Pakko kirjoittaa tänne kun inhottava pitää sisällä tätä. Olo on taas niin outo! Parina päivänä on tullut taas sellaisia yllättäviä epätoivokohtauksia. Olen nukkunut huonosti, painajaisia on joka yö. Aluksi saattaa olla ihan normi olo ja sitten 'naps', paniikki iskee, pakko päästä pimeään huoneeseen, tekee mieli vain kuolla. Muutama tunti menee ja olo muuttuu nopeasti, joko liian hyväksi tai normaaliksi. Nyt olen sitten tavallaan ylikierroksilla. Yritin kirjoittaa, mutta käsiala on pelkkää sotkua. Ei voi rentoutua yhtään. Tekee mieli vain pyöriä paikallaan ympäri ja huutaa, päässä laukkaa hirveästi jotain aivan sekavia lauseita. Läpsisipä joku minua nyt kasvoihin ja kovaa, jos se vähän selvittäisi oloa. Kaikki on niin epätodellista! Päähän jomottaa ja korvat on lukossa, tuntuu etten näe kunnolla. Tuskainen olo, hirveää räpellystä tämä näppiksenkin käyttö. Voi kun edes vähän ymmärtäisi mikä nämä puuskat aiheuttaa.. Olisi varmaan pitänyt laittaa tuonne mielenterveyspuolelle tämä, mutta masispalsta on paljon mukavampi :D Ottakaa tämä olo pois! Arghh!
Levottomuutta ilmassa
Malice
5391
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sulla ei oo ainakaan tylsää. Mua melkein kadehdittaa, kun mulla on aina sama tasaisen tylsä olo. Välillä täytyy nipistää itseään, että tietää olevansa olemassa. Vaihdetaanko?
Hyvä että kirjoitit tälle palstalle. Sinusta ei ole pitkään aikaan kuulunutkaan täällä mitään ja olin vähän huolissani.
minusta tarvitse huolissaan olla ;)Varmaankaan. No kiva kun huolehditaan. Minä se vain aina poljen paikallani, pitäisi kai elämässä joskus jotain saada aikaankin. Emmää nyt ehkä tätä mielialan vaihtelua tasaseenkaan muuttaisi. Ei tosiaan ole ainakaan tylsää :D Nyt taas naurattaa ja tuntuu hassulle. Nyt kun saisikin porukkaa kasaan, sitten joku kiva paikka, musiikkia, alkoholia ja tupakkaa. Voisin juhlia muutaman vuorokauden. Hyvät ystävät, elämä on mahtavaa! :D Ja vaikka masennus onkin aivan perseestä, niin kokemushan se sekin on. Pysykäähän elämässä kiinni siellä!!!
Minä olen psyykksesti sairas ja minulla on nyt päällä todella paha masennus. Minä kamppailen elämän ja kuoleman rajoilla eikä kukaan minua auta.Minäkin ajattelin kirjoittaa tähän palstalle kun tunnen itseni todella yaksinäiseksi.Minulla ei ole ystävää eikä ketään joka minua ymmärtäisi.Syön psyykelääkkeitä mutta sekään ei aina minua auta joten yritän kirjoitella tänne palstalle omia tuntemuksiani jos se vähän helpottaisi.Kirjoittaminen auttaa minua ainakin paljonkin.Minä kamppailen yksinäisyydessäni enkä saa itselleni ystävää mistään.Olen niin kovasti yrittänyt itselleni ystävää löytää mutta en vain mistään ole löytänyt.Tuntuu että enää en jaksa elää.Yksi minun ystäväni käänsi selkänsä minulle Huhtikuun alussa ja se tuntuu vieläkin todella pahalta.Kaikki vaan kaatuu päälle tuntuu että elämällä ei olisi merkitystä enää minulla.
Elämällä on itseisarvonsa; kannattaa ainakin yrittää miettiä esim.
että jos on sentään terveet jalat, kädet, näkökyky, kuulo, ym.,
niin omistaa jo melkoisia aarteita ja voisikohan sitten
vaikka kokeilla käyttää niitä jalkojaan jotenkin hyödyllisesti...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000199&posting=22000000019562870