Nyt voisi Hugo ja Pärre laittaa fiksut
päänsä yhteen ja tehdä meille monille
kaltoin kohdeltuille sellaisen rungon
miten menee,
kun Neurologin kanssa yhteistyö ei suju
ja vaihtokaan toiseen ei muuta tilannetta paremmaksi.
Niin eikö ensin ole Potilasasiamies,
joka ajaa asioitamme ja jos hän katsoo
että on tarvetta asiaa viedä eteen päin
niin kuka on seuraava taho jne...?
Tähän voisi muutaman linkinkin laittaa.
Kiitos etukäteen !
päänsä yhteen ja tehdä meille monille
kaltoin kohdeltuille sellaisen rungon
miten menee,
kun Neurologin kanssa yhteistyö ei suju
ja vaihtokaan toiseen ei muuta tilannetta paremmaksi.
Niin eikö ensin ole Potilasasiamies,
joka ajaa asioitamme ja jos hän katsoo
että on tarvetta asiaa viedä eteen päin
niin kuka on seuraava taho jne...?
Tähän voisi muutaman linkinkin laittaa.
Kiitos etukäteen !
Vastaukset 12
Vanhimmat
http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/tervh/thkan/kantelu.htx
Itse tekisin näin:
1. Sanoisin neurolle suoraan, että en ole tyytyväinen hänen toimintaansa ja haluan uuden neuron.
2. Jos ykkönen ei toimi, niin sitten potilasasiamiehen juttusille kysymään neuvoa tilanteeseen.
3. Jos ei vieläkään apua, niin sitten lähdetään liikkeelle osaston johtajasta aina niin ylös johtoportaassa kuin mahdollista.(Vaikka eduskuntaan asti):))))
Mielestäni oli kyseessä sitten mikä tahansa tauti/sairaus, niin potilaalla on oltava luottamussuhde hoitavaan lääkäriin ja oikeus parhaaseen hoito tulokseen.
Jos koet saaneesi huonoa hoitoa tai mahdollisesti hoitovirhe tapahtunut, niin potilasasiamiehen tehtävänä on neuvoa Sinua oikaisujen/valitusten teossa.
Ikävä kyllä niinkuin useasti on todettu, että epi seuraamuksineen vie paljon voimia ja siinä sitten pitäisi vielä jaksaa perätä oikeuksiaan:(
Taas todistit kykysi, Kiitos =))))
Mulla nyt tällä hetkellä onneksi
alkoi luistaa neuron kanssa hommat,
mutta siihen tosiaan tarvittiin se
ulkopuolinen joka aukaisi hänen silmänsä.
Nyt jos noita luvattuja tutkimuksia
ei tehdä niin varmasti vien asiat
eteenpäin ja olkoon kuntoni sitten
mikä hyvänsä.
On kurjaa lukea,
kun muillakin on käynyt huonosti
lääkäreidensä kanssa ja siksi ajattelin
tämän otsikon olevan taas paikallaan.
Jotain on siis tehtävissä,
rohkeutta kaikille ja pitäkää puolianne.
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1992/19920785
Tässä linkki, josta yllä olevan löysin ja löytyy paljon muitakin kenties ajankohtaisia lakeja:
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/vakiintuneet.php
Tahdon erikseen vielä kiitellä sinua, olet jotenkin luonut parantumisen uskoa minuun, en kyllä ymmä miksi ja tuleeko yleensä mitään parempaa, mutta olen tarkkaillut erityisesti sinun kirjoitelmiasi vaikka en aina olekaan kommentoinut. On toki muitakin mutta meillä tuntuu "satu" menevän mm lamictalin suhteen myös kohdalleen koska olet myös käyttänyt sitä, minä en vielä ole alkuannosta alkanut ja se hiukan jännittää kuinka siinä käy.
Keppran kanssa meillä taisi mennä asiat yksiin eli järki palautui ja topimax, se todella on ihku lääke. ;))
Nyt tämä keppran helläily tekee sen positiivisen, että en missään nimessä notku koneella niin paljon, koska jaksan tehdä taas asioita, kepprahan vie ihmisestä tehot silloin jos se ei sovi.
Eli elän nyt avoimempaa tehokkaampaa elämää, sellaista normaalimpaa, mutta jos se lamictal tökkii niin pyytelen apuja.
t. taavi boy ;))
kiitti! finlex lainsäädäntö 2006 pääsi googlaamaan kaikenlaista.
t. taavi boy
neurologillasi varmasti on se,
että kun Keppraa vähennetään niin
voit alkaa tuntemaan huonoja oloja
eli sellaisia kuin kohtaus tulisi
ja tarkoitus on siis Keppra korvata
Lamictalilla ?
Kyllä sun täytyy Lamictal aloittaa
niin kuin se on hoitosuunnitelmiin
tehty ja sitten muistat,
että ne haitat kestää muutaman viikon
ja häipyy ja,
kun voit paremmin niin taas Lamictalia
nostetaan ja taas voit huonommin jne....
Pääasia on se että kohtaukset pysyy
kurissa ja ettei ne sivuoireet ihan
mahdottomia ole.
Kyllä se on sun Neurosi joka sua osaa
parhaiten neuvoa,
enkä mä tälläinen tavallinen maallikko.
Kiitos vaan kehuista,
jotka kyllä meikäläisen sydäntä lämmittää
ja kovasti =))
Mä niin tykkään näistä nyt =)))
Halauksia vaivannäöstä =)
Hienoa, että otit sen esille! Itse olen vielä niin "nuori" sairastelija, että kaikki asiat ovat uusia, ja kaikkea ei ehdi tajuamaan, sisäistämään!
Kiitos Pärrelle!
Taavi Boy: ihanaa kuulla, että olosi on kohentunut!!!
mukavaa, että apua pystyn antamaan.
Tosin tuo linkki on muistaakseni aikaisemminkin ollut palstalla.
Joskus vierestä kuunnellut vanhempien(siis minua) valitusta Kelan kohtelusta, kun rahoja/korvauksia tule ja useasti on mieleen tullut sanoa parit valitut sanat.
Onneksi olen pystynyt olemaan hiljaa sekä antamaan heille edes jonkinlaista opastusta seuraavaa käyntiä varten.
Vanhemmilla ihmisillä on ikävä kyllä tieto sekä ymmärrys omiin oikeuksiin hakoteillä ja lääkäri on heille lähes jumala, jolle ei saa sanoa vastaan:((
myös meille "nuoremmille" tarpeen. Soitin pari päivää sitten Kelalle kysyäkseni lääkehoitoni erityiskorvattavuuspäätöksen viivästymisestä. Olihan se neuron lausunto sinne saapunut ihan ajallaan, mutta minulle ei vielä näin 4 kk:n kuluttuakaan ole kuulunut mitään. Virkailija puhelimessa sanoi, että jostain syystä paperini ovat koneella, mutta niitä ei ole käsitelty!
Ei varmaankaan ole esimerkki pahimmasta päästä, mutta alan sekä sinun että siskoni kautta heräämään siihen todellisuuteen, että omia oikeuksiaan joutuu peräämään. Toivon, että en kuulosta lapselliselta, niin hämmentynyt kun olen kaiken tämän edessä. Olen kyllä saanut TODELLA arvokasta tietoa tämän palstan ihmisiltä!!!!
vajaan kuukauden diagnoosista uuteen sv-korttiin johon oli merkitty tunnus YE 111.
Tämä tapahtui ihan ilman painostusta meikäläisen taholta.
Niinhän se on, että jos itse pidä puoliasi oikeuksista, niin ei sitä kukaan muukaan tee -jollet palkkaa asianhoitajaa itsellesi.
Vieläkin täällä kirjoituksia saa
lukea kuinka asiakkaita kohdellaan
epäoikeudenmukaisesti.
Miten voi olla mahdollista ja vielä
nykyaikana.
Olemmeko me Epiläiset jotenkin huonompi
osaisia sairaina kuin muut ?
EMME !!!!
Ihmettelen miten meitä ei vakavasti
sitten millään oteta ?
Itse sain vasta nyt valituksen
jälkeen kirjeen mukana ohjeet
kuinka toimia B-lausunnon kanssa.
Se ohje olisi pitänyt tulla ensimmäisen B-lausunnon yhteydessä ja silloin,
kun hain Kuntoutustuelle eikä vasta nyt,
kun Kuntoutustuki alkaa pikkuhiljaa
olemaan loppusuoralla.
Nythän osaan jo kaikki automaattisesti,
mutta missä oli apu,
kun olisin sitä eniten tarvinnut ?
Sitä ei ollut missään tai oli,
mutta sitä ei edes tarjottu.
Eli jos teillä on ongelmia epinne
kanssa niin ottakaa ensimmäisenä
Sosiaaliohjaajaan yhteyttä hän on
paikalla teitä varten ja täyttää
teidän kanssa Kelan vaikeat paperit
ja muut asiat hoitaa jos ja kun
omat voimavarat eivät riitä.
Voimia kaikille ja periksi ei
saa antaa vaikka kuinka sairaus
potkisi päähän.