Minkälainen oli ensimmäinen saksanpaimenkoirasi?

Ensimmäine sakuni oli ja on edelleen oikea aarre!
Mitä nyt vanhemmiten on ruvennu terveys reistailee ja näkö sekä kuulokin alkaa jo rapistua...valikoiva kuulo =)

Tyttösen kanssa harrastettiin tottista, agia ihan vaan huvikseen, vepeä ja toisinaan veti ahkiota.
Mamma on luonteeltaan kunnon sakumaanikko, tasainen ja varma. Aina yhtä rauhallinenja hommansa tekee kunnolla. Nyt vaan lähinnä loikoilee patjallaan ja toisinaan kulkee junnua kiusaamassa mukana treeneissä.intoa puhkuu edelleen aina kun kurvataan kentälle/tms. mut...mummo on eläkevuotensa ansainnut ja nyt käydään kentällä enää vain leikkimässä ja toisinaan muistelemassa vanhoja aikoja...

Eka ihka oma...siis jonka omilla rahoillani ja omaan kotiini ostin(edellisen hankki vanhempani silloin kun asuin viellä kotona) on uros sakkermanni.
Se on aina ollut malttamaton intoilia. luonnetta on vaikka muille jakaa ja helppo tapaus tämä ei todenteolla ole ollut.
Mammalle sai asiat tehtyä kerta pöläytyksestä selväksi mut tämä ei hätkähdä vaan jyrää kuin härkä tilaisuuden tullen kaikki allensa ;)
harrastus koirana mainio. Loppumaton halu tehdä ja olla mukana aina ja kaikkialla.
Tuntuu et tää ei pelkää mitään eikä ketään, eikä omaa laisinkaan minkään maailman sortin kipukynnystä.
Tämä on aina ollut perusterve koira. Ei oo tarvinnu turhanpäiten hötkyillä el.lääkäreissä.

Ja lajejamme on tottis, haku, jälki, rauniot ja hömppö harrastuksina on sit agi ja ahkion veto.suojeluakin kokeiltu...ei ehkä ihan meidän..tai lähinnä minun juttu.

Siinäpä nämä minun tuhniaiseni...saas nährä sitten mimmonen se uusin tulokas tulee olemaan ;)