedoksi että ensi lauantaina on tältä kaudelta viimeinen tilaisuus käydä siellä. Saari-isäntä muuttaa silloin pois.
Terve!
Ei Airiston veneilijät ole poliittinen järjestö vaan veneseura:
http://www.airistonveneilijat.fi/
Se on kyllä TUL:n jäsenseura, mutta liittymässä myös Suomen Purjehtijaliitto ry:n Finlands Seglarförbund rf:n jäseneksi.
Jäseneksi voi liittyä kuka vaan, eikä siellä tarvitse mitään puolueen jäsenkorttia.
Nötöstä sen verran, että paikka on kehittynyt ja siistiytynyt huomattavasti siitä, mitä se oli ennen Veneilijöiden isännöintiä. Ja kyllä sinne ovat seuraan kuulumattomatkin tervetulleita.
Elokuussa kävin nötössä. Mielestäni siellä oli ihan kiva vastaanotto. Kaveri joka oli "satamakapteenina" tuli kysymään halutaanko saunaan, ja kaikki meni ihan hyvin. Menen toistekin nötöön.
En kyllä kokenut itseäni tervetulleeksi kun Nötössä laituriin olin menossa toissa kesänä. Laituri lähes tyhjillään ja heti huuto että paikat on varattu seuran jäsenille. Laiturilta huutaja ei sävyltään ollut mikään ystävällismielinen. Ehkä minulla oli liian pieni vene niihin kolmeen laiturissa kiinni olleeseen verrattuna.
Koukkasin samantien pois ja ajoin Bodöseen yöpymään. Tarkoitan sitä laituria, joka on Nötön Kalvikssa.
Mikä lie ollut... aina on ollut hyvä vastaanotto kun siellä ollaan käyty.
sillä jo vuosikymmenien aikana on menetetty useita saaria maan kohoamisen johdosta. Entiset saaret ovat nyt kiinni mantereessa ja jos jonkilaisia niemiä.
Tunnen suurta sympatiaa merenkurkkulaisten ongelmaa kohtaan, kun rantatontti ei enää olekaan rantatontti. Kai valtio sentään jotenkin korvaa tämän siinä kuin niillekin, jotka ovat rakentaneet liian lähelle joka kevät tulvivia jokia?
Päinvastoin, valtiolle pitää maksaa vesijättömaasta korvausta...
Mutta toki tontin nomistajalla on oikeus lunastaa vesijättömää VESIALUUEN OMISTAJATA, joka voi olla joku muukin kuin valito.
"Jos rantakiinteistön omistaja haluaa lunastaa vesijättömaan itselleen, hän voi hakea lunastustoimitusta maanmittaustoimistosta. ”Myös vesijätön omistaja eli vesialueen osakaskunta voi vaatia, että rantakiinteistöt lunastavat kukin kiinteistönsä edustalla olevan vesijätön”, yli-insinööri Tuomo Heinonen Maanmittauslaitoksesta huomauttaa.
Lunastustoimituksessa mitataan vesijättöalue sekä määrätään kiinteistötoimitusmaksu ja vesijätöstä maksettava hinta. Toimitukseen osallistuu paikallisen maanmittaustoimiston toimitusinsinöörin lisäksi kaksi uskottua miestä, jotka ovat kiinteistön sijaintikunnan kunnanvaltuuston valitsemia. Toimitukseen kuuluu mm. maastokatselmus.
Jos vesijättöä ei ole missään vaiheessa aiemmin rajattu, vesijätöksi katsotaan tavallisesti isojaon aikaisen ja nykyisen rantaviivan välinen alue. Vanha rantaviiva selviää vanhoista kartoista. Nykyinen rantaviiva määräytyy veden pitkäaikaisen keskipinnankorkeuden mukaan.
Lunastaja maksaa varainsiirtoveron
Vesijätön lunastus voi tulla yllättävänkin kalliiksi, vaikka tavanomaisen mökkitontin edustalla vesijättöä on korkeintaan muutaman metrin levyinen kaistale – usein enintään joitakin satoja neliöitä."
Kyllä eniten korpeaa tuo Suursaaren menetys, vaikka Seiskari, Naissaari ja Tytärsaarikin olisivat tosi mukavia, jos sinne saisi jokamiehen oikeudella rantautua.
Onneksi positiivista on se, että armeija loupuu pikkuhiljaa turhiksi jääneistä saaristaan !
Mieleen tulee ainakin Kuuskajaskari, Katanpää ja Jussarö. Veikkaan, että Örökin aukeaa ihan kohta.
Tuo ennustaja osasi ennustaa ainakin Örön aukeamisen, vaikka siihen meni 9 vuotta.
Miten mahtaa olla sen Isosaaaren vesijohdon kanssa? Mahtaako olla oikeasti poikki?