Tosiaan kävin sitten tänään siellä ultraäänessä. Jos nyt oikein muistan, yhteensä 4 munarakkulaa oli kehittynyt, joista kaksi hyvin pieniä ja kaksi lähemmäs 1,5 cm:n kokoista =)
Nyt nuo kaksi isompaa kypsyvät vielä torstai-aamuun asti, jolloin pistän sen Pregnylin. Lääke oli muuten halpa, yksi annos maksoi alle 5 euroa.
Tuon lääkkeen pistämiseen mulla on tarkat, yksityiskohtaiset, vaihe vaiheelta etenevät ohjeet, joten luulisi sen piston menevän kivuttomasti. Nyt kun rimakauhustakin on Puregonin avulla selvitty =)
Perjantai aamuna mennään sitten sairaalaan, mies hoitaa oman osuutensa klo. 9 ja minun aika on kymmeneltä, jolloin siis itse inseminaatio tapahtuu.
En tiedä, nyt taas olen hyvinkin toiveikas halutun lopputuloksen saavutamisesta, onhan se (= raskaus) lähempänä nyt kuin koskaan aikaisemmin.
Ei kai silti tässä vaiheessa kannata hirveästi hehkuttaa, olen kuitenkin ymmärtänyt niin, että hyvin pieni on se pariskuntien joukko, jotka ensimmäisellä inseminaatiolla lapsen alulle saavat.
Nyt nuo kaksi isompaa kypsyvät vielä torstai-aamuun asti, jolloin pistän sen Pregnylin. Lääke oli muuten halpa, yksi annos maksoi alle 5 euroa.
Tuon lääkkeen pistämiseen mulla on tarkat, yksityiskohtaiset, vaihe vaiheelta etenevät ohjeet, joten luulisi sen piston menevän kivuttomasti. Nyt kun rimakauhustakin on Puregonin avulla selvitty =)
Perjantai aamuna mennään sitten sairaalaan, mies hoitaa oman osuutensa klo. 9 ja minun aika on kymmeneltä, jolloin siis itse inseminaatio tapahtuu.
En tiedä, nyt taas olen hyvinkin toiveikas halutun lopputuloksen saavutamisesta, onhan se (= raskaus) lähempänä nyt kuin koskaan aikaisemmin.
Ei kai silti tässä vaiheessa kannata hirveästi hehkuttaa, olen kuitenkin ymmärtänyt niin, että hyvin pieni on se pariskuntien joukko, jotka ensimmäisellä inseminaatiolla lapsen alulle saavat.
Vastaukset 28
Vanhimmat
tervetuola joukkoon!!!! oli kuin ois omaa tekstiään lukenu ;) (paitsi että mä ostin kaikki lääkkeet yhdellä kertaa ;) )
munarakkulahan kasvaa noin 2mm/vrk, joten sulla kerkeää tosi hyvin inssiin mennessä kasvamaan rakkulat isoiksi! ONNEA!!!
10% insseistä tuottaa onnistumisen ekalla kerralla ;) joten toivotaan että kaikki mahduttaisiin siihen kymmeneen prosenttiin!!!!!!
ilmoile kuulumisias! tsemppaan täällä oikein kovasti!
Toivotaan =) Sullakin on vasta eka inssi takana? Jotenkin pääsin sellaiseen käsitykseen, että olisit jo konkari... Ehkä se johtui siitä, kun neuvoit minua pistämisessä niin vakuuttavasti.
Anoppi soitti eilen illalla miehelle ja siinä tuli sitte puheeksi tuo inssin onnistumisprosentti (sairaalan ilmoittama 17%). Anoppi kävi heti latistamaan tunnelmaa, ilmoittamalla, että 17% on pieni mahdollisuus onnistumiseen kun epäonnistumisen mahdollisuus on paljon isompi =/
No, samahan se on, mitä muut ajattelee, itsen täytyy turvautua näihin pieniin prosentteihin ja toivoa, että onni olis myötä ja sattuis tärppäämään.
Miten muuten tästä eteenpäin lasketaan noita päiviä. Kuukautiset tulevat ilmeisesti ihan normaalisti 28:n päivän kieppeillä JOS tulevat?
Siihen asti käytännössä voi elätellä toivoa mahdollisesta raskaudesta?
Sitä vain vielä ajattelin, että kun siellä oli kaksi melkein yhtä isoa munarakkulaa, niin eikö se tarkoita, että todennäköisyys siihen, että hedelmöitys tapahtuu on suurempi kuin luomuyrityksen kautta?
Ties vaikka hedelmöittyisivät molemmat =)
Kuinka kauan siitä sinun inssistä nyt on? Pystytkö olemaan ajattelematta tätä asiaa vai pyöriikö se mielessä koko ajan? Sanoiko lääkäri yhtään, että missä vaiheessa inssin jälkeen ilmenee mahdollisia raskausoireita vai tapahtuuko seuranta pelkällä tikulla?
vaan meilläkin oli takana eka inssi :)
meille tehtiin inssi 5.9. ja nyt on siis pp8. menkkojen pitäis alkaa silloin kiertopäivänä 28, mutta tietysti voi venyä niin ku aina ;)
sulle kerrottu 17%:han on iso mahdollisuus!!!! ei pidä ajatella negatiivisesti että epäonnistuminen on mahdollisempaa (vaikka se totta kyllä onkin), mutta jos ilman inssiä mahikset on noin 3% ni onhan tossa jo moninmonin kertainen parantuminen ;)
ja kyllä! kun tarpeeksi isoja munarakkuloita on enemmän kuin yksi, niin on MAHDOLLISTA, että niistä kaikista irtoaa munasolu, joka SAATTAA sitten hedelmöityä :) ja onhan MAHDOLLISTA myös se, että yksi munasolu hedelmöityy jopa kahdella siittiöllä (identtiset kaksoset, samamunaiset kaksoset) :) joten mahdollisuuksia on vaikka mitä!!!
mutta se, että on tarpeeksi isoja munarakkuloita, ni se ei valitettavasti tarkoita sitä, että siellä olisi myös munasolu, tai että munasolu olisi "terve". joten sekin mahdollisuus on otettava huomioon!
monisikiöinen raskaus on kuitenkin mahdollinen! mullakin oli inssi vaiheessa 4 sopivan kokoista munarakkulaa, joten riski monisikiöiseen raskauteen on lääkärin mukaan VAHVASTI olemassa. MUTTA prosenttilukuina: onnistumismahdollisuus yleensäkään 10% ja niistä onnistuneista kymmenestä prosentista 2,5% on monisikiöraskauksia :) eli siinä mielessä toi 2,5% on pieni riski :)
mutta me ollaan mahduttu muutenkin pieneen prosenttiosuuteen, sillä me ollaan selittämättömästi lapsettomia, joita lapsettomien joukossa on VAIN 1% eli me ollaan yksi sadan joukosta!!!! joten meillä on mielestäni TODELLA hyvät mahikset mahtua myös tuohon 10 prosenttiin ;) ainakin toivon niin! sillä ei sitten ole väliä onko monisikiö vai ei, kunhan olisi edes sikiö!
tosin, jos sikiöitä on enemmän kuin 2 niin lääkäri uhkasi tehdä osakeskeytyksen, sillä kolme tai enempi on jo todella riskiraskaus! mutta ehkä asiasta voi keskustella enemmän, ennen kuin itse siihen suostuu, sillä osakeskeytyshän lisää keskenmenon riskiä vielä todella paljon.
sitten taas toisaalta... onhan se keskenmenoriskikin prosenteissa määriteltävissä (en tiedä mikä se on) eli jos anoppis alkaa sit raskautesi aikana sanomaan, että onhan vielä keskenmenoriski (vaikkapa myös sen 17%), niin muista sitten sanoa, että no raskaus ilman keskenmenoahan on paljon mahdollisempi ;)
peilillä on aina molemmat puolet :)
mä pystyn aika paljon olla ajattelematta asiaa, mutta silti se on JATKUVASTI taka-alalla valmiina hyökkäämään pienenkin virikkeen saatuaan!!! mut olen huomannut, että ratsastus (joka on kyllä vähän riskiurheilulaji pompottamisen ja putoamisRISKIN ;) takia) ja puutarhan laitto on todella hyviä ajatusten karkoittajia! vaikkakin puutarhaa laittaessani saatan suunnitella, että sitten lapseni kanssa tehdään hälle oma kukkapenkki yms ja ratsastaessa, että kaksivuotiaana tuon oman lapsemme jo ratsaille ;) niin silti ne molemmat on niin intensiivisiä harrastuksia, että ajatukset pysyy hyvin siinä itse harrasteessa :)
illat on välillä vaikeita. ja eka kiertopäivä varsinkin! ja oikeestaan ne viimeiset kiertopäivät ku pitää jännittää.
mut mielestäni osaan myös ajatella asiaa järjellä :) ja haalin itselleni asiasta tietoa aina kun kohtaan jotain uutta, sillä tieto ei minulle lisää tuskaa, vaan tieto helpottaa!!!
lääkäri ei suostunu kertoileen mitään oirejuttuja, sillä oireilu on AINA yksilöllistä! eikä myöskään mitään päivämääriä, koska nekin ovat yksilölliset.
eräs terveydenhoitajaystäväni sanoi, että ku mun menkkojen arvioitu alkamispäivä on ens tiistai, ni jos välttämättä haluan testailla ennen sitä, ni testaisin vasta sunnuntaina ennen tiistaita, mut et sekään tulos ei sit todellakaan ole varma: eli jos tulee nega ni se ei välttis sitä tarkoita, sillä hormonia pitää olla tietty määrä veressä, ennen ku se näkyy testissä (testejä on eri vahvuisia) mulla on herkimmät, mutta nekin vaatii kunnon hormonipitoisuuden. valmistaja lupaa että kun on päivän myöhässä ni sit voi jo olla aika varma, mutta jos menkkoja ei kuulu ja testi on nega ni sit pitäis odottaa vielä 4pv.
ja lääkärikin sanoi että älä testaile liian aikaisin, sillä se voi aiheuttaa turhaa itkua :) eli maltti on nyt oikeasti valttia, jotta varmuus ilmenisi!
eli ei muutakun piinan jatkumista!!! mulla pahimmat piinapäivät oli 3-5 ku asiaa piti kokoajan miettiä, mut sit sain rauhan ja nyt jaksan odottaa. tänään ois voinu tehdä testin niin että pregnyl ei enää vaikuttais positiivisen tuloksen saamiseen, mutta en silti uskaltanu tehdä, sillä en halua olla masentunut töissä :)
eli PIINAILLAAN PIINAILLAAN!!! ja jutellaan näistä asioista, ni olo kevenee!!!
täältä ulkopuolisena nipotan, että samanmunaiset eli identtiset kaksoset eivät saa alkuaan siitä, että kaksi siittiötä hedelmöittää saman munasolun! Kyllä siihen riittää yksi siittiö ja yksi munasolu, niin kuin muihinkin lapsiin, mutta hedelmöittynyt munasolu alkaakin jakaantua kahdeksi eri alkioksi yhden sijaan. Muutenhan niillä "puolikkailla" olisi vain puoli munasolua kummallakin, ja eri isä-siittiöt...
Joka tapauksessa, oikein paljon ONNEA matkaan teille kummallekin! Toivottavasti kaikki menee hyvin ja plussia ilmestyy!
no hyvä kun selvensit! meitsi on ollut tossa luulossa ;) mut järkeenhän se käy, että sit toinen ois vajaa :)
kiitos! näin sitä viisastuu :)
Siitä 17% onnistumismahdollisuudesta tarkennan sen verran, että se on SAIRAALAN onnistumisprosentti noissa toimenpiteissä kertaa kohti siis keskiarvo. Mutta jotenkin olen päässyt siihen käsitykseen, että inseminaation pitäisi olla ratkaisu meidän tilanteessa (jossa mättää siis se, että miehen siittiöt ovat kiinni vasta-aineessa). Ainakin lääkäri puhuu siihen malliin, että sitten KUN olemme raskaana eli ei siis mitään jossia... Toki voi olla, että tuo sanotaan jokaiselle tuohon hoitoon tulevalle parille, eihän se välttämättä merkkaa mitään.
Meillä raskautta yritetään tuolla tavalla kuulemma 2 kertaa (yhdesti siis vielä, jos tämä ei tärppää) ja sen jälkeen keinosiemennys on vaihtoehtona.
Miten teillä, onko sanottu monestiko inseminaatiota yritetään?
Niin tosiaan, meillähän ei ole osattu sanoa, onko raskautumiseen minkäänlaista mahdollisuutta ilman hoitoja (kun ei siis tiedetä, miten vasta-aineet vaikuttavat hedelmöittymiseen) mutta 5 vuotta yritystä ja nolla hedelmöittymistä kertoo kyllä karua kieltä siitä, ettei taida koskaan luomuna onnistaa.
Mutta kyllä mulla nyt tällä hetkellä yleisesti ottaen on luottavainen tunne, sillä viisi vuotta kun "lyö päätään seinään" kuukausi toisensa perään, tuntuu pienikin onnistumisen mahdollisuus hyvinkin suurelta.
Saa muuten nähdä, miten mulla sitte tuon operaation jälkeen käy, osaanko ollenkaan rentoutua ja laittaa asiaa taka-alalle. Toisaalta, jos vertaa luomuna yrittämiseen niin silloin halu raskauteen oli niin suurta luokkaa, että koskaan ei muita ajatuksia oikein ollut kuin se onko hedelmöitys tapahtunut tms.
Tuli vain vielä mieleen, että ideaalisin tilanne olisi, jos kaksi munasolua hedelmöittyis yhtä aikaa, jolloin sais siis erimunaiset kaksoset, mielellään eri sukupuoltakin saisivat olla.... Kato, ku olen uskomaton, rupean vielä esittämään vaatimuksia, miten asian olis paras edetä =) Vaikka elämä on kyllä jo näyttänyt sen, ettei mulla ole mahdollisuuksia edes siihen lapseen ilman hoitoja.
Tuli vain tästä mieleen, että yks koulukaveri selitti aikanaan, että hällä ei ole kovat vaatimukset miehelle: Ainoastaan omakotitalo, koira ja vauva. Kaikki se noista mainitsemistaan asioista saikin =/ Kaikki eivät vain ole yhtä onnellisten tähtien alla syntyneet, että lapset tulevat tilauksesta kuin Manulle illallinen.
voisi luulla, että jos tähän asti siittiöt on ollu kiinni vasta-aineissa, ni nyt ois SEN asian puitteissa hyvä hoitomuoto, sillä simpathan pestiin, ja pelkät simpat ruiskutettiin kohtuun. eli nyt ois sitte niinku normaali raskautumismahdollisuus ;) ja vähän parempikin, kun kerta uiminen jää vähemmälle ja munasolu irtoaa "ihan varmasti". kyl mä olisin todella odottavalla kannalla ja positiivisin mielin =)
meillä ei ole mitään syytä lapsettomuuteen, joten kaikki on vain sattuman varassa. mitään hoitoa ei voida sanoa toista paremmaks, koska ei tiedä mistä vika johtuu.
meillä yritetään inssiä 4 kertaa...ehkä...niin mä ymmärsin ku lekuri sano että tämähän kannattaa kokeilla 4kertaa.
juu kaikille ei todellakaan tule illalinen kuin manulle!!!! EI TOD!!! ja sit toisille tulee koko päivän ateriat vaik ei tilaakaan...
plääh... mä lähden nyt lenkille, että saa purkaa energiaa :)
palaillaan ja tsemppailaan!
Jos teistä kummastakaan ei löydy mitään syytä lapsettomuudelle, luulisi silloin hoitojen toimivan teidänkin tapauksessa... On se kummallista, ei sitä koskaan ajatellut tämmöstä vaihtoehtoa, että lasta ei niin vain tulekaan...
No, ehkäpä tämä tästä vielä iloksi muuttuu, täytyy ainakin uskoa niin =)
Ai, sitä piti vielä kysyä, että oletteko kunnallisessa hoidossa vai yksityisellä?
ehkäpä toi pätee siis meihinkin ;) mutta ei ny liikaa saa toivoa elätellä...
me ollaan julkisella, ja kaikki on sujunu hyvin! ja nopeasti! ja empaattisesti! (paitsi yks lääkäri oli inhottavan välinpitämätön)
mä olen pienenä sanonu et het ku mun menkat alkaa ni mä teen lapsen ja haluan suurperheen... menkat alko tosi nuorena mutta lasta ei ole kuulunu :(
Niin mekin ollaan julkisella puolella hoidoissa. Koko rulianssi alkoi viime syksynä, joten voi sanoa, että vuosi meni hoitojen aloituksen ja ekan inssin välillä aikaa.
Tosiaan, huomenna aamulla pistetään se Pregnyl ja sitten ylihuomenna itse operaatioon.
Toivottavasti sinulle tehty inseminaatio on onnistunut, kai se jo tässä vaiheessa alkaa olla selvä homma... Tai ainakin lähipäivinä, jos ei ihan vielä.
Niin ja tottakai saa ja pitääkin toivoa niin kauan kun toivoa onnistumisesta on... Lähempänä tuon toimenpiteen jälkeen raskaus on kuin koskaan aikaisemmin =)
Ollaan pessimistisiä, surkutellaan ja itketään vasta sitten JOS ei-toivotut kuukautiset omalla tulemisellaan kertovat inssin epäonnistuneen.
Tunkeudun teidän keskusteluun... ;)Itselläni kun oli eilen inssi.Eilisestä asti mieli on ollut tosi maassa,en tiedä miksi mutta ahistaa vain kaikki. :( Olen käynyt kävelyllä salin ja jumppien sijaan.Ihmettelen vain kun lenkin aikana tulee alamahaan tosi kova paineen tunne.Mistäköhän johtuu?Koska liikunnanhan ei pitäs millään tavalla haitata inssiin..tai lopputulokseen.Ilmotelkaahan kuulumisia.Pidän peukkuja pystyssä molemmille :)
Pregnylin pisto ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. No, ruiskun kasaaminen onnistui ihan kivuttomasti ja kaikki oli hyvin itse pistämishetkeen asti, kunnes mies sai älynväläyksen, että ilmaa pitää poistaa ruiskusta vielä siinäkin vaiheessa, vastoin kaikkien ohjekirjan neuvojen.
Vierestä katsoin sitten, kun toinen painaa mäntää ja pisaroita lentelee ilmaan (=hukkaan). Hankala tosin sitä on sanoa, paljonko niitä hukkaan meni MUTTA itsestä näytti siltä, että monta pisaraa lenteli taivaan tuuliin... No, on sitä lääkettä toki sisuksissakin, mutta ei KOKO määrää ja heti alkoi pelottamaan, että se on tässä koko juttu, mennyt siis hukkaan kaikki aiemmin ottamani pistot ja tabletit.
Jutun pointti on siis se, että nyt saan olla jännityksessä monta viikkoa, kun en tiedä varmasti, riittikö lääkemäärä irrottamaan sen munasolun =/
Ompas kivaa...
Muutkin ovat tervetulleita tähän keskusteluun =) Tuosta liikunnasta sen verran, että mulla on kyllä tarkoitus mennä pyörällä sairaalaan (matkaa n.10 km per suunta) siis itse toimenpiteeseen (=inssiin). Ei kai nyt normaali liikkumisella pitäisi olla haittavaikutusta hedelmöittymiseen?
ONNEA! sillä piikitys on kuitenkin tältä erää ohi. mulle kävi sama juttu ;) meitsikin kauhean "ammattitaitoisena" poisteli ilmaa mäntää painamalla, ja niinhän siinä kävi, että pisko lensi hukkaan. mut mä en ottanu siitä ressiä ;) ja toivon, että sillä ei ole väliä... en sit tiä kui tarkkaa se 5000IU siin on, et oisko siinäkin vähän ylitäyttöä?
nyt sitten rauhoitutaan odottamaan inssiä :) joka on muuten sitten tosi iisi homma! meitsi joutu kysyyn et "täsäks tää sit oli?"
kuuluillaan!
mullakin oli inssin jälkeiset päivät aika herkkiä ja ajoittain tunsin olevani masentunut, mutta onneksi en masentunut "kunnolla".
ajattelin, että tunteilu johtuu ehkä jännittämisestä yms. ja sit samalla alkoi alavatsatuntemukset, jotka tuntu siltä ku menkat alkais. yötä vasten olin niin kipeä, että olin ihan kiukkuinen. mutta sen jälkeen ei yhtään mitään. noista ajattelin, et ku jännitys alko pikkuhiljaa lievenemään, ni ehkä kroppa reagoi siihen jotenkin.
nyt on sellainen mieli, että inssi ei onnistunut - toi mieli mulla on ollu jo monta päivää. nyt on muuten pp9.
milloinhan se raskaustesti voi olla positiivinen aikaisintaan? eli et millon sitä raskaushormonia alkaa oleen nii paljo, että testi sen näyttää?
Vähäsen... Siis kuulla, että muillekin on vastaava "moka" tapahtunut. Kysyitkö inseminaatiota tehdessä lääkäriltä, että oliko lääkkeen hukkamäärästä haittaa itse tarkoitukseen (siis munasolun irtoamiseen)?
Vaikka asiaa järkeillen voisi ajatella, että sitä lääkettä kuitenkin on sisuksissa, joten kai se solu pienemmälläkin lääkemäärällä irtoaa kuin sillä tasan 5000 IU: lla. No, pakko kai se on luottaa siihen... Mutta nythän meillä on sitten kohtapuolin tietoa asiasta, tarkoitan, että jos sinä olet raskaana niin eipä sillä lääkkeen hukkaan joutumisella sitte ollu mitään väliä.
Itse inseminaatiota en ole vielä osannut jännittää ollenkaan, eikä se operaationa ole koskaan minua pelottanut, ainoastaan tuo lääkesekoilu mietityttää =/
No enhän mä sellaista muistanu tietenkään lääkäriltä kysellä, koska se on jotenki niin, että kun pääsee lääkärin luo, ni pää tyhjenee täysin, eikä muista yhtään mitä on miettiny ja mitä pitäis kysyä... pitäis oikee kirjottaa lapulle kyssät ja sit lukee paperista kaikki :)
Jos mulla (kun asia minua vaivaa) muistuis huomenna ensimmäisenä kysyä tuota asiaa. Tosin olen jo hoitajalle soittanut tuosta aiheesta ja se ei osannut sanoa juuta eikä jaata koko juttuun... Pahoitteli vain ja sitä sanoi, ettei sitä mokaa oikein voi korjata kun ei tiedä, kuinka paljon ainetta lopulta meni hukkaan.
Jospa siis älyäisin kysyä lääkäriltä sen, että tarviiko munasolu keinotekoisesti irrotakseen kaikki 5000 IU:ta vai riittääkö siihen pienempikin lääkemäärä. Eihän sillä sinänsä ole väliä, kai se munasolu irtoaa ihan itekseenkin kun on tarpeeksi kypsä, mutta tässähän on tarkoitus, että se olis suurinpiirtein yhtäaikaa noiden siittiöiden kanssa siellä kohdussa.
Jaa, no empä nyt jaksa enempää pähkäillä tällä erää.
Viime hetkellä alkoi tuntua siltä, ettei koko hommasta tule yhtään mitään. Syy siihen oli, kun menin noilta muilta keskustelufoorumeilta lukemaan esimerkkejä, kuinka Pregnyl oli pistetty pitkästi toista vuorokautta aiemmin (ja kaksi ampullia) kuin itse inssin aika oli ja silti munasolut eivät olleet vielä irronneet. Mihinhän ne mulla ehtii lähteä, kun 25 tuntia aiemmin olen piikin pistäny ja siitäkin osa meni hukkaan... Ei hyvältä kuulosta =/
Tietysti ihmisten tilanteet on erilaisia, ja jospa se on ajateltu niin, että meillä riittää tuo, että siittiöt vain ovat kohdussa "odottamassa" munasolun sinne saapumista... Luulisi silti, että tuollainen käytäntö lisää kohdun ulkopuolisen raskauden mahdollisuutta... En tiedä enää mistään mitään muuta kuin sen, että yllättäen toimenpiteen kynnyksellä iski hirveä negatiivinen ajattelu pinnalle... Tuskin tämä tulee onnistumaan, kun tätä tarpeeksi miettii alkaa koko tilanne tuntua toivottomalta =/
Ajattelin kuitenkin sen verran pelata varman päälle, että linja-autolla menen toimenpiteeseen ja takaisin, etten vain rehkisi liikaa (jos kerran ylimääräinen liikunta ei tee hyvää inseminaation jälkeen).
meillä oli viime vkon pe eka inssi klo 12.30 ja tosiaan pistin pregnylin jo keskiviikko iltana, to oli siis väli pv..ihmettelin kans et miksi sää pistät edellisenä päivänä?
vai onko TÄHÄNKIN monia eri käytäntöjä...
Mutta siis onnea inssiin! kyllä sulla hoidot ihan oikein on =)
Mutta kai se lääkäri tiesi, mitä ohjeita antoi... Kuitenkin olis ollu mahdollista pistää piikki 36 h ennenkin, mutta niin ei käsketty tekemään.
Kohta olen lähdössä sairaalaan. Ajattelin kysyä siitä Pregnylistä, niistä hukkaan menneistä pisaroista, mutta nyt tuntuu, että en haluakaan tietää... Muutenkin on eilisillasta asti ollut tunne, ettei tästä kuitenkaan tule mitään...
No, katellaan.
ensinnäkin, olipa hoitajalla outo vastaus... siis kertakaikkiaan OUTO!!! toivottavasti ottaa asiasta selvää seuraavia kysyjiä varten, nimittäin uskon, että me ei olla ainoita joille noin kävi!!!!!
mäki ihmettelin sitä, että sä pistit niin myöhään sen pregnylin. ku mulle lekuri sano että munasolu irtoaa sen 36tunnin kuluttua piikistä... mut onhan ne siittiöt kuitenkin tosiaankin odottamassa siellä, vaik se munasolu irtoaiskin vasta 10h kuluttua.
toivottavasti sulla on mieli nyt parempi!!! ja se linja-auto oli hyvä veto :) ihan vain sun elimistön levon kannalta!
ja nyt kaikki huolet nurkkaan ja tervetuloa piinailijoiden joukkoon!!!
kuuluile ja kerro miten kaikki meni, ja mitä kaikkee hoksasit lääkäriltä kysyä :) kaikki tieto on valttia!
ja tässä mitä olen lukenut viestejä niin molempia tapauksia on. Riippuu varmaan siittiöidenkin laadusta, paljonko on nopeasti liikkuvia ym. Yhden viestin luin missä inssiin menijälle ei oltu tehtykään koko toimenpidetä, kun munarakkula oli jo puhjennu.
Onnea inssiin! Mulla pp 12 menossa
joten kirjoitan tähän edelliselle vastaajalle, jolla pp12 :)
kerropa sinäkin meille muille piinailijoille, että millaisia tuntemuksia sulla on? meilla muillahan on ollut menkkatuntemuksia ja rinta-arkuutta, mut neki johtuu ehkä siitä, että kuulostellaan korppaamme liian tiiviisti ;)
meilla pp10
Mihinkähän kohtaa tämä nyt menee, mutta vastaan siis, minkälaisia tuntemiksia mulla on ollut piinapäivinä. Elikkäs inssin jälkeen menkkakipuja, tosin lääkäri sanoikin niitä tulevan. Niitä on kyllä ollut senkin jälkeen. Rinnat kipeät, ei kylläkään enää. Mielitekoja, tämä ehkä johtuu vaan itsekurin puutteesta, kun on vähän niinku lupa niihin.. Kaikenlaisia vihlontoja alavatsassa ja tänään niitä onkin ollut paljo. Kävellessäkin tärähtely tekee pahaa.
Mutta eikun piinailuniloa ja plussaonnea!
eli ihan samoja tuntemuksia ;) sä saat sit ekana tehä testin ja kertoo, oliko oireet raskautta edeltäviä vai vain ihan vain oireilua =)
kertoile kuulumisia!
On inssi tehty. Lääkäri sanoi, että 5000 IU Pregnyliä ei ole pakollinen määrä siihen, että munasolu varmasti irtoaa, kuulemma irtoaa vähemmälläkin määrällä =)
Itse toimenpide oli mielestäni vastenmielinen, inhottavan tuntuinen, tosin kesti vain vähän aikaa... Sitten maattiin pää alaspäin parisenkymmentä minuuttia ja sen jälkeen sai lähteä kotiin.
Toimenpidettä nauhuriin sanellessa, lääkäri sanoi, että VÄHÄINEN MÄÄRÄ nopeita siittiöitä on ruiskutettu... Vähän jäi arveluttamaan tuo vähäinen määrä, tosin loppulaskussa yhdenhän niitä vain tarvii hedelmöittymiseen. Ja lohtu on siinä, että ne oli nopeita, eikä mitään paikallaan pyörijöitä. Ja vielä yksi lohtu on se, että munasoluja sopivan kokoisia on ilmeisesti ainakin se kaksi kappaletta.
Nyt sitten vain odotetaan... Lääkäri kehoitti paikkailemaan inseminaatiota tänä iltana (en kyllä ymmärrä, mitä ne pesemättömät, vasta-aineessa kiinniolevat luomuhemmot auttavat) mutta noudatetaan nyt kuitenkin ohjeita. Lisäksi lääkäri käski rentoutumaan, ottamaan iisisti ja syömään suklaata =)
Kuukautiset kuulemma tulevat n. 14 päivän kuluttua, jos tulevat. Puhui se jotain raskauden testaamisestakin, mutta olen päättänyt, että tällä kertaa en tikuttele mitään... Niin monta negatiivista tikkua olen tähän mennessä testannut, että tätä en halua nähdä yhtenä viivana (jos niin käy) vaan yksinkertaisesti odotan tuleeko kuukautiset... Jos ei tule, niin HYVÄ niin, jos tulee niin ensi kierrossa sitten uusi yritys.
Meidän kannattaa muuten aloittaa uusi viestiketju noille piinapäiville, kun tähän on hankala enää kommentoida toisten kirjoituksia =)
ku tänne on vaikee vastailla