Ongelmana olisi seuraavanlainen tilanne: leski asuu/asunut hallintaoikeuden nojalla puolisoiden yhteisenä kotina käytetyssä asunnossa, jonka omistaja oli ensikisi kuollut puoliso ja nyt siis tämän lapset.
Lääkärien mukaan leski ei enää kykene selviytymään/asumaan yksin. Voivatko perilliset ko. tilanteessa, kun leski siirtyy vanhainkotiin, vuokrata tai myydä omistamansa, mutta lesken hallintaoikeuden rasittaman osakkeen? Tarvitaanko tähän lesken/edunvalvojan suostumus eli voiko leski tässä vaiheessa luopua hallintaokeudestaan ja pitääkö hänelle maksaa siitä rahallinen korvaus (esim. osa myyntituloista).
Lääkärien mukaan leski ei enää kykene selviytymään/asumaan yksin. Voivatko perilliset ko. tilanteessa, kun leski siirtyy vanhainkotiin, vuokrata tai myydä omistamansa, mutta lesken hallintaoikeuden rasittaman osakkeen? Tarvitaanko tähän lesken/edunvalvojan suostumus eli voiko leski tässä vaiheessa luopua hallintaokeudestaan ja pitääkö hänelle maksaa siitä rahallinen korvaus (esim. osa myyntituloista).
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tapauksessa puolisoiden välillä oli avioehto, joka sulkee avio-oikeuden ulkopuolelle puolisoiden itsenäisesti omistamat osakkeet ja niiden tuoton. Ja lesken asumisoikeus ei perustu testamenttiin vaan perintökaaren leskensuojasäännökseen.
Kysymys:
Voivatko perilliset ko. tilanteessa, kun leski siirtyy vanhainkotiin, vuokrata tai myydä omistamansa, mutta lesken hallintaoikeuden rasittaman osakkeen?
Vastaus:
Eivät voi. Leski sen sijaan voi vuokrata (perillisiltä lupaa kysymättä) hänelle hallintaoikeudella kuuluvan asunnon. Asunnon vuokratulo kuuluu leskelle. Perilliset voivat kyllä asunnon myydä, mutta vain hallintaoikeus-rasitteineen.
Kysymys:
Tarvitaanko tähän lesken/edunvalvojan suostumus eli voiko leski tässä vaiheessa luopua hallintaokeudestaan
Vastaus:
Suostumus tarvitaan. Leski voi luopua hallintaoikeudestaan.
Kysymys:
pitääkö hänelle maksaa siitä rahallinen korvaus (esim. osa myyntituloista).
Vastaus:
Leski voi luopua (halutessaan) hallintaoikeudesta korvauksettakin. Tällöin on kysymyksessä lahja (josta lahjan saajille seuraa lahjaverovelvollisuus). Jos leskellä on määrätty edunvalvoja, tämä ei kuitenkaan voi lahjoittaa lesken omaisuutta.
Noin asia varmastikin menee juridisesti.
Lesken asumissuoja on kuitenkin vain asumissuoja ja sillä on haluttu turvata nimenomaan asuminen perillisten toimia kohtaan.
Asia voidaan siksi perustellusti ymmärtää myös siten että kun tuo asumisen tarve on päättynyt, päättyy myös asumisoikeus. Kyse olisi siis hallintaoikeutta suppeammasta oikeudesta. En tiedä käytetääkö tätä tapaa käytännössä mutta persteet sille olisi kyllä olemassa.
Kyllähän tuo perustelu ymmärrettävä on.
Teoksessa Aarni-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I, esitetään kuitenkin lesken hallinnan (PK 3 mukainen) suoja laajempana. Lesken ei tarvitse asua ko. viimeisessä yhteisessä asunnossa, vaan hän voi vaikkapa muuttaa vuokra-asuntoon ja antaa hallitsemansa asunnon vuokralle pitäen vuokratulon itsellään.
Jos lesken edunvalvoja tulkitsee asian esittävälläsi tavalla ("asumisen tarve on päättynyt ja sen myötä hallintaoikeus"), ongelmaa tuskin syntyy. Edunvalvojan myötävaikutus kauppaan (hyväksyminen) olisi kuitenkin tarpeen.
nyt ymmärsin yhtään periaatteessa sellainen tilanne on tässä mahdollinen, että lesken asuttama osake jää tyhjäksi jos/ja kun leski joutuu hoitolaan ja ei luovu hallintaoikeudestaan? Ja jos ei löydy ostajaa osakkeelle jota rasittaa lesken hallinta- ja käyttöoikeus.
Sitä en ymmärtänyt miksi myyntiin tarvitaan lesken suostumus, jos lesken asumisoikeus kuitenkin sitoo uutta omistajaa eikä näin vaikuta lesken asemaan?
Perintökaari 12luku 6 §
"Omistaja ei saa käyttöoikeuden haltijan suostumuksetta luovuttaa tai pantata oikeuden kohteena olevaa omaisuutta eikä siitä muullakaan tavoin määrätä. Kiinteän omaisuuden sekä sellaisen toisen maalla olevan laitoksen osalta, joka voidaan hallintaoikeuksineen maahan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, on suostumus annettava kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa. Jollei suostumusta saada, on oikeudella valta hakemuksesta sallia aiottu toimi, milloin siihen on syytä.
Jos omistaja on suostumuksetta tai luvatta määrännyt omaisuudesta, on toimenpide pätemätön käyttöoikeuden haltijaa kohtaan."
tuo vaikkei hallinta- ja käyttöoikeus perustu testamenttiin?
PK 1 a § (25.2.1983/209)
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.
Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.
Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.
Ei nyt ihan liity tähän, mutta asunnon myynnin mahdollisuuksiin kuitenkin.
A ja B omistavat asunnon puoliksi. A ei ole enää oikeustoimikelpoinen, vaan on hoitokodissa loppuun saakka. B on hänen edunvalvojansa. Jos B kuolee tai ei pysty muuten enää asumaan kotona, jääkö asunto tyhjilleen odottamaan A:n kuolemaa? A on testamentannut osuutensa B:lle. Kyse ei ole avioparista.