..ja niinpä..

....ei tää oo kivaa, ei todellakaan! rakastan edelleen tyttöä joka sanoi joskus minusta välittävän! siitä on jo kolme vuotta ja silti tunnen vahvasti rakkautta häntä kohtaan! ei tässä oo mitää järkee ei! aina mä vaan yllätän itteni haaveilemasta hänestä ja muista ihmis-suhteista ei tuu mitään...tuskin koskaan enään voin rakastaa ketään muuta, ainakaan niin paljon että voisin parisuhteeseen mennä! näinkö vanhenen yksin haaveeni kanssa ja palan omaan tuskaani?? tämä saattaa kuulostaa todella teini-jutulta, kaikella kunnioituksella teinejä kohtaan mutta säälittäväks tän tekee se että oon jo yli kakskymppinen joka tuskin tunteisiin vaikuttaa mutta tulipahan mainittua! ei kellään oo samanlaisia kokemuksia ja jotain vinkkejä mitä tehdä?? menen tästä taas painautumaan suloisen katkeriin haaveisiini!! kiitos etukäteen!
5444
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

on sitä muitakin tyttöjä olemassa kuin se sinun ihastuksesi.

Mene ulos ja tuuleta itseäsi kunnolla ja ota rennosti, ei sitä pidä heti yhteen lyöttäytyä vastaantulevan kanssa, pidä hauskaa ja nauti elämstä ja katsastele uusia tyttösiä.

Eihän sitä koskaan tiedä kuka tulee kulman takaa vastaan.... vai kuinka...

Äänestä

hienoo että en oo ainut joka on kärsiny samasta jutusta...tossa nelisen vuotta sitten ihastuin erääseen jätkään,siis siinä jutussa oli sitä jotain...rakastin sitä jätkää yli kaiken enkä tehnyt muuta kun haaveilin hänestä yöt ja päivät...tiesin että hänelläkin oli jotain tunteita mua kohtaan,mutta kaksi ujoa niin mitäs siitä tulee...kunnes tasan 9 päivää sitten kaikki muuttui..."ystäväni" tiesi tunteistani tätä jätkää kohtaa ja hän kerran sanoi mulle että jos en kerta iske häntä heti niin hän ottaa sen...no "ystävä" aloitti tunnetun taktiikkansa ja 9 päivää sitten tää jätkä pyysi "ystävääni" kahville...7 päivää sitten sain tietää heidän seurustelevan...se todella sattui...4 vuotta tuhlasin aikaani siihen mieheen ja nyt hän on "ystäväni" kanssa!sillon päätin että jos tuo jätkä "alentuu" "ystäväni" tasolle nii hän ei ole mun arvonen..en uskonut että siinä olisi käynyt niin...mutta niin kävi ja itkin...kunnes silmäni avasi eräs aivan ihana mies...
Mutta sinä,poika, tää kuulostaa oudolta mutta toivottavasti et edes pääsisi yli tästä tytöstä,pidä hänet kauniina muistona sydämessäsi ja kun ajattelet häntä niin voit hymyillä...Kyllä sinä vielä joskus saat toisen "rakkauden kohteen" mutta se saattaa viedä aikaa mutta silti aina tuo tyttö pysyy sydämessäsi:)Toivottavasti kukaan ei pilaa tuota haaveiluasi...toivottavasti ei ainakaan kukaan ystäväsi...

Äänestä

mikset ota yhteyttä siihen tyttöön?? jos se kerran on joskus susta tykänny...

Äänestä

Itse olen ollut samassa tilanteessa; ajattelin vielä 6 vuoden jälkeen erästä jätkää. Sitten tossa jouluna satuin häntä näkemään, kun kaupungilla törmättiin (hän ei enää asu samassa kaupungissa mun kanssa). Käytiin kahvilla ja juteltiin niitä näitä. Sitten samana iltana näin häntä baarissa ja tunnustin et oon ajatellu häntä liikaakin. Teki tosi hyvää kertoo miltä tuntuu ja kuulla hänenki mielipide musta. (joka oli aika kannustava...)
Tosin pari päivää olin kyllä tosi epätoivonen, sil me molemmat seurustellaan tahoillamme. En oikein tienny mitä oisin halunnu ja oli tosi sekava olo.
Mut nyt tuntuu paremmalt, sil saan oikeesti tutustuu tähän ihmiseen, et onks hän se tyyppi jota
oon ajatellu vai oonko vaan kuvitellu kaiken. Kaveripohjalta lähdetään, mut se riittää, ainakin toistaseks :)

Siis eikun etsimään tää tyttö ja tutustumaan häneen uudestaan! :D

Äänestä

.. niinpä, vaikka mä aika teini varmaan susta vielä oonkin (vm'84), niin mulla on käynyt ihan sama juttu... samaan jätkään ihastnut jo kolmatta vuotta, vaikka mitään ei enää oo ollu kahteen ja puoleen vuoteen.. eli et oo yksin.. eikä täs varmaa auta muu ku yrittää ettii joku muu... ehkä sit... tai emmä tiiä.. ehkä pitää vaa oottaa et se ehkä JOSKUS menis ohi..

Äänestä

Kommentoi aloitusta


poika kirjoitti:

....ei tää oo kivaa, ei todellakaan! rakastan edelleen tyttöä joka sanoi joskus minusta välittävän! siitä on jo kolme vuotta ja silti tunnen vahvasti rakkautta häntä kohtaan! ei tässä oo mitää järkee ei! aina mä vaan yllätän itteni haaveilemasta hänestä ja muista ihmis-suhteista ei tuu mitään...tuskin koskaan enään voin rakastaa ketään muuta, ainakaan niin paljon että voisin parisuhteeseen mennä! näinkö vanhenen yksin haaveeni kanssa ja palan omaan tuskaani?? tämä saattaa kuulostaa todella teini-jutulta, kaikella kunnioituksella teinejä kohtaan mutta säälittäväks tän tekee se että oon jo yli kakskymppinen joka tuskin tunteisiin vaikuttaa mutta tulipahan mainittua! ei kellään oo samanlaisia kokemuksia ja jotain vinkkejä mitä tehdä?? menen tästä taas painautumaan suloisen katkeriin haaveisiini!! kiitos etukäteen!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu