Tiesitkö

ihmetellyt. Joskus kuitenkin meidän seuroissa jotkut pistävät tanssiksi ilosta ja riemusta. Sitä on ilo katsella.

ilotyttö, kirjoitti:

ihmetellyt. Joskus kuitenkin meidän seuroissa jotkut pistävät tanssiksi ilosta ja riemusta. Sitä on ilo katsella.

Me nauramme ja kisailemme usein kokoontuessamme yhteen uskonystävien kanssa. Jeesus on sanonut meille, että iloitkaa, vieläkin minä sanon, että iloitkaa ja me uskomme sen ja kaikki paha väistyy, kun näkee meidän iloitsevan ja kiittävän Jeesusta, joka vapautti meidät synninorjuudesta.

Miksi kummassa Jumalan lasten tulisi olla synkkiä pelkureita. Sen on vastahenki pyrkinyt kaikin keinoin ujuttamaan uskovaisille, mutta me emme usko ketään muuta, kuin Jeesusta ja Hän käskee meidän iloita ja olla rohkeita.

olemme rohkeita! kirjoitti:

Me nauramme ja kisailemme usein kokoontuessamme yhteen uskonystävien kanssa. Jeesus on sanonut meille, että iloitkaa, vieläkin minä sanon, että iloitkaa ja me uskomme sen ja kaikki paha väistyy, kun näkee meidän iloitsevan ja kiittävän Jeesusta, joka vapautti meidät synninorjuudesta.

Miksi kummassa Jumalan lasten tulisi olla synkkiä pelkureita. Sen on vastahenki pyrkinyt kaikin keinoin ujuttamaan uskovaisille, mutta me emme usko ketään muuta, kuin Jeesusta ja Hän käskee meidän iloita ja olla rohkeita.

Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa!

Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.

Autuaita te, jotka nyt itkette: te saatte nauraa.

Tuntekaa kurjuutenne, surkaa ja itkekää! Kääntyköön naurunne murheeksi, ilonne masennukseksi.

Olenhan usein sanonut teille ja nyt sanon aivan itkien, että monet elävät Kristuksen ristin vihollisina.

Kun Jeesus tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän puhkesi itkuun sen tähden.

synkkyys vaihtelee kirjoitti:

Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa!

Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.

Autuaita te, jotka nyt itkette: te saatte nauraa.

Tuntekaa kurjuutenne, surkaa ja itkekää! Kääntyköön naurunne murheeksi, ilonne masennukseksi.

Olenhan usein sanonut teille ja nyt sanon aivan itkien, että monet elävät Kristuksen ristin vihollisina.

Kun Jeesus tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän puhkesi itkuun sen tähden.

Jumalan kehotuksia ja opetuksia tulemme itse siitä niin murhemielelle, että saatamme itkeä ja olla surullisia ja siksipä meidän kannattaa aina, aivan hylkäämällä hyljätä omat ajatuksemme ja totuutemme ja paneutua Jumalan Sanan totuuteen, sillä siitä seuraa vapaus ja ilo. Puhun pitkäaikaisesta kokemuksesta Jeesuksen seuraajana.

Meidän tulee todella kantaa lähimmäisemmekin taakkoja ja pyrkiä auttamaan häntä ja ennenkaikkea rukoilla hänelle vapautta Jeesukselta, mutta emme saa antaa tunteidemme synkentyä minkään asian takia, sillä ilo Herrassa on meidän väkevyytemme ja jos iloitsemme saamme voiman auttamistehtävään.

Jeesus ei ikinä, silloinkaan, kun oli ihminen, jäänyt alkeisvoimien vangiksi ja masentunut, vaan Hän luotti kaikessa Isään, aivan kuin me Jeesukseen uskovat, luotamme kaikessa Häneen.

Jeesus kyllä itki sitä, että Hän tiesi suuren osan ihmisistä hylkäävän Hänet ja siksi elävän jo täällä ajassa masennuksessa ja ahdistuksessa ja vielä pahempaa oli heillä odotettavissa iänkaikkisuudessa ja kaikki vain heidän oman tahdon takia.
He, jotka eivät tahdo tuntea totuutta, eivät sitä tule tuntemaan, eivätkä saa vapautta, mutta he, jotka luovuttavat kokonaisuudessaan itsensä, tahtoaan myöden Jeesukselle, tulevat tuntemaan totuuden ja totuus on tekevä heidät vapaiksi.