III uskonkappale

Elävä kristillisyys on myös kolmannen uskonkappaleen kristillisyyttä. Se ei korosta mitään uskonkappaletta tai ihmistekoa niin korkealle että muut uskonkappaleet ja raamatun kokonainen sisältö rikkaine yksityiskohtineen voitaisiin sivuuttaa ja mitätöidä. Uskon että useimmat täällä, allekirjoittanut mukaalukien, kirjoittavat aidosti huolestuneena opin epäraittiista korostuksista. Tuota mainitsemaasi nöyryyttä tarvitsee jokainen kristitty, mutta eniten palvelutehtävissä olevat.

Viime pyhien Jumalanpalvelusaiheet ovat olleet: "Itsensä tutkiminen", "Jeesus, parantajamme" ja "Lähimmäinen". On suurta Jumalan hyvyyttä että olemme saaneet kuulla ja lukea viime viikkoina seuraavat raamatuntekstit kirkossa. Ne ovat tulleet tarpeeseen.

Matt. 23: 1-12
"Jeesus puhui väkijoukolle ja opetuslapsilleen:
»Mooseksen istuin on nyt lainopettajien ja fariseusten hallussa. Tehkää siis niin kuin he sanovat ja noudattakaa heidän opetustaan. Älkää kuitenkaan ottako oppia heidän teoistaan, sillä he puhuvat yhtä ja tekevät toista. He köyttävät kokoon raskaita ja hankalia taakkoja ja sälyttävät ne ihmisten kannettaviksi, mutta itse he eivät halua niitä sormellaankaan liikauttaa. Kaiken minkä tekevät he tekevät vain siksi, että heidät huomattaisiin. He käyttävät leveitä raamatunlausekoteloita ja panevat viittaansa isot tupsut, he istuvat pidoissa mielellään kunniapaikalla ja synagogassa etumaisilla istuimilla ja ovat hyvillään, kun ihmiset toreilla tervehtivät heitä ja kutsuvat heitä rabbiksi.

Älkää te antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä teillä on vain yksi opettaja ja te olette kaikki veljiä. Älkää myöskään kutsuko isäksi ketään, joka on maan päällä, sillä vain yksi on teille isä, hän, joka on taivaissa. Älkää antako kutsua itseänne oppimestariksi, sillä teillä on vain yksi mestari, Kristus. Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija. Sillä joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.»"


Joh. 9: 39-41
"Jeesus sanoi: »Minä olen tullut tähän maailmaan pannakseni toimeen tuomion: sokeat saavat näkönsä ja näkevistä tulee sokeita.» Muutamat fariseukset, jotka olivat siinä lähellä, kysyivät tämän kuullessaan: »Et kai tarkoita, että mekin olemme sokeita?» Jeesus vastasi: »Jos olisitte sokeita, teitä ei syytettäisi synnistä, mutta te väitätte näkevänne, ja sen tähden synti pysyy teissä.»"



...ja viimeisimpänä yksi lähimmäsen sunnuntain raamatun kertomuksista Jerikon tieltä joka päättyy seuraavasti:

Luuk. 10

"Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?» Lainopettaja vastasi: »Se, joka osoitti hänelle laupeutta.» Jeesus sanoi: »Mene ja tee sinä samoin.»"

Niinpä. Pyhä yhteinen seurakunta ei kuitenkaan ole se lauma, jossa johtajat luettelelevat neuvoja ilman pyhien yhteisön keskustelua ja siitä onkeen ottamista. Raamatun vääristely se vasta syntiä onkin.

Yhteisön omatunto voi syntyä vain aidosta keskustelusta. Onko niin, että keskustelu kyllä sallitaan, mutta yhteenveto tehdäänkin aivan muun kuin keskustelun pohjalta - jopa ennen keskustelua valmiiksi? Ei semmoinen ole elävää kristillisyyttä.

Ja vaikka yhteisön omatunto saataisiinkin eloon, kannattaa sinunkin lukea vielä Paavalia, kuinka ei pidä ketään houkutella tekemään (ainakaan epäjumalanpalvelusta) vastoin henkilön omaa omaatuntoa. Siinä ei puhuta joukko-omatunnosta mitään. Vl-johtoporukan kannattaisi pikkuisen herkistää korviaan sinne Pyhän Hengen suuntaan välillä.

pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen ja iankaikkisen elämän.

En kuitenkaan usko seurakuntaan.