olemme mieheni kanssa suunnitelleet lähtevämme ulkomaille kahdestaan ja meillä on poika 1v 8kk.tarkoitus olisiviedäpoika mummille ja ukille hoitoon. mutta luulemme että emme saata jättää poikaa viikoksi ilman että näkee vanhempiaan lainkaan.mummilla ja ukilla oli vuosi sitten viikon hoidossa kun olimme ulkomailla ja silloin oli hyvä ikä vaihe olla viikko erossa. oletteko muut olleet viikkoa poissa alle kaksivuotiaan lapsen luota? onko kehitykselle haitallista? laittakaa mielipiteitä!!!
Ulkomaille,entä 1v.8kk.
kertoisitteko?
311553
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Minulla on täällä tällä hetkellä hoidossa 2 vuotias lapsi, oman 1v5kk lisäksi. Ystävämme ovat häämatkalla. LApsi on ollut täällä viime lauantaista ja hienosti on mennyt. 2vuotias ymmärtää jo hienosti puhetta ja tämä ko. lapsi on ottanut minut ainakin hyvin läheisesti varahoitajakseen, sanoo minua prinsessa tädiksi. Johtunee tiarasta joka oli päässäni omissa häissäni ja hän katsoi yksi ilta tässä kuvia ja keksi että olen prinsessa täti. Olemme katselleet hänen vanhempiensa kuvia, äiti jätti tänne oman laukkunsa ja huivinsa, ne ovat olleet hyvin tärkeitä. myös muutamia tuttuja leluja on täällä mukana ja ne auttavat asiaa!
jos häntä ei voi ottaa mukaan esim. ulkomaanmatkalle. Pienen lapsen kanssa matkustaminen on todella helppoa ja mukavaa.
Itse en olisi voinut kuvitellakkaan jättäväni lastani kenenkään hoitoon lomamatkan takia.
Lapsi on aina ollut mukana ja kivaa on ollut.
ja sillä sipuli.me emme käy yleensä lomalla missään.syksyisin kahdestaan joku matka.koska mies on kotoa poissa koko kesän. suhdettakin täytyy vaalia. talvet ollaan perheen kanssa sitten koolla.
No just. Sama kuin miksi otitte koiran, jos ette nyt sitten vie sitä joka paikkaan mennessänne. Äly hoi, voi sitä kahdestaankin lähteä joskus matkalle!
Sitten kun lapsi on esimerkiksi niin vanha ettei se ole psyykkisesti riippuvainen vanhemmistaan. Mielenkiintoinen rinnastus - lapsi ja koira. toivottavasti sinulla ei ole kumpaakaan.
Ihanaa kun teitä täydellisiä äitejä on olemassa. Toivottavasti raaskit päästää poikasi armeijaan aikanaan.
Pieni loma tekee hyvää, ei se ole lapselta pois, vallankin kun on hyvässä hoidossa sillä välin.
mielestäni viikko pois vanhempien luota on aika paljon pois pieneltä ja vähän vanhemmaltakin lapselta. viikon loma ei ole pieni loma, se tuntuu lapsesta ikuisuudelta. mutta kukin tavallaan, voihan sitä uskotella itselleen että se on ihan ok. ketjun aloittaja taisi kuitenkin sitä epäillä ja päätyikin hyvään ratkaisuun, lapsensa kannalta. ja hei, minulla on kyllä tytär. ja matkustelemme paljonkin koko porukalla ja mukavaa on ollut ja tehnyt hyvää. jos lapsen tarpeet etusijalle laittaminen tekee minusta täydellisen äidin, niin kai sitten sitä olen!
Kun lapsi on kuukauden, voi hän olla tunnin erossa vanhemmistaan. Kun 2kk, niin 2h.. jne. Eli 1v. noin 12h, eli sopivasti yhden yön, MUTTA nämähän nyt ei ihan minuutin tarkkoja aikatauluja ole mutta suuntaa antavia. Eli 8kk voi olla erossa vanhemmista 8h ilman että vaikuttaa mitenkään psyykkiseen kehitykseen tai muuhun, mutta VIIKKO on aivan liikaa!! Olen ihan samaa mieltä että miksi lapsia tehdään jos vauva on vasta 8kk ja silloin jo pitää saada viikko lomaa vauvasta!!??
ymmärsinkö oikein että vuosi sitten oli hyvä ikävaihe olla viikko poissa? hui kamala. jos olet tosissasi. et taida tietää mitään lapsen psykologisesta kehtyksestä... ja juu, on lapselle haittaa kun hylkäät hänet, vaikka kuinka isovanhempien huomaan. itse en olisi viikkoa edes kolme vuotiaan luota pois, puhumattakaan nuoremman luota. etkö ymmärrä että horjutat lapsesi perusturvallisuuden kehitystä pahoin?
loma sit kiukuttelevan lapsen kanssa mikään loma kun hänet otetaan mukaan? koko ajan saa kytätä millon on hukkumassa hotellin uima-altaaseen? ja kadutkin niin helvetin ahtaita ettei mahdu vaunuja työntämään. muksuhan palaa auringossa vaikka kuinka rasvaisi kun on päivän ulkona ja kiukuttelee hikisenä.
lähteä sen lapsen kanssa johonkin etelään vartavasten sitä lasta kiusaamaan jos se sattuu olemaan kiukuttelevaa ja huonosti sopeutuvaa sorttia? me ollaan käyty kreikassa ja syksyllä kaukomatka edessä, lapsi on 11kk. mieleeni ei tulisi jättää meidän lasta MEIDÄN PERHEEN yhteisen matkan ulkopuolelle. raskaampaahan se reissaaminen on lapsen kanssa juu, mutta se on semmosta kun lapsia tekee - pitää osata ajatella hieman epäitsekkäästi ja tinkiä omasta mukavuudesta. matkakohteita on aika paljon, turkin turistirysät ei todellakaan ole ainut vaihtoehto.
ja alkuperäiselle ihmettelyni, että kuinka perustelet itsellesi sen, että hylkäät lapsesi toistuvasti? jonkun niin "pinnallisen" ja itsekkään syyn, kuin matkalle lähteminen, vuoksi? lapsen kanssa voi matkustaa, melko kummalta kuulostaa että uhraat lapsesi hyvinvoinnin parisuhteen hoitamisen kustannuksella, jos ette muuta keinoa parisuhteen hoitamiselle keksi kuin viikon matka..? mitä pienempi lapsi on, sitä haitallisempaa pitkät erot äidistä lapselle on.
joo pitkät erot, mutta puhe on viikosta. olet vissiin mielenterveysongelmainen! se että vanhemmat vaalivat suhdettaan, se näkyy läsnäololla lapselle. välillä tarvii omaa aikaa parisuhteelle.
uhraat lapsesi hyvinvoinnin? mistä lähtien olet tuntenut lapsen hoitajat että osaat sanoa, ettei heistä ole hoitajiksi. olet HULLU!!!!!!!!!!!
lue uudestaan esim. neuvolan antamat oppaat parisuhteen hoidosta vauva-aikana ennen kuin tulet tänne määkimään, lehmä!
perhelomat ovat erikseen. jos sinä et halua hoitaa omaa parisuhdettasi, älä tule tänne mäkättämään teidän perhelomista. ketään ei kiinnosta!
"... ennen kuin tulet tänne määkimään, lehmä! "
lampaat määkivät, eivät lehmät, ne ammuvat. älä vain anna omalle jälkikasvullesi noin virheellistä tietoa.
kertoa missä neuvolan antamassa oppaassa suositellaan jättämään pieni lapsi hoitoon viikoksi?? mikä on kyseisen oppaan nimi? ja toisilta onnistuu parisuhteen hoitaminen niin, ettei siitä kärsi kukaan muu perheenjäsen. ja sitten voisit edes koittaa ymmärtää sen seikan, että viikko pikkulapselle on aivan eri asia kuin sinulle tai minulle. koita samaistua siihen lapsen asemaan ja saatat ehkä todeta, että LAPSELLE VIIKKO ON PITKÄ AIKA.
Tuttavaperhe on jättänyt usein lapsensa mummolaan viikoksi, mutta vasta kolmen vuoden ikäisenä. Tätä ennen harjoittelivat monta kertaa yökyläilyä. Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta tärkeintä aikaa ovat nuo kaksi ensimmäistä vuotta. Tutkimusten mukaan niiden aikana kehittyy lapsen omat luonteenpiirteet.
Kyllä omakin 1 v 8 kk lapsemme viihtyy mummolassa, mutta illalla tulee jo omaa äitiä ja isiä ikävä. Yökyläkin mummolassa on monelle kolmevuotiaalle kova paikka - vaikkei isovanhemmat aina kerro lapsen vanhemmille kaikkia itkutarinoita, ettei tule liikaa syyllisyyden tunnetta lapsen jättämisestä.
Itse olemme aina matkustelleet perheenä; lapsi mukana. Eikä siitä ole mitään suurempaa ongelmaa syntynyt. Pitää vain huomioida se, ettei mitään ryyppyreissua ja turistikierroksia kohteessa voi tehdä vaan valitaan lasta kiinnostavia paikkoja kuten eläintarhat, huvipuistot ja luonto.
Lapset ovat tietysti erilaisia. Jos oma lapsenne viihtyy viikon mummolassa ilman, että haikailee vanhempien perään, niin eihän jättäminen sitten mikään ongelmaa ole. Tällöin lienee käynyt niin, että isovanhemmat ovat se tärkein tukipilari hänen elämässään ja he tarjoavat sen turvallisimman paikan kun hätä on suurin. Tähän on varmasti vaikuttanut tuo alle yksivuotiaana vietetty mummola-viikko.
liikutuin aika syvästi. ja tajusimme että lapsemme lähtee tulevalle reissulle mukaan.
Voi hyvänen aika! Ei lapsen kehitys mitään "takapakkia" tee jos jätätte hoitoon. Kyllä ihmiset osaakin syyllistää tollasesta asiasta ja milloin mistäkin! Kaikilla on oma mielipiteensä, enkä usko, että löydät oikean ratkaisun näiltä sivuilta. Omaa järkeä kannattaa käyttää. Tekee varmasti vanhemmillekin hyvää olla vain kahdestaan, eikös se ole lapsellekin hyväksi, kun vanhemmat ovat saaneet kerätä voimia ja levätä kunnolla? Onnistunutta matkaa sinulle.
tunnettu tosiseikka että lapsen kehitykselle ei ole hyväksi hylkäämiskokemukset. kyse ei ole mielipiteestä vaan ihan tutkitusta tiedosta. se, etteivät kaikki (kuten sinä)tiedä laajasti tiedossa olevia tosiasioita,on aivan ymmärrettävää. siitä sitten seuraa näitä käsityksiä siitä, että vanhemmat voivat tehdä maalaisjärjellä päätellen mitä tahansa ratkaisuja nojautuen siihen ajatukseen, ettei lapsi ikävöi, tai näytä kärsineen ja on ihan hyvän tuulinen tms., kun tosiasiassa laiminlyöntien jäljet näkyvät vasta myöhemmällä iällä. kolmeen ikävuoteen saakka lapsen kuuluu olla mahdollisimman paljon omien vanhempiensa kanssa ja viikon mittaiset hoitoon jättämiset ovat mielestäni edesvastuuttomia ja kertovat vanhempien välinpitämättömyydestä ja omien tarpeiden etusijalle laittamisesta lapsen kustannuksella. hyvä tekosyy on juuri tuo mainitsemasi "parisuhteen hoitaminen"- naurettavaa ja kovin läpinäkyvää. en tarkoita sitä etteikö se ole tärkeää, mutta eiköhän sitä voi hoitaa monilla keinoilla ilman että sen viattoman ja täysin vanhemmistaan riippuvaisen lapsen täytyy siitä kärsiä. omaa järkeä kannattaa todellakin käyttää, esimerkikisi ottamalla selvää asioista.
jos vanhemmat ovat lopen uupuneita, niin älkää vaan edellisen kirjottajan mukaan lähtekö ottamaan omaa aikaa, vaan laittakaa kaikki väsymyksenne lapseen! täytyy olla todellinen idiootti tuo edellinen kirjoittaja. jos lapset ovat esim. päivähoidossa niin sehän jättää myös HIRVEÄT traumat, koska silloinhan lapsi ei ole mahd. paljon vanhempiensa luona. edesvastuuttomuudesta kertoo se, että tollaset ihmiset tulevat tänne laukomaan tuollaisia mielipiteitä. jos parisuhteen hoito on mielestäsi tekosyy, vedä itsesi hirteen! mua säällittää että jos sulla on lapsia. niistä ei voi tulla mitään kunnon kansalaisia tollasen
opetuksessa. mielipiteesi kertoo sen, ettet millään voi olla hyvä äiti! surullista lastesi kannalta. ois parempi ottaa huostaan, saisivat hekin kunnon elämän!!
upota. kävit meuhaamassa tuossa toiseenkin kanssani samoilla linjoilla olevan henkilön viestiin. ihan yhtä kypsällä tavalla - kertoo omasta henkisestä tasapainosta. kyse tässä ketjussa oli viikon poissaolosta, joka on pitkä aika. kuaan ei ole puhunut siitä, että vanhemmat olisivat lopen uupuneita. sinä taidat olla, kun pystyit moisen päätelmän tekemään. tasapainoiset vanhemmat osaavat tarkkailla vointiaan koko ajan ja ottaa pieniä irtiottoja arkirutiineista ja hoitaa parisuhdettaan säännöllisesti, ei kerran vuodessa niin, että siitä on lapselle haittaa. kun pitkistä eroista on. se ei ole mielipide, se on fakta. ja edeleen päivähoitokin on vähän eri asia kuin lomalle lähteminen. pustyit nekin jotenkin rinnastamaan toisiinsta, kuinka ihmeessä?? päivähoidossa lapset on tunteja erossavanhemmistaan, ei päiviä. mutta jos se on sinusta sama asia, niin olkoon... mainitsin kolme ensimmäistä ikävuotta erityisen tärkeänä aikana, koska silloin lapsen minuus ja identiteetti kehittyvät ja näiden kehitykselle on erityisen haitallista hylkäämiskokemukset. sekään ei ole minun mielipiteeni vaan tutkittua tietoa. minun lapseni voi hyvin, olen hänen kanssaan kotona kunnes hän täyttää kolme vuotta. oletkos muuten ikinä ajatellut miksi hoitovapaalla saa olla niin pitkään kunnes lapsi täyttää kolme vuotta? vedit kirjoitutksestani ällistyttäviä päätelmiä. ja huvittavia. se kertoo tasostasi kaiken. sinun on ensin hyvä ottaa asioista selvää, ennenkuin teet itsestäsi typerän ja jotta osaisit erottaa henkiökohtaisen mielipiteen ja tutkitun faktatiedon toisistaan.
tuo kinastelu. muuten ,joku akka eduskunnasta aiko muuttaa vanhemmilta tuon kolmen vuoden kotona olo-ajan lyhyemmäksi. ja rahatkin on uhkana vetää pois.
ilmeisesti muissa maissa lapset ovat sitten jotenkin "epäterveitä" kun siellä ei ole 3v hoitovapaata ja töihinpaluu on jo ennen kuin lapsi on 6kk
vähän epäselväksi että missä olen väärässä? ööö...yritän miettiä vielä...en ole ottanut kantaa päivähoidon järjestämiseen millään lailla, vaan vain siihen että se on minun mielestäni eri asia kuin pienen lapsen jättäminen hoitoon viikoksi. enkä ole myöskään viitannut sanallakaan siihen että jos lapsi on päivähoidossa, siitä tulee "epäterve". kiinnostaa että miten tähän päätelmään pystyit päätymään? eihän suomessakaan ole asiat olleet näin hyvin esim. silloin kun minä olen ollut pieni, äidit meni töihin silloin kun vauva oli kolme kuukautta jos ei ollut varaa jäädä kotiin. näin on asia monissa eu maissa tälläkin hetkellä, mutta se on käsittääksen poliittinen asia. suomessa tämä kysymys on poliittisesti ajettu läpi ottaen huomioon lapsen varhainen psykologinen kehitys. ja hyvä niin. on luojen lykky että poliitikot ovat tämän seikan ymmärtäneet, kaikiltahan sitä ei millään voi vaatia.
Kuule, laitas faktas pöytään! Pistä ihan kirjojen ja tutkijoiden nimet tänne, niin minäkin tiedän tästedes "mainostaa" kaikille tuttavilleni etteivät vain missään tapauksessa ENÄÄ lähde matkoille ilman lapsia..Ihmeellistä on, että en ole koskaan pitänyt tuttavieni, sukulaisteni taikka omaa lastani "traumaattisena" yksilönä. Ilmiselvästi heissä kaikissa täytyy nyt kyllä olla jokin vamma. Sekoavat kun tietty ikä tulee täyteen, hui kauhistus!
"kun tosiasiassa laiminlyöntien jäljet näkyvät vasta myöhemmällä iällä"....osaatko suunnilleen veikata vuosien määrää, mitä kannattaisi odottaa, jos on tehnyt sen virheen, että on jättänyt lapsensa hoitoon? Eräässä tuntemassani tapauksessa, lapsi oli n.1v, kun vanhemmat hylkäsivät hänet viikoksi mummolaan. Nyt hän on 11-v ja täysin normaali lapsi(kiitettävät kouluarvosanat, erittäin sosiaalinen, puhelias, auttavainen yms). Eli kerro ihmeessä, missä kohtaa pitäisi laiminlyöntien näkyä? Ja kerrotko vielä, mikä mahtaisi olla sopiva ikä jättää lapsi hoitoon? 18v?
Sinulla varmaan onkin lämmin parisuhde, voin vaan kuvitella..ihmekös niitä avioerojakin syntyy, varmaan juuri sinunlaistesi suhteisiin!
päivähoito ei välttämättä ole eri asia. otetaan esimerkkinä että esim. yh-äiti tai pariskunta tekee samaa vuorotyötä. yövuoroon mennessä lapsi viedään illalla ajoissa päiväkotiin, lapsi on siellä illan, yön, aamun ja aamupäivän, iltapäivän ja ehkä vielä myöhäisemmäksi. vanhemmat hakee yl. klo 14-16 välillä, muutama tunti kotona ja takaisin. lapsi ei tosiaankaan ole silloin päiväkodissa "muutamaa tuntia" kuten sanoit vaan lähes vuorokauden. silloinhan lapsesta sinun mukaasi tule epänormaali, eihän vanhemmat silloin hoida alle 3-vuotiasta. vai että on hoitovapaalla, käy vkon loman ja hoitaa taas kotona. se on sinusta pahempi.
tuo esille yksikin tutkimus missä suoraan sanotaan että vkon parisuhdeloma vaikuttaa lapsen kehitykseen, tuo ongelmia ym. mitä olet sanonut.laita linkki tähän!!
mielestäni taas on se ettet ole kuullut kolmen ensimmäisen ikävuoden merkityksestä lapsen kehityksen kannalta. lue nyt aluksi vaikka margaret mahleria, erik.h eriksonia, mary einsworthia. ei freudinkaan lukeminen varmaan pahitteeksi ole. katsotaan sitten kun olet perhtynt em. teoreettikkoihin ja heidän tutkimustuloksiinsa. alamme sitten ehkä olemaan edes vähän samalla tasolla. ja silloin osaat itsekin päätellä laiminlyöntejen seurauksista, tällä hetkellä tietämyksesi on sillä tasolla, että en tässä viitsi lähteä rautalangasta sinulle vääntämään, se on kovin turhauttavaa.
Erittäin antoisaa lukea eri mielipiteitä, joista todella löytyy "käskeviä" ja niinomaan "kaikkitietäviä" äitejä. Miksette anna muitten päättää omista asioistaan, vaan pitää negatiivisesti koettaa vaikuttaa toisten elämään? Ei tälläisiltä palstoilta kannata apuja hakea, vaan luottakaa hyvät ihmiset omaan terveeseen järkeen! Terveisin: sosiaalityöntekijä, aika älyttömästi kirjoja lukenut
Minusta tuon ikäisen voi vallan hyvin jättää useammaksi yöksi tutun ja turvallisen hoitajan kanssa, olettaen tietysti että hän on yökyläillyt paikassa useasti ennenkin ilman ongelmia.
En usko että tuon ikäinen tajuaa ajankulusta vielä niin paljoa että tietää onko kyseessä 2 vai 5 yötä. Toisaalta hän on myös niin fiksu että ymmärtää jos sanoo että vanhemmat lähtivät mutta he tulevat kyllä takaisin silloin ja silloin. Kannattaa kuitenkin varautua pieneen protestiin kun vanhemmat palaavat näköpiiriin.
Myönnettäköön etten ITSE haluaisi olla erossa lapsestani kokonaista viikkoa... =) Pitemmälle lomalle ottaisin lapsen mukaan. Meillä vajaa 1½-vuotias tyttö on ollut 2 yötä mummolassa muutaman kerran, eikä hän ole sen kummemmin meitä vanhempia kaipaillut. Mummo on erittäin innokas ja hyvä hoitaja.
ottakai voi olla, ja lapsella menee hurjan hyvin.
itselläsi ei mene, enempi olet huolissasi, mutta turhaan.
meillä nimitinkin aikanaan, että vauvat oli reissu-vauvoja, kun olivat hoidossa siellä-täällä.
Tahallani totutin meidän lapset reissaamaan, kaikella tavalla.(monta kertaa muutimme asuinpaikkaakin)
Oppivat sosiaalisiksi, ja ymmärtämään maailmaa laajemminkin kun ei suljeta neljän seinän sisälle.
Lapset pystyvät useisiin hyviin ihmis-suhteisiin samaan aikaan, ÄITI ei ole ainokainen,(hyvä, paras, mahtava, ja korvaamaton,=vaikka aika usein ITSE niin luulee) =)
ja
Se että lapsella on näitä muita suhteita, ei ole yhtään äiti-lapsi suhteesta pois. päinvastoin. Lapsi oppii toimimaan muidenkin ihmisten kanssa, ja oppii että ihmiset ovat todella erilaisia. Lapsesta tulee avoin ja luottavainen, ja erityisesti; kommunikaatio taitoinen.
Reissaa vaan hyvin omintunnoin, niin tein minäkin.
terveisin nykyisin jo kaksikymppisten äippä
Nyt aikuiset ihmiset kinastelee kuin pikkulapset, tekstinne vaikuttavat aivan ala-asteikäisen tasoisilta. Herätkää ja nouskaa!!!!! Voiskohan tuonkin internetin ääressä kiukuttelun sijaan tehdä ihan jotain muutakin? Vaikkapa hoitaa rakkaita lapsia taikka sitä maailmankuuluisinta "parisuhdetta"!? T: Marjoriitta
Luin koko ketjun ja ei voinu ku hymyillä...itse en tuohon viikkoon osaa kantaa ottaa.Olen 3 lapsen yh ja neljäs tulossa,jonka tuleva isi otti ja jätti mut.Tosiaan siis,olen raskaana ja tämähän syntyykin vielä joskus.Jos menee täysiaikaiseksi,niin nuorimmaiseni olisi rapiat 2v.Varsinaista tukiverkkoa mulla ei ole,tosin jotain pienten asioiden pikaiseen hoitoon löytyy apua,mutta kun menen synnyttämään,niin ei taida olla muuta mahdollisuutta,kun palkata joku vieras,jota lapset tietenkin näkisivät jo aikaisemmin ja heille puhuttaisiin asiasta jne.Mitenkähän haitallista mahtaa tämmöinen olla 2v lapselle,kun äiti häipyy ja tilalle tulee vieras ihminen moneksi päiväksi.3-5 päiväksi.ehkä takaraja on juuri se viikko.
Aina ei kuitenkaan ole kyse huvimatkasta.Joskus on vain pakko jättää lapset moneksi päiväksi.Eikö tämä sitten ole erityisen tuomittavaa.Mistä ihmeestä niin pieni lapsi tajuisi,että onko äiti etelän lämmössä vai sairaalassa.Poissa kun poissa.
Okei,alkuperäinen oli jättämässä toiseen paikkaan hoitoon,kun minulle taas hoitajan on pakko tulla kotia.siinä pieni,suuri ero.Mutta mielipiteitä kiitos.