Haluan uskoa

siihen, että jonakin päivänä me vielä saamme toisemme. Silloin kun on parempi aika. Eihän minulla ole muuta kuin uskoni. Mutta välillä pelottaa. En viitsi ottaa yhteyttä, koska ei siinä olisi juuri mitään järkeä tällä hetkellä. Ja toisinaan taas ajattelen, että asioita ei pitäisi lykätä, koska mitä vaan voi tapahtua. Ja se pelottaa. Kaikki jäi niin kesken. Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia. Mitä ihmettä edes sanoisin sinulle? En tajua, miksi tunteeni kasvoivat niin suuriksi, niin lyhyessä ajassa. Ja jos sinut jossakin näen, en tiedä mitä tekisin. En halua edes nähdä, koska pelkään että olet edennyt elämässäsi, toisin kuin minä.

Kuvittelin jo muutama päivä sitten, että unohtaisin, mutta tänään kaikki taas palasi mieleeni. Minulla on todella ikävä sinua ja ajatuskin siitä, että en sinua enää koskaan näe, on vain liikaa. Jossakin vaiheessa on kai pakko ottaa yhteyttä, koska haluan selvyyttä asiaan. Mutta juuri nyt en siihen pysty. En halua pettyä. Ja luulen, että niin tulisi käymään..

Tuskinpa selaat koskaan tätä palstaa tai luet tekstiäni, mutta ei sillä niin väliä. Halusin vain purkaa tuntojani jonnekin. Juuri nyt olen vain niin yksin ajatuksineni.
81508
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

jos et uskalla soittaa. Ehkä hän odottaa sitä. kysele vaikka kuulumisia tjn. Miten muuten menee jne. Ehkä ei ole liian myöhäistä teille. Anna mennä vaan rohkeasti...

Äänestä

Sinuna kyllä puhuisin asiat läpi koska mitään et voi menettää. En minä tietenkään ole mikään sanomaan sinulle mitä sinun pitäisi tehdä, mutta itse olin jossain vaiheessa elämää samanlaisessa tilanteessa ja otin yhteyttä omaan kohteeseeni. Sillä kertaa asiat eivät menneet kuten toivoin, mutta näistä pääsee yli. Kaameinta on elää epätietoisuudessa.

Kannustavia terveisiä täältä Itä-Suomesta t:P...!

Äänestä

arvaa miten paljon välitin ja rakastin???

Äänestä

Olen itsekin ollut tilanteessa jossa olen ajatellut toimineeni oikein ja rehellisesti ja epäitsekkäästi, mutta toinen on tulkinnut tekoni toisin. Minun olisi pitänyt enemmän puhua siitä miksi tein niin kuin tein. Luulin että toinen olisi ymmärtänyt, mutta odotin häneltä liikaa. Tilanne vain oli sellainen että tuntui että oli pakko tehdä niinkuin tein.

Kyllä joskus ajat ja tilanteet ovat sellaisia että voimakkainkin usko ja rakkaus ja yhteys joutuu koetukselle. Ja oma rohkeus. On hyvä aina muistaa ettei kukaan ole ajatuksenlukija vaan kaikki olemme heikkoja ja puutteellisia. Toisaalta, jos rehelliseen asioiden selvittämiseen ei ole kanttia, niin sitten ehkä voikin olla parempi antaa asioiden olla niinkuin ovat ja kehittää itseään. Kuuntele itseäsi ja tee niinkuin tunnet oikeaksi. Kyllä asiat aina menevät eteenpäin, varmasti sinunkin elämässäsi, vaikka aina sitä ei heti huomaa.

Äänestä

On tärkeää että puhuisit asiasta kaverin tmv. kanssa, sillä silloin saat ehkä ajatuksesi kokoon paremmin. Tai eipä kai niitä ajatuksia tilanteessasi yleensä saakaan kokoon, mutta se kaveri kuitenkin on läsnä ja toivottavasti kuuntelee. Kovin kauaahan moni ei jaksa toisen sydän suruja kuunnella, mutta riippuu ihan kaverisi luonteestakin. Aina kannattaa kokeilla.

Ei kannata varmaan ottaa yhteyttä vielä siihen "eksään", jos sinusta todella tuntuu enimmäkseen siltä. Mutta sitten myöhemmin ehkä, tai jos sinusta rupee tuntuun enimmäkseen siltä että tarvisi ottaa yhteyttä. Muista kuitenkin että et voi varsinaisesti vaikuttaa toisen mielipiteisiin. Jos toinen ei halua mitään niin ei halua. Voi sitä nyt kuitenkin vielä kysyä ja ilmoittaa että itse kiinnostaisi vielä. Ei kuitenkaan kannata liiaksi tyrkyttää itteensä, sillä monet jätkät on ihan k-päitä sitten kun rupee nouseen hattuun se et joku tykkää heistä vaikkei ite tee mitään.

Pärjäile!

Äänestä

tuntuu....jäin kanssa kaipaamaan erästä ja en halua edetä ,koska tunnen tekeväni väärin,koska tunteet jäi.outoa.en usko sihen että maailmassa olisi yksi ainoa oikea,mutta eipä ole vastaankaan tällaista miestä aiemmin tullut.valitettavasti en itsekkään pysty häneen yhteyttä ottamaan ,koska tuntuisi liian pahalta kuulla jos hänellä olisi jo uusi suhde ja saattaa kyllä hyvin ollakkin...elän mieluummin haavekuvassa ,että, ehkä ,joskus tapaamme "parempana aikana "ja rakastumme palavasti...yms.huokaus.

Äänestä
  • Ei ole kaikki jätkät sellaisia kusipäitä ei. Ja ihan saman voi sanoa monista naisista. Ymmärrän kyllä mitä tarkoitit, mutta meitä on moneen lähtöön. Niin miehissä kuin naisissa. Äärettömästi tsemiä joka tapauksessa elontielle jokaiselle...

    Äänestä

Eletäänkö me nyt tätä virtuaalimaailmaa,kun ei uskallettu kahdestaan puhua, ilman kolmatta pyörää.Kaikki jäi avoimeksi oliko näin vai eikö ollut? Ja se vaivaa minua edelleen .Samoin tunteeni kasvoivat suuriksi! ja olet mielessäni
ja siitä ei pääse yli eikä ympäri! Kyllä tämä pitäisi todella selvittää , minulla on paljon samoja tuntaita ja ajatuksia häntä kohtaan.
Vaan onhan paljon samanlaisia elämäntilanteita !Tulipahan kerrottua tääällä vain.Jos se helpottais.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


naiselta kirjoitti:

siihen, että jonakin päivänä me vielä saamme toisemme. Silloin kun on parempi aika. Eihän minulla ole muuta kuin uskoni. Mutta välillä pelottaa. En viitsi ottaa yhteyttä, koska ei siinä olisi juuri mitään järkeä tällä hetkellä. Ja toisinaan taas ajattelen, että asioita ei pitäisi lykätä, koska mitä vaan voi tapahtua. Ja se pelottaa. Kaikki jäi niin kesken. Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia. Mitä ihmettä edes sanoisin sinulle? En tajua, miksi tunteeni kasvoivat niin suuriksi, niin lyhyessä ajassa. Ja jos sinut jossakin näen, en tiedä mitä tekisin. En halua edes nähdä, koska pelkään että olet edennyt elämässäsi, toisin kuin minä.

Kuvittelin jo muutama päivä sitten, että unohtaisin, mutta tänään kaikki taas palasi mieleeni. Minulla on todella ikävä sinua ja ajatuskin siitä, että en sinua enää koskaan näe, on vain liikaa. Jossakin vaiheessa on kai pakko ottaa yhteyttä, koska haluan selvyyttä asiaan. Mutta juuri nyt en siihen pysty. En halua pettyä. Ja luulen, että niin tulisi käymään..

Tuskinpa selaat koskaan tätä palstaa tai luet tekstiäni, mutta ei sillä niin väliä. Halusin vain purkaa tuntojani jonnekin. Juuri nyt olen vain niin yksin ajatuksineni.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu