jos kuvitteelisesti ajatellen tulevaisuudessa ja laki sallisi poikasi ilmoittaisi sinulle, että menen "Jaskan" kanssa naimisiin tai tyttäresi sanoisi menevänsä "Sarin" kanssa naimisiin?
Miten suhtautuisit
Mettäläinen
301311
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
mykistynyt tietenkin, ja nimenomaan vihillemenosta - en epätavallisesta parisuhteesta; olisinhan tiennyt lapseni "erilaisuudesta" jo kauan ennen tuota uutista.
ps. voisihan se, ainakin, häiden järjestely olla hieman nihkeämpää, kuin vastaavassa ns. normaalissa tilanteessa..
välttämättä kaikki vanhemmat välttämättä tiedä erilaisuudesta tai seksuaalisesta suuntauksesta, vaikka nykyisin ovat vähemmistö edustajat tulleet kaapeista ulos.
Varmaan voisi häävalssin soidessa mietityttää kumpi on morsian ja kumpi sulhanen:))
mutta kun sanoit, ettei välttämättä voi tietää lapsensakaan seks.suuntautumista etukäteen, tuntuu minusta hieman oudolta, koska yleensähän ei parisuhdetta solmita ihan hetken mielijohteesta; ensin suerustellaan, ja kenties eletään yhdessä - ts. sinä sinä aikana tutustutaan jo molempien vanhempiin.
Voisikohan tuo suhde ihan salassa pysyä, miusta ei, vaikka eipä silti - menipä tuo meidän nuorimmainen vihille niin, että ilmoitti seuraavana päivänä vain "voisitko äiti istua ensin, minulla on asiaa.." :))
että voihan sitä salaa seurustella tai muuttaa paikkakuntaa ja vanhemmat ei välttämättä tiedä mitä kaikkea se lapsi puuhailee. En nyt väittämäänkään käy, mutta en itsekään aina tiedä mitä se jälkikasvu touhuilee.
, mutta luulisin, eetä rakkaus omaan lapseen murtaisi ennakkoluuloni..
kannanotto. Saattaisi siinä henkisesti koville joutua itsekin hyväksymisen kannalta, koska oma lapsi olisi kysymyksessä ja tavallaan monikaan ei siltoja hajoita lapseensa, kuin äärimmäisissä tilanteissa.
kuin raaja revittäisiin irti, jos sellainen aatkaisu pitäisi tehdä, ei sitä hirviä oiken ajatellakaan..:/
Juuri HBT-lasten vanhemmat ovat monesti "sanoneet irti" sukulaissuhteensa koska pelkäävät tuttavapiirin reaktiota,uhraavat ennen suhteensa omaan lapseensa kuin että poikkeavuus tulisi ilmi
mitenkään minun ajatuksiini; mie en ymmärrä sellaista/sellaisia ihmistä/siä - en.
Muuta en osaa sanoa kuin, että kovin on sillon keveät evväät immeisen repussa, jos tuttavat ja naapurit laitetaan oman lapsen edelle..
olla salliva.
Miksi minä olisin kahden ihmisen onnea vastaan?
Kun on käynyt kovan koulun elämässään, suo jokaisen onnen pisaran, jonka joku voi saada.
heterona tuntuisi oudolta tai järkyttävältä, jos omalle kohdalle sattuisi tälläinen tilanne, mutta en nyt tuomitsemaankaan käy, koska minkä se ihminen voi omille suuntauksilleen tai mieltymyksilleen.
Välillä tuntuu siltä, että menisivät "homppelit" sun muut "biit" takaisin vähäksi aikaa kaappeihinsa, kun siitä alkaa tulla muoti-ilmiö ja näin heterona alkaa tuntea itsensä vähemmistöön kuuluvaksi:))
vaikken tämän asian asiantuntija olekaan, että jokainen haluaisi tässä asiassa kuulua enemmistöön. Miksi siis heitä, jotka siihen eivät kuulu, pitäisi siitä vielä meidän muiden rangaista?
kirkkokin on jo oman osansa tehnyt laupeudentyötä ja mätkinyt näitä "onnettomia" pyhällä kirjallaan päähän, ei meidän kai tarvitse lisätä enää kuormaa heidän kannettavakseen...
Ihmisiä he ovat, lihaa ja verta, siinä kuin mekin..
Essollakin on tästä homoudesta ja lesboudesta puhuttu, ja raatimme jäsenillä on asiaan hyvin selkeä kanta. Nykyisin homous on muotitauti, jonka avulla halutaan saavuttaa menestystä ja kunniaa varsinkin kulttuurin alueella.
Kovalla mainonnalla on saatu kansalaiset uskomaan, että homot ja lesbot olisivat jotenkin luovempia persoonia kuin tavalliset hetero-ihmiset. Monet ovat alkaneetkin uskoa asiaan, ja siksi homoutta niin paljon mainostetaankin lehdistössä. Essolla asiaan ei kuitenkaan uskota.
se nykyaika ja media pitää huolen vähemmistöjen suosiosta kaikkineen julkkuineen. Täytyy myöntää, että lahjakkaita yksilöitä löytyy näistä vähemmistöjen edustajista, mutta vaikea on sanoa, onko he sen luovempia tai persoonallisempia kuin heterot.
Homoseksuaalisuus on geneettistä,ei sitä valita!
siitä ole kysymyskään, vaan median levittämästä julkisuudesta, eli vähemmistöjen esille tuomisesta yleisesti mitä oli ennen, vai mitä tarkoitat huomautuksellasi?
Ja tarkoitin mitä kirjoitin eli ettei kukaan "ryhdy" homoksi koska se muka olisi muotia
todistettu, että homous tai heterous tekisi ihmisestä sitä tai tätä. Sattumalta, varmaan, nykyisin esiilä on vain julkihomoja enemmän kuin siihen aikaan, kun se oli sairaudeksi ja laittomuudeksi luetteloitua.
Nyt on vain jokin välimenokausi, jolloin asia on esillä turhalla tavalla. Homot itsekin tuntuvat suhtautuvan kielteisesti TV-ohjelmiin, joissa on näitä nätti-homoja.
Kyllä homous kaikkineen on varmasti niin raskasta, etten ainakaan minä heitä, omine puutteineni, ala kivillä viskoa.
nyt on helppo sanoa, kun ainakaan tällä hetkellä ei kuvatunlaista tilannetta ole näköpiirissä.
Kaikki 4 tuntuisivat olevan kallellaan vastakkaiseen sukupuoleen.
Tosin olen sitä miettinyt ja todennut, että parempi heidän olla onnellisia valitsemiensa puolisoiden kanssa..oli hän sitten samaa tai eri sukupuolta.
Kyse ei kuitenkaan ole minun elämästäni vaan heidän.
pitäisi tietenkin ajatella, että jokaisella on oma elämänsä ja oikeus tehdä valintoja, sekä elää onnellista elämää. Ehkä nämä moraalikysymykset ja kirkon kannanotot herättävät eriäviä mielipiteitä ja jakavat mielipiteet.
ovat kuitenkin jokaisen henkilökohtaisia.
Se, että kirkko haluaa sanella meille omat moraalisääntönsä loukkaa mielestäni meidän vapauttamme tehdä omaa elämäämme koskevia valintoja eri vaihtoehtojen välillä.
Onneksi kirkon rooli ei kuitenkaan ole enää niin hallitseva kuin jokunen vuosikymmen sitten.
En halua mitenkään loukata uskossa olevia ja kirkon moraalisääntöihin tukeutuvia äskeisellä vaan se on minun mielipiteeni koskien puhtaasti omaa elämääni.
Maailmassa ei ole koskaan liikaa rakkautta ♥
paikkansa, mutta kaikki ei ole Hilma- tanttiakaan, eli näe asioita positiivisessa mielessä.
olkoon heidän asiansa.
Olen neljän lapsen äiti ja tekisin väärin jos vaatisin lapsiani olemaan jotain jota he eivät ole.
Minä hyväksyisin asian...En voisi alkaa poikaani käännyttämään heteroksi ja onhan hän minun lapseni,joten hyväksyn hänen asiansa sellaisina kuin ne ovat...
Lapset ovat tärkeintä elämässäni...En tiedä mitään asiaa, joka tätä muuttaisi...
että olisin sisimässäni pahoillani, sillä yhteiskunnassa on helpompaa, kun sulautuu ns. normi väestöön. Surisin sisäiesti niitä vaikeuksia, joita ehkä joutuvat kohtaamaan. Tekisin kaikkeni, jotta ei tämä sisäinen suruni näkyisi, sillä aikuisen lapsen tukena haluan olla siten, että hyväksyn hänen elämänsä valinnat.
tietenkin.;)
Jossain tapauksessa saattaisin pyytää harkitsemaan, jos päätös näyttäisi kovin äkkinäisesti syntyneen. Samoin tekisin heterokumppanin kyseessä ollen.
Kerran nuorena miehenä,työmatkalla jouduin samaan hotelli huoneeseen yöksi, työkaverin kanssa joka myöhemmin kertoi taipumuksestaan,tiedon saatuani kävin käsien pesulla vaistomaisesti en niinkään tartunnan pelossa.Täytyy myöntää oli rohkea mies kun kertoi.Ilmeiseti suhtautumiseni ei ole kovin paljon muuttunut asiaan vuosien myötä.Tähän sopinee kevennys.Keskustelu meni suurinpiirtein näin,lappilainen mies istui Helsinkiläis turistitytön pöytään ja kysyi kukas se sie oot"lespohan minä" mikäs se semmoinen on"no se nuolee p:llua ja lipittää kaljaa,kukas sinä olet"pienen harkinnan jälkeen,lespohan se miekin.
Nainen olkoon nainen ja mies olkoon mies. Miksi meidät on luotu tällaisiksi ? Kaikella on tarkoituksensa. Nyt tästä on luotu median välityksellä muoti-ilmiö ja sillä halutaan hyväksyntää. Sakari Kuosmanen sanoi hyvin: homot/lesbot kaappiin takaisin. Onko eläinkunnassa tällaista? Meille on luotu erilaiset sukupuolielimet ja koko sosiaalinen kanssakäyminen perustuu tälle pohjalle.