Hermot menee!!!
Olen aikaisemmissa suhteissa tullut petetyksi ja nykyään onnellisesti naimisissa.Ongelmani on se että jollain tavalla aikaisempien kokemusten takia en pysty luottamaan vaimooni.Välillä tulen aivan vainoharhaiseksi ja tenttaan vaimoani hänen menemisistään ja ajatuksistaan.Tiedän että hän rakastaa minua todella paljon eikä varmasti menisi tekemään sellaista.Tällainen varmasti loukkaa häntä ja taistelen joka päivä vainoharhaisuuttani vastaan.En haluaisi missään nimessä tuottaa vaimolleni surua mutta tiedän että tällaisella sitä aiheutan.En ole väkivaltainen,enkä voisi ikinä pahoinpidellä vaimoani,mutta tällainen on henkistä väkivaltaa ja haluan sen loppuvan.Se että vaimoni pettäisi minua luultavasti romahduttaisi koko elämäni ja menettäisin kaiken mitä olen elämältä saanut.Varmaan juuri siitä syystä pelkään että historia toistaa itseään,enkä pysty aikaisemmista kokemuksista päästämään irti.
Onko kenelläkään mitään keinoa millä tällaisesta vainoharhaudesta pääsee eroon?
Tiedän että täällä on sellaista porukkaa jotka eivät ota ihmisten ongelmia tosissaan,mutta toivoisin että saisin edes jotain vinkkejä.
Olen aikaisemmissa suhteissa tullut petetyksi ja nykyään onnellisesti naimisissa.Ongelmani on se että jollain tavalla aikaisempien kokemusten takia en pysty luottamaan vaimooni.Välillä tulen aivan vainoharhaiseksi ja tenttaan vaimoani hänen menemisistään ja ajatuksistaan.Tiedän että hän rakastaa minua todella paljon eikä varmasti menisi tekemään sellaista.Tällainen varmasti loukkaa häntä ja taistelen joka päivä vainoharhaisuuttani vastaan.En haluaisi missään nimessä tuottaa vaimolleni surua mutta tiedän että tällaisella sitä aiheutan.En ole väkivaltainen,enkä voisi ikinä pahoinpidellä vaimoani,mutta tällainen on henkistä väkivaltaa ja haluan sen loppuvan.Se että vaimoni pettäisi minua luultavasti romahduttaisi koko elämäni ja menettäisin kaiken mitä olen elämältä saanut.Varmaan juuri siitä syystä pelkään että historia toistaa itseään,enkä pysty aikaisemmista kokemuksista päästämään irti.
Onko kenelläkään mitään keinoa millä tällaisesta vainoharhaudesta pääsee eroon?
Tiedän että täällä on sellaista porukkaa jotka eivät ota ihmisten ongelmia tosissaan,mutta toivoisin että saisin edes jotain vinkkejä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
En tiedä miten tuosta pääsee eroon, mutta rauhoitu nyt vähän. Itselläni oli poikaystävä joka oli sairaanloisen mustasukkainen ihan kaikesta. Minun olisi pitänyt luopua jopa kavereistani. Otti todella päähän, että aina syyllistetään vaikka en ikinä ollut ketään pettänyt. Hänen mielestään olin muita panemassa, jos en vastannut puhelimeen tai töissä meni myöhään. Ja minulla menee töissä aina ylitöiksi. Hän soitteli minulle jos olin kavereideni kanssa baarissa ja jutteli kanssani koko kotimatkan ettei minulla vain ole ketään miestä mukana. Tuli todella pahaolo, kun toinen ei voi luottaa ollenkaan vaikka olen käyttäytynyt täysin luottamuksen arvoisesti. Jos uskalsin mainitakin jonkun miespuolisen henkilön nimenkin, niin siitä alkoikin sitten riita siitä, että minä halusin vain tätä vierasta miestä. Jos en halunnut seksiä, se johtui vain siitä, että minulla oli joku toinen. Kyllästyin ja päätin, että jos tämä kerran ei lopu vaikka miehelle siitä sanoin monta kertaa, niin annetaan sitten aihetta sille syyllistämiselle.
Jokainen ihminen on yksilö. Et voi pitää vaimoasi talutushihnassa. Hän menee jos on mennäkseen, mutta jos rakastaa sinua ja kohtelet häntä arvolleen sopivalla tavalla hänellä ei luulisi olevan mitään syytä pettää sinua. Jos tuot uuteen suhteeseen edellisten suhteen ongelmat niin et ole vielä päässyt yli edellisistä suhteista. Silloin sinun pitää miettiä mikä on tärkeintä juuri nyt? Ne edelliset pettävät naiset vai vaimosi? Miksi vaimosi joutuu kärsimään edellisten naistesi takia?
ole vain luottavainen..jos näytät epäilysi ,vaimosi alkaa ehkä vihaamaan ja halveksimaan moista tunnetta ja ahdistuu,omakin egosi saa tukea kun et epäile la näin luotat itseesi..onnea!
teinibimbot!
luulen että mustasukkaisuus on menettämisen pelkoa, hylkäämisen pelkoa ja kun sen kivun olet jo kokenut, et sitä enää halua kokea. Epäluuloisuus lienee "hätävarjelun" liioittelua???Itse ajattelen, että läheisen ihmissuhteen pitäisi olla turvasatama elämässä. Mutta jos mukana on kokoajan menettämisen pelko, ei suhteeseen uskalla heittäytyä. Puhuminen ja rehellisyys kannattaa. Puhu miltä sinusta OIKEASTI tuntuu, mitä pelkäät ja mitä tarvitset. Älä mieti yksin mielessäsi, vaan puhu vaimollesi. Ainahan mustasukkainen on löytävinään merkkejä uskottomuudesta, mutta selvitä nekin asiat puhumalla. Ei syyttelyä vaan suoraa, rehellistä puhetta.
Kiitoksia viesteistä!!
Olen yrittänyt keskustella asiallisesti vaimoni kanssa mutta siinä liiemmin onnistumatta.Hän hermostuu kun yritän edes vähän keskustella miltä minusta tuntuu ja ottaa puolustus kannan.Onhan se ymmärrettävää koska tämä loukkaa häntä todella paljon mutta asiat ei riehumisella minusta selviä.
Toivottavasti vinkkinne toimii ja aion kokeilla niitä.Kiitoksia vielä kerran!!
yritä uudelleen, parisuhteessa joutuu tekemään molemmat myönnytyksiä, siis jos oikeasti haluaa sitä läheisyyttä. Mutta jos ei omat keinot riitä ja tuntuu että asiat menee umpisolmuun niin ulkopuolistakin apua on saatavilla : perheneuvoloista, mielenterveystoimistoista, kirkon perheasiain neuvottelukeskuksista,
järjestöjen klinikoilta kuten esim. väestöliiton klinikka Hesassa, yksityisiltä terapeuteilta, palvelevista puhelimista kuten Väestöliiton parisuhdepuhelin 010 3093900, mielenterveysseuran
kriisipuhelin 0203445566 ja väestöliiton nettisivut www.vaestoliitto.fi. Hyvää syksyä sulle ja vaimollesi !
Ota itseäsi niskasta kiinni ja hanki ammattiapua. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että avun hakemisen pitkittäminen vain pahentaa Teidän molempien oloa.
Se on parasta mitä voit tehdä itsellesi ja puolisollesi!
Olisiko muskasukkaisuutesi takana myös huonoa itsetuntoa? Ehkä olet kokenut aikaisemmat huonot kokemuksesi itsetuntoasi ja isearvostustasi alentavina? Jos näin on, edes osaksi, niin ehdottaisin että lähtisit asian paikkaamisessa itsestäsi... Jos et voi luottaa itseesi, et voi luottaa vaimoosikaan. Hanki vaikka kirjastosta jotain itsetutkistelu oppaita tjn jos et saa asiaa selvitettyä yksinäs (etkä tahdo mennä ammattiapuun).
lohduttaako tää sua yhtään, mutta..
Mulla on sellainen historia, et oon ollu just toi kusipää akka joka on pettänyt.
MUTTA, nyt tässä suhteessa missä olen elänyt (olen naimisissa), mun ei tulis pieneen mieleen edes vilkuilla muihin miehiin.
Saatikka sitten tehdä mitään tyhmää.
Mulla itselläni on vaikeuksia luottaa mieheen, ei sen takia että hän pettäis vaan sen takia että olen itse ollut sellainen.
Ironista, eikö?
Mutta luotan mieheeni kuin kiveen, ja
puhun näistä tunteista.
Kokeile samaa, jauha asiaa vaikka maailman tappiin asti, niin kauan kunnes helpottaa.
Päivä päivältä parempi olo :D