Olen seurustellut nykyisen kanssa noin puoli vuotta ja rakastunut ilmeisesti isolla R:llä kun oon niin herkästi mustasukkainen ja tunnetta on todella vaikea peittää. On vaikea hyväksyä itsessään näin voimakasta tunnetta kun ei ole varma kuuluuko se asiaan vai onko sitä hulluksi tullut ja ollakko terapiaa vailla.. Luin tuossa toisen kirjoituksen joka tavallaan helpotti kun siinä sanottiin, että ajan myötä helpottaa ..hyvä niin. Ei tällaista tunteiden vuoristorataa jaksaisi erkkikään loputtomiin.
minäkö mustis..
..myönnettävä se on
3659
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
minäkin olen miehestäni mustasukkainen vaikkei ole aina aihettakaan. Jos hän juttelee kaupassa vaikka kassaneideille niin saan heti sen käsityksen että hän on kiinnostunut heistä vaikka asia ei olisikaan niin. En ymmärrä milloin tämä helpottaa mutta me ollaan oltu yhessä vasta reilu ½ vuotta eikä asiaa helpota se että mieheni on todella komea. Tämä rakastaminen on välillä todella vaikeaa mutta kait se ajan myötä helpottuu.
No tavallaan hyvä tietää, että kohtalotoveri löytyy...:)
.. on niin symppis tyyppi, et pelkään et ku sen muutki huomaa, joku mua parempi kaikin puolin ottaa ja vie sen. Eli kai se sitte on menettämisen pelkoa. Tosin meillä se ei ole ongelma, siis mustasukkaisuus. Mielestäni suhteessa kuuluukin tuntea vähän mustasukkaisuutta, jos toista rakastaa. Sairaalloinen mustasukkaisuus onki sitte eri asia.