Mulla alkoi kiusallinen kahvikuppineuroosi reilu 10 vuotta sitten. Siihen sitten sain avuksi ensin propralia, sitten sotacoria. Molemmat auttoivat muutaman vuoden ja pystyin syömään/juomaan ihmisten seurassa ihan normaalisti. En siis jännittänyt kuin ainoastaan näissä em. tilanteissa.
Nykyään kun em. lääkkeet eivät enää auta, on jännitykseni lisääntynyt valtavasti. Tärisen jo heti aamusta ja pelkään, jos joku tulee kylään, silloin tärinä vain yltyy. En pysty olemaan rentona enää kenenkään seurassa, jännitän ystäviä, jopa omia perheenjäseniäni. Kyläilemässä en jaksa/halua paljon käydä, koska normaali keskustelu ei onnistu enää kenenkään seurassa, jännitän niin kovin sitäkin tilannetta. Kokeilin zoloftia n. pari kk. Se paransi mielialaa, muttei poistanut tärinää.
Täältä olen lukenut, kuinka useat kehuvat xanoria, joka on auttanut paniikkihäiriöön. Ehdotin sitä lääkärilleni, mutta hän kertoi että siihen jää koukkuun, joten ei halua sitä mulle määrätä. En itsekään halua alkaa syödä lääkettä, johon jää koukkuun, joten mikä ihme avuksi??!! Lääkärini kertoi kysyvänsä apua asiantuntevammalta lääkäriltä (psykiatrilta), mutta eipä ole vielä vastausta kuulunut...
Olo on todella tukala ja haluaisin äkkiä eroon tästä helvetillisestä alati jännittyneestä olotilasta ja tärisemisestä!!!
Nykyään kun em. lääkkeet eivät enää auta, on jännitykseni lisääntynyt valtavasti. Tärisen jo heti aamusta ja pelkään, jos joku tulee kylään, silloin tärinä vain yltyy. En pysty olemaan rentona enää kenenkään seurassa, jännitän ystäviä, jopa omia perheenjäseniäni. Kyläilemässä en jaksa/halua paljon käydä, koska normaali keskustelu ei onnistu enää kenenkään seurassa, jännitän niin kovin sitäkin tilannetta. Kokeilin zoloftia n. pari kk. Se paransi mielialaa, muttei poistanut tärinää.
Täältä olen lukenut, kuinka useat kehuvat xanoria, joka on auttanut paniikkihäiriöön. Ehdotin sitä lääkärilleni, mutta hän kertoi että siihen jää koukkuun, joten ei halua sitä mulle määrätä. En itsekään halua alkaa syödä lääkettä, johon jää koukkuun, joten mikä ihme avuksi??!! Lääkärini kertoi kysyvänsä apua asiantuntevammalta lääkäriltä (psykiatrilta), mutta eipä ole vielä vastausta kuulunut...
Olo on todella tukala ja haluaisin äkkiä eroon tästä helvetillisestä alati jännittyneestä olotilasta ja tärisemisestä!!!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä tuossa tilanteessa apua on saatava, soitat sille lääkärille että mikä kestää ja vaihdat tarvittaessa lääkäriä. Tai sitten soitat itse psykiatrille. Mitä pikemmin saat apua, sen parempi.
Muistathan, että pelkkä lääke ei auta. Tarvitset myös terapiaa.
on niin hienoa kun sitä aina tuputetaan?
Ehkä se, että terapia voi auttaa parantumisessa, toisin kuin lääkkeet.
Jännittäminen on kamalaa ja ymmärrän täysin, miltä sinusta tuntuu. Se kaikki johtuu milestäni stressistä tai masennuksesta monellakin. Ihmiset ei osaa levätä ja rentoutua, vaan aina täytyy ajaa itsensä piippuun. Muutenkin nyky-yhteiskunnan lämminhenkisyys on kadonnnut. Ennen vanhaan eläminen oli varmaankin rennompaa, koska nykyajan paniikkihäiriöitä/kahvikuppineurooseja ei pahemmin ollut. Lääkkeet eivät ole kuitenkaan se paras keino helpottamaan tärinää ja jännitystä. Lääkkeillä on yleensä sivuvaikutuksia, kuten Beetasalpaajilla heikotus, unettomuus ja verenpaineen lasku. Masennuslääkkeet taas lihottaa, tekee turraksi/väsyneeksi ja vaikeuttaa seksielämää. Mieti elämääsi? Mieti asioita, joista nauttisit ja saisit mielihyvää? Mieti myös ravitsemustasi? Vositko kenties muuttaa ravitsemustasi paremmaksi? Stressiä aiheuttavat tekijät on hankala poistaa elämästä kokonaan. Kuitenkin stressiä pystyy helpottamaan mukavilla asioilla, ravitsemuksella sekä riittävällä nukkumisella.
potilaat täältä kyselkö, mars lääkäriin. Täällä kaikenmaailman "tietäjät" suosittelevat ruokavalion tarkistamista ikään kuin sillä olisi jotain tekemistä neuroosien kanssa, voi pyhä yksinkertaisuus teitä, joilla helppo elämä takana!
En usko että jännittäminen johtuu stressistä tai masennuksesta, pikemminkin elämää rajoittava jännitys masentaa ja tekee pikkuasioista stressaavia. Lääkkeet eivät tietenkään paranna, mutta jos jännittäminen on pahaa ja elämää rajoittavaa, pelkkä stressin välttäminen ja ravitsemuksen tarkistaminen ei auta. Parantuminen on todella vaikeaa ja hidasta (jos edes mahdollista), joten pitäisikö odotellessa vain kärsiä eläen korkeintaan puolta elämää vuosien ajan?
Oletko saanut neuroosiisi mitään muuta kuin pillereitä? Katsos kun niillä ei paranneta, niillä vain laimennetaan oireita jotta hoito voidaan suorittaa. Mikäli et, vaihda lääkäriä ja heti.
En oo ikinä uskonu mihinkään terapiaan. Lääkkeillä mä aluksikin pärjäsin. Ensin riitti yks betasalpaaja, sitten kaks ja seuraavaks pitikin jo ottaa kolme kerralla, sitten ne ei enää auttaneetkaan.
Mulla on yks läheinen ihminen, jolla ollut sama homma, mutta iän myötä helpottunut ja jolle siis olen omasta ongelmastani kertonut. En ymmärrä, miten jollekin vieraalle ihmiselle, siis terapeutille höpöttäminen tästä millään tavalla poistaisi ongelmaani!
Mieluummin otan napin tarvittaessa, jos vaan sellainen on olemassa, että voisin elää taas normaalia elämää!!
moi...sitä mieltä minäkin oon, iteki kärsin tutinasta ja neurooseista. En yksinkertasesti tulis ilman lääkkeitä päivääkään toimee.Hae vaa kuule kunnon "rohot"itelles, ei ihmisen tartte kärsiä koko elämäänsä, lääkärit on meitä varten, eikä niin että me oltas ääkäreitä varten. Ne jotka täällä neuvoo ruokavaliota ja liikuntaa vaivoihisi,eivät nyt kyllä tajua mistä puhuvat,,siis hei ,kyse on sairaudesta eikä mistää punaviini rapulasta,
Voimia sulle toivoo"tutina"