Eilisen Iltalehden mukaan Helsingin päättäjät ovat ulkomaanmatkoillaan löytäneet ratkaisun kerros- ja pientalon välimuodoksi: townhouse. Excuse me? Notwithstanding, että "[yleiskaavasuunnittelija] Teemu Holopaisen mukaan townhouse-sanaa ei aiota suomentaa", kyseessähän on rivitalo. Epäilemättä aivan kadunvarteen rakennettuja rivitaloja on Isossa-Britanniassa ja sen siirtomaissa kutsuttu nimellä "terrace" ja sittemmin nimellä "townhouse". Molemmissa on itse asiassa voinut olla parin-kolmen metrin etupiha.
Teemu-poloisemme ei nyt kuitenkaan lainkaan tiedä, mistä on kysymys. Häntä siteeratakseni, "käsite on tässä hyvin oleellinen asia."
No, siis tulemme rakentamaan rivitaloja, joilla ei ole etupihaa. Tai - jos oikein uskollisesti kopioimme - pieni koriste-etupiha.
Innovaatiota Helsingin KSV:n tapaan: HEI, MINÄ KEKSIN KAUPUNKIIN SOPIVAN PYÖRÄN JA KUTSUN SITÄ TOWNWHEELIKSI!
Teemu-poloisemme ei nyt kuitenkaan lainkaan tiedä, mistä on kysymys. Häntä siteeratakseni, "käsite on tässä hyvin oleellinen asia."
No, siis tulemme rakentamaan rivitaloja, joilla ei ole etupihaa. Tai - jos oikein uskollisesti kopioimme - pieni koriste-etupiha.
Innovaatiota Helsingin KSV:n tapaan: HEI, MINÄ KEKSIN KAUPUNKIIN SOPIVAN PYÖRÄN JA KUTSUN SITÄ TOWNWHEELIKSI!
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ymmärrän kyllä jos joku ottaa pulttia tälläisesta lainasanasta kuin townhouse, mutta on se myyvempi termi kuin sinun suomennoksesi "rivitalo ilman etupihaa". Sitähän se käytännössä on, rivari ilman pihaa, mutta pakkoko sitä nyt on ääneen sanoa kaikkea.
On ne ihan hauskoja pötköjä ainakin Säterinmetsässä. Eikä näitä "rivitaloja ilman pihaa" kyllä urbaanin luonteensa takia voi kuvitella kuin pääkaupunkiseudulle, ainakaan isompina setteinä. Kyllä mä semmosessa mieluummin budjaisin kuin jossain Matinkylän tai Olarin neukkukuutiossa.
Pikkupoikana tuli oudot wheelikset, kun telkkarissa pätmän ja robin oli pyydystetty jollain taikinaverkolla satimeen ja sidottu isoihin rattaisiin pyörimään.
kylätalo?
Kiitos pätmän-muisteloista. Tuo ko. episodi on jäänyt väliin, sillä kissanais-naamarissani oli silmäreiät väärissä kohdissa. Ja hankalat sangat.
voitaisiin ottaa pienet naamarihippaset. Sinun pääsi on varmaan kasvanut nyt niihin mittoihin, että naamarin reiät ovat oikeissa paikoissa. Minullakin kuulemma on ollut naamari naperona, pätmänpä hyvinkin, oisiko ollut jopa viitta. Jos sinun on vaikea löytää kissanaamaria, voisit olla vaikka jane. Minä voisin sipaista lankkia naamaan, ja olla rietas ukalapukala ja sitten tartsan.
Harmi vain, että tuo kyseinen musta muovilätkä valkoisine (!) helposti irtoavine silmälasisankoineen on hävinnyt matkallani vastuulliseen aikuisuuteen. Ja mitäs siinä tapauksessa tehdään, että minäkin tahtoisin olla tartsan?
Enkä minä niinkään osallistunut arkkitehtuurikeskusteluun, vaan ojensin käännöskukkaisen.
Saat olla vaikka mikä bundolo, mikäli sisäinen poikatyttösi niin määrää. Mutta jos kanniskelet banaania, ja haluaisit minun olevan ziitah, jolle sen voisit poskeen syöttää, passaan.
osoittaa hän.
ite james potkukelkkako se on langoille eksynyt tartsanin pestiä kärkkymään? Aika vekkuli veikko!
Oli kuule potkiskelkkis naurussa pitelemistä, kun meuhkasit ja säikyttelit kivisen mikkoo hautuumaalla silloin joskus. Uppos, ko .. no, veitsi flooraan.
..townhouseja muitakin kuin perinteisen rivitalon mallisia.
Jenkeissä esimkerkiksi tuo usein tarkoittaa suorakaiteen tai nelion mallista isoa taloa jossa on sitten joko 2 tai 1-kerroksisia asuntoja esim 6 kpl - jokaisella oma sisäänkäynti ja esim autotalli katutasossa talon eri sivuilla.
tässä keskustelussa liipataan arkkitehtuuria enemmän kuin monissa muissa täällä. Heheee...
Jos naamarissa on reijät väärissä kohdissa niin pitää katsoa kolmannella silmällä tai käännetään nenä niskaan.
Townhouse tai ketju- tai viipaletalohan ei ole rivari! Se on nimenomaan hallinnollisesti oma yksikkönsä. Vieriviereen rakennetut talot ovat kuin toisiinsa liimattuja omakotitaloja, jokaisella voi esimerkiksi olla erilainen lämmitysjärjestelmä, talon julkisivumuodot voivat vaihdella. Rivarit ovat yhtiömuotoisia, niitä voidaan lämmittää samasta lämpökeskuksesta jne. Putkiremontit tehdään yhdessä, talkoillaan, kustannukset jaetaan, kaikki asiat alistetaan yhtiökokouksen päätettäväksi. Townhousessa asut ja määräät itse omista asioistasi. Kyllä siinä asuessa on eri fiilinki, vaikka naapurit ovatkin heti seinän takana. (Seinä voidaan tehdä tuplana joten äänet eivät periaatteessa kuulu juuri lainkaan.) Hyvin toteutettuina nuo viipaleet antavat omaa rauhaa enemmän kuin rivarit, joissa on tavallaan pakotettu seurustelemaan naapureiden kanssa. Tarpeeksi suuri pihaviipale voidaan aidata näkösuojaten, autolla pääsee omaan etupihaan/talliin. Näitähän nähtiin asuntomessuilla. Kannatettava idea, jos vain muistetaan tehdä pihoista tarpeeksi suuret.
Ison Britannian uudet "townhouset" ovat kylläkin gryndattuja kohteita, joissa kaikki ovat samanlaisia. En oikein jaksa uskoa, että Helsingissä myytäisiin yksittäisiä tontteja halukkaille rakennuttajille, jotka sitten pykäisivät haluamansalaisen talon.
Kaupungin pitäisi sitäpaitsi rakentaa katu jokaiselle tontille ja pitää sitä yllä.
Mitä katua tarkoitat? Eikö talot tule saman kadun varteen vieri viereen. Tätä talotyyppiä on Eurooppa pullollaan. Ruutukaava tai nauhakaava, katuja reunustavat talorivit, jokainen kääntää autonsa oman talon kohdalla 90 astetta ja pysäköi autonsa oman talonsa edessä olevalle pienelle pihalle. Siinä se. Eli ei mitään tontille vieviä katuja. Tällä tavalla siis, jos talo ei ole ihan kadussa kiinni, vaan on jätetty auton mittaiset kaistaleet nimenomaan parkkeerausta varten. Jos taas talot pannaan katuun kiinni (jalkakäytävä tietysti välissä), niin silloin rakennetaan talon pohjakerrokseen autotalli. Yksinkertaista.
Sitä katua juuri tarkoitankin. Oy-muotoisessa hankkeessa suurella tontilla voi olla "kadun näköisiä" kulkuväyliä, jotka rakentaa ja joita hoitaa ko. yhtiö. "Oikeiden" katujen rakentaminen on hyvin kallista verrattuna tontin sisäisiin väyliin ja ne tarvitsevat myös enemmän maata.
Erillistontteihin perustuvalla alueella on siis vähemmän tontteja ja ne ovat huomattavasti kalliimpia.
Ihan perustason kaavataloutta.
"Ihan perustason kaavataloutta."
- Helsingin vanhempien esikaupunkiosien kerrostaloalueiden rakennus(alue)tehokkuudet ovat n. 0,5:n luokkaa, jossakin jopa alempia. Tiiviillä town-house tyyppisillä omakotitalokaavoituksella päästään samaan tehokkuuteen. Omat tontit, omat talot, omat pihat.
"Erillistontteihin perustuvalla alueella on siis vähemmän tontteja ja ne ovat huomattavasti kalliimpia."
- Väärin. Tontteja on huomattavasti enemmän. Ja hintahan määräytyy rakennusoikeuden mukaan: Yksi iso tontti, monta taloa - yhden talon omistaja maksaa saman verran osuudestaan kuin omakotitalon omistajakin omasta tontistaan.
- Ihan perustason kaavataloutta.
Jos samankokoiset tontit/rakennuspaikat ovat esim. 20 m leveiden katujen tai esim. 6 m leveiden kujien varrella, jälkimmäisessä tapauksessa niitä on aika lailla enemmän samalla maa-alalla.
Esim. jossain Pakilassa katuja on n. 120 m välein. Katuun rajoittuvien tonttien syvyys on siis n. 50 m, joten 200 m2 tontin leveys olisi ruhtinaalliset 4 m ja 250 m2 tontin puolestaan 5 m. Pohjakerroksesta 3 m leveys kadunvarressa menee autotallille.
Valitan: vastauksesi on väärä.
Helsingin kaupunki on näköjään ryhtynyt ratkaisemaan kaupunkimaisen pientaloasumisen kysyntää kaavoittamalla vähän yli 100m2 tontteja, tehokkuudella e=1,5, Ruoholahteen. Nyt kaikki, joilla on miljoona euroa pelkkään tonttiin, jonoon Fortumin ja Nokian pomojen kanssa!
Enemmistö, eli reilusti yli puolet Helsingin asumiskäyttöön kaavoitetusta maasta on perinteistä pientaloaluetta tonttitehokkudella 0,2 -0,25. Käytännössä monilla vanhoilla tonteilla toteutunut rakennusoikeus on jopa alle puolet asemakaavan sallimasta määrästä. Näillä alueilla asuu helsinkiläisistä vain n. 13 prosenttia. Kerrostaloalueilla puolestaan asuu 87% helsinkiläisistä.
Maakuntatyyppisiä, isoja omakotitontteja pienellä rakennustehokkuudella on siis todella paljon Helsingissä verrattuna kerrostalotonttien määrään.
Se mikä Helsingistä puuttuu kokonaan, on euroopassa kaikkein yleisin asumismuoto, kaupunkipientalo. Esim. Belgiassa, joka on pieni maa, enemmistö kansasta asuu tämän tyyppisissä asunnoissa...
Koska maapinta-ala on rajallinen luonnonvara Helsingissä ja henkilöautoliikenteen kasvamistakaan kehyskunnista ei haluta loputtomiin niin on luonnollista hakea sellaista vaihtoehtoa, joka sisältää haluttuja pientalomaisia piirteitä riittävällä rakentamistehokkuudella.
Miksi pitää "kaunistella" asiaa "townhouse" nimellä?
Niin voinhan maitokin olla milkkiä?
ASIAT SUOMEKSI EI SE NIIN VAIKEAA OO?
Suomen pita-ala on noin kaksi kolmasosaa eismerkiksi Ranskan pinta-alasta.
Kuitenkin koko Suomessa asuu vain noin Pariisin suurkaupukualueen verran ihmisiä.
Samaan aikaan kaavoitetusta rakennusmaasta on krooninen pula vuosikymmenestä toiseen.
Edelleen samaan aikaan halutaan asukas-suhde-neliömetri ajaa puhtaan pahoinvoinnin asteelle, hinta-pinta-ala-kehityksestä puhumattakaan.
Ihmetellään myös yhä lisääntyviä erilaisia sosiaalisia ongelmia. Toki ei asukastiheys ole ainut vaikuttava tekijä.
Oleellinen pointti > ketä / mitä tahoja tällainen tilanne palvelee?
Valitettavasti Suomessa maanomistajalla on oikeus päättää, rakennetaanko hänen maalleen vai ei, kaavasta riippumatta. Kaavoittaja voi kaavoittaa vaikka kuinka paljon, mutta jos omistaja ei myy maata rakentamiseen, mitään ei tapahdu.
On se harmillinen juttu tämä markkinatalous ja kapitalismi!
Millaista prosenttiosuutta edustavat yksityisten omistamat maat Suomen pita-alasta?
Miten suureksi jää kaavoittajan hiekkalaatikko, valtion, eli meidän veronmaksajien mailla?
Ps. Kaikki hyödylliset tiedot ja vinkit rakennusmaan hankkimisesta sijoitusmielessä EU-maiden viimeisten tulokkaiden alueelta, Romaniasta ja Bulgariasta ovat tervetulleita.
Näitä maita edeltäneidenkin uusien EU-maiden mahdolliseen vastaavaan potentiaaliin liittyvä informaatio kiinnostaa, joskin marginaali lienee jo merkittävästi kapeampi.
alamaisten kyynelissä.