Sanokaapas anorektikot, mikä taudinkuva sopii teihin parhaiten:
1. Anoreksia alkoi tulehdussairaudesta, jonka jälkeen anorektikko varomattomasti laihdutti, mikä laukaisi anoreksian. Kyseessä on immuniteettijärjestelmän häiriö, jossa elimistö on oppinut hylkimään joitakin ruoka-aineita, koska uskoo niiden aiheuttavan sairauksia.
2. Elimistö on sairaalloisen täynnä lihavuushormonia. Ruoka ei maistu, liikkuminen on pakkomielle ja anorektikko kuvittelee olevansa läski.
3. Paastoeuforia. Elimistö reagoi nälkään paastoeuforialla. Tuntuu kivalta nähdä nälkää.
1. Anoreksia alkoi tulehdussairaudesta, jonka jälkeen anorektikko varomattomasti laihdutti, mikä laukaisi anoreksian. Kyseessä on immuniteettijärjestelmän häiriö, jossa elimistö on oppinut hylkimään joitakin ruoka-aineita, koska uskoo niiden aiheuttavan sairauksia.
2. Elimistö on sairaalloisen täynnä lihavuushormonia. Ruoka ei maistu, liikkuminen on pakkomielle ja anorektikko kuvittelee olevansa läski.
3. Paastoeuforia. Elimistö reagoi nälkään paastoeuforialla. Tuntuu kivalta nähdä nälkää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
En oikein osaa suoraan yhdistää mitään näistä omaan sairastumiseeni. Itsellä kaiken pohjana voisi nähdä olleen pahoja itsetunto-ongelmia, vakava masennus ja elämän hallinnan tavoittelu sekä oikeiden ongelmien pakoilu laihduttamisen kautta. Siitä sitten syntyi kierre, jonka pelottavimmaksi kauhukuvaksi nousi painon nousu ja sen kautta kuviteltu "kaiken menettäminen".
Halusin syödä ja pidin ruuasta, mutta en antanut itselleni lupaa, sillä en ollut ansainnut ravintoa. Loppupeleissä toivoin myös kuolevani, jolloin laihduttamiseni sai itsetuhoisen sävyn ja motiivin. Miksi syödä, kun muutenkaan en halunnut olla olemassa?
Nälkä toi lähinnä hallinnan tunteen.
Myöhemmin olen oppinut, että todellinen hallinta syntyy vasta terveessä mielessä. Ongelmat eivät häviäkään painon laskiessa. Mutta tie oli pitkä ja se oli kuljettava.