magneettikuvaus

on magneettikuvattu monesti, mutta hän on lapsi ja hänet on nukutettu. Kaipa aikuinenkin voi saada nukutuksen. Magneetikuvauslaite on kuin suuri putkilo, joka ei hipaisekaan, mutta 100% paikoillaan pitää olla tukityynyjen avulla. Kuulokkeista voi kuunnella rauhoittavaa musiikkia. Laite pitää kyllä aikamoista meteliä. Kuvauksen kesto riippuu siitä, mitä kuvataan. Pään kuvaus on n. 1/2 tuntia. Joten jos tuntuu, että et voi olla paikoillasi, niin pyydä ehdottomasti kevytnukutus, joka haihtuu melko pian kuvauksen jälkeen ja kotiin pääsee parin kolmen tunnin kuluttua.

Olin pään alueen magneettikuvauksessa muutama kuukausi sitten. Toimenpide on täysin kivuton. Sinulle laitetaan kuulosuojaimet ja tuet jotta pysyt paikallasi. Vaatteet saat pitää ylläsi. Koko kuvauksen ajan sinulla on yhteys hoitajaan joko napinpainalluksella tai käsimerkillä. Toimenpide kestää noin 15-30 minuuttia. Ainoa ikävä puoli minusta oli se meteli. Putki voi ahtaanpaikankammoiselle olla vaikea paikka, mutta siellä pystyy ihan hyvin hengittämään. Tilaa on riittävästi koska tämä tapahtuu makuuasennossa. Mikä paikka sinulla kuvataan?

Olin pään alueen magneettikuvauksessa muutama kuukausi sitten. Toimenpide on täysin kivuton. Sinulle laitetaan kuulosuojaimet ja tuet jotta pysyt paikallasi. Vaatteet saat pitää ylläsi. Koko kuvauksen ajan sinulla on yhteys hoitajaan joko napinpainalluksella tai käsimerkillä. Toimenpide kestää noin 15-30 minuuttia. Ainoa ikävä puoli minusta oli se meteli. Putki voi ahtaanpaikankammoiselle olla vaikea paikka, mutta siellä pystyy ihan hyvin hengittämään. Tilaa on riittävästi koska tämä tapahtuu makuuasennossa. Mikä paikka sinulla kuvataan?

paikallaan, tosin kysessä oli vain jalan kuvaus .
Muistaakseni kuulokkeisiin tuli mukavaa musiikkia ja asento oli hyvin tuettu. Mikään laite ei ollut lähelläkään ihoani, semmoisessa väljässä putkessa olin.
Ei mitään hätää ollut missään suhteessa ja hoitaja seuraamassa tilannetta muistaakseni mikrofonin välityksellä seinän takana, sillä eihän häntä siinä vieressä tarvittu.

Itselläni on kohta pään magneettikuvaus ja kysyin, että voinko saada nukutusta vaikka en olekkaan enää pieni lapsi, koska pelkään varjoaineen laittoa ja niin ahdasta tilaa mutta lääkäri vaan sanoo "kuule, sinä olet jo iso tyttö" ja taputtaa polveen tekohymy naamalla. 13, ei se niin iso ole.

Ainakin Helsingissä on magneettikuvauksiin erikoistunut firma, jolla käytössä normiputkea paljon avarampimallinen laite.

Halusimpa tähän sanoa, että ei se magneettikuvaus välttämättä ole siinä puolessa tunnissa ohi, itse olen ollut kyseisessä putkilossa kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla 40 minuuttia ja viimeisimmällä 1h 20 min. Oleppa siinä sitten vähää vaille puolitoista tuntia ilman taukoja täysin liikkumatta. Päätä minulta on siis kuvailtu.

Mutta niiden tulosten saaminen se voi olla joillekkin lähes loppuelämän tuomio.....

Olin puolivuotta sitten selän takia magneettikuvauksessa. Ennen ko toimenpidettä minulla ei ole ollut mitään ns. ahtaanpaikankammoa, mutta nyt on. Minusta toimenpide oli kamala, tuntui, että happi loppuu (vaikka eihän se lopu). Omat musiikit oli korvilla, mutta ei se tuonut helpotusta olotilaani. Se putki on niin kapea/matala, että minulle ainakin tuli kamala olo, tuntui, että sydän pysähtyy. Pari kertaa jouduin painamaan hälytysnappia ja minut otettiin putkesta pois. Vannoin, etten koskaan mene ko laitteeseen. No nyt minulta pitäsi kuvata olkapää magneettikuvauksella ja jo pelkkä ajatuskin ko vempaimeen menemisestä saa sydämeni melkein pysähtymään. Jos/kun kerran on pakko siihen mennä, aion pyytää tainnutuksen, jos sellainen kerran on mahdollista (vaikka olenkin jo iso tyttö 47 v) En halua ketään pelotella magneettikuvauksella, mutta jos yhtään on ahtaanpaikankammo, kannattaa pyytää jokin "huumaava" lääkitys ennen putkeen menoa.

Minut on muutaman kerran kuvattu. Otin rauhottavia ennen lääkäriin menoa. Lisäksi laitoin silmät kii heti kun mua ruvettiin siirtää putkeen. En avannu silmiäni koko aikana ennenkuin olin jälleen ulkona. Aikamoinen suhina kuului ja minusta se kuulosti melkein saunan kiukaalta joten kuvittelin olevani saunassa. Lisäksi mulla oli kädessäni nappi josta saatoin painaa jos olisi tullut huono olo. Hoitaja seurasi kameralla minua koko ajan.


Mun mielestä kannattaa suoraan kertoo että jännittää kun varaat aikaa ja pyydät rauhottavia lääkkeitä. Ja sinuna pitäsin ne silmät kiinni.

Itelläni oli magneettikuvaus jokunen viikko sitten, koko selän kuvaus. Olin kuullut siitä vaan hirveitä juttuja, joten ootin sitä ihan kamalalla kauhulla, ja vielä koska yleensä jos joudun olemaan paikoillani enkä pysty testaamaan pulssia, minuu alkaa ahdistaa. Sanoin sille lääkärille melkeen itku silmässä että mua alkaa todennäkösesti ahdistaa tuolla tosipaljon. Noh, se sano että testataas tätä ensin yläselälle, ja et purista tätä juttua jos alkaa ahdistaa tai tulee joku muu ongelma. Loppu selästä sit kuvattas erikseen, et pääsen sieltä putkesta hetkeks. Siinä yläselän kuvauksessa piti vielä laittaa sellanen tuki tohon rinnan päälle ja korvien vierelle (tai jotenkin, hankala selittää :D). No sit se laitto mut sinne putkeen, ja se ei ollu ollenkaan kauheeta! Mitä nyt vähän rupes tuntuu että rupesin nousee sitä putken kattoa kohti. Olin oikeesti tosi yllättyny :D Se metelikään ei ollu kova. Eikä se kestäny kauaa, joku 10-15 minuuttia yläselältä ja lopulle saman verran.
Ainoo vinkki mikä on nyt pakko sanoo, jos pyydätte musiikit korville, laittakaa tarpeeks kovalle, muuten ei kuulu mitään ja se ärsyttää.. :D

Tänään oli pään MRI. Menin siihen petiin makuulle ja hoitaja laittoi kuulokkeet korville, tuet pään molemmille puolille ja puoliympyrän muotoisen kehikon pään päälle. Selän alla oli tyyny jotta paikat ei puudu kun joutuu makuullaan liikkumatta olemaan. Käteen antoi pumpun jota voi puristaa jos tulee hätä. Olin noin puoliksi kuvauslaitteen sisällä kun kuvaus aloitettiin. Laite piti kovahkoa ääntä muttei niin kovaa että olisi sattunut korviin tai häirinnyt muutenkaan. Äänet vaihtelivat koko kuvauksen ajan. Putkessa oli hyvä ilmanvaihto ja valoa tarpeeksi. Olihan se hitusen ahdas muttei häirinnyt ainakaan minua. Ahtaanpaikankammoiselle saattaa olla hankala paikka. Kuvaus kesti puoli tuntia. Kyllähän tuo on niin helppo tutkimus moniin muihin verrattuna että ei kannata pelätä :)

Hei! Minulla on tosi paha ahtaan paikan kammo. Saako oikeasti kevyen nukutuksen mennessään magneettikuvaukseen? Onko kellään kokemusta asiasta? Onko eroa yksityisen lääkäriaseman ja julkisen puolen kuvauksissa, siis että miten ne suhtautuvat jos pyytää "humausta"?

"foobi"

Itse pelkään, että minulla on joku aivokasvain, koska on ollut päälaki oudon kipeänä. Mitä luulette kuinka kauan kuvaus kestäisi ja onko kuvaukseen helppo päästä? Onneksi en kärsi ahtaan paikan kammosta.

Voi ei, sua on juksattu pahemman kerran!

Mulla on kokemusta magneettikuvauksesta, kuvattiin paria eri kohtaa eli olin normaalia kauemmin kuvattavana. Oikeastaan se oli ihan rentouttavaa. Kone pitää melkoista ääntä, mutta halutessaan saa kuunnella valitsemaansa radiokanavaa kuulokkeilla. Siinä voi vaikka pistää silmät umpeen ja "nukkua".

En tiedä, miksi olet magneettikuvaukseen menossa, mutta oletetaan nyt vaikka että esim. sääresi kuvattaisiin. Menet makaamaan sellaiselle alustalle ja nää hoitajat pistää sun säären ympärille sellaisen jutun, että sä et hirveesti alkais heiluttaan sitä sun säärtäs kuvauksen aikana. Tuntuu yhtä painavalta kuin nukkuva kissa jalkasi päällä, eli ei juurikaan miltään. Hoitaja laittaa vielä peiton päälle (kuvauksessa saa olla vaatteet päällä, mutta ei mitään, missä on metallia, eli esim. vetoketjulliset farkut ja rintaliivit pois) ja sitten sulle annetaan kuulokkeet päähän ja kysytään, mitä kanavaa haluat kuunnella. Lopuksi sut työnnetään magneettikuvausputken sisään (jos kuvattavanasi on alaruumis, pää voidaan jättää ulkopuolelle). Jos tulee paniikki, hoitajan saa pyydettyä apuun. Voit jo ennen laitteeseen menemistä kertoa hoitajalle sun pelosta, kyllä ne ymmärtää ja vakuuttaa, ettei sulla oo mitään hätää. Kuvaaminen ei satu laisinkaan. :)

Jos et ole vielä varannut aikaa kuvaukseen, kannattaa varata nyt heti. Magneettikuvaukseen voi olla jopa puolen vuoden jono.

Kävin tänään olkapään magneettikuvauksessa. Ounastelin etukäteen että saattaisin tuntea lievää ahtaanpaikan kammoa mutta en laittanut kyseiseen kohtaan rastia kyselylomakkeeseen. Laitoin jo kotona verryttelyhousut jalkaan joissa ei ole vetoketjuja eli ei tarvinnut vaihtaa vaatteita paikan päällä. Petiin makuulle ja tyynyt polvitaipeen ja pään alle. Kuulokkeet korville, jokin ihme verkko rintakehän päälle jonka oli tarkoitus pitää vissiin paremmin paikoillaan ja vielä peitto päälle. Käteen sain sellaisen "pumpun", vähän niin kuin verenpainetta mitattaessa se pallo jolla pumpataan painetta. Palloa puristaen saisin puheyhteyden hoitajiin. Silmiä piti pitää hetki kiinni putkeen liukuessa koska siinä suuaukolla oli jokin "laservalo". Heti putkeen päästyäni alkoi ahtaanpaikan kammo hiipiä päälle mutta varmaan jossain minuutin sisällä sain koottua itseni ja loppuaikana ei tuntunut sillä tavalla ahdistavalta ollenkaan. Putken katossa oli valot ja jalkopäässä saatoin nähdä syrjäsilmällä hoitajien liikkuvan lasin toisella puolella. Pian kävi kuitenkin ilmi että kuulokkeet olivat täysin riittämättömät ja ensimmäisen 3 minuutin rumpsutuksen jälkeen puristin sitä palloa ja kuulinkin hoitajan äänen kuulokkeista parissa sekunnissa. Kysyin että voisivatko laittaa sen radiokanavan päälle mistä oli alussa puhetta? Kohta rupesikin kuuluumaan musiikkia...hemmetin kovalla. Sinnittelin taas sen 3 minuutin rumpsutuksen ja puristin taas palloa. Kysyin että onko mahdollisuutta saada korvatulppia lisäksi. Putki otettiin ulos ja laitoin tulpat korviin ja sanoin että radion voi jättää pois päältä. No, takaisin putkeen ja rumpsutus alkoi pian uudestaan. Olo olikin paljon siedettävämpi ja se koneen ääni rupesi hetken kuluttua muistuttamaan äärettömän yksinkertasta teknomusiikkia. Kokonaisuudessa aikaa meni puolisen tuntia ja alun hankaluuksien jälkeen se menikin yllättävän nopeasti. Mitään traumoja ei kokemuksesta jäänyt ja jos joudun kuvattavaksi joskus uudestaan otan ainakin kunnon korvatulpat mukaan ja sanon että radio saa olla päällä. Musiikki kun tuli niin kovalla ja sitä ei jostain syystä voinut pienentää?? Mutta tulpat päässä volume olisi suht sopiva luulen. Tsemppiä vaan kaikille kuvauksiin.

Moi klaustrofobi!
Kävin eilen ensimmäistä kertaa elämässäni magneettikuvauksessa. Se on täysin kivuton mutta ymmärrän että siinä putkessa voi tulla ahtaanpaikankammo. Kone pitää monenlaisia ääniä mutta siihen auttaa korvakuulokkeet josta voi kuunnella musiikkia.
Itse pidin silmiäni kiinni koko toimenpiteen ajan välttääkseni em. kammoa. Keskityin vain siihen, että olen liikkumatta ettei toimenpidettä tarvitse toistaa. Homma hoitui yllättävän helposti ja nopeasti.
Sua on varmaan turhaa peloteltu. Mutta jos tunnet tarvetta rauhottaviin niin voit ottaa.
Mun kuvaus kesti 20 min. Se voi kestää maksimissaan 60 min mutta kun en tiedä vaivaasi, voit kysyä sitä etukäteen lääkäriltäsi.

Etukäteen sain lähetteen kotiin jossa vakuutettiin, että homma on kivuton. Ja niin oli.
Rohkeasti vaan.Jälkeenpäin olet ylpeä itsestäsi.
Saat vielä käteesi pienen hälyttimen, jota voit puristaa jos tulee hätä. Sillon ne ottaa sut heti pois siitä putkesta. ONNEA MATKAAN!

t: PIA

Hei,

tietääkö kukaan Helsingissä yksityistä kuvauspaikkaa, jossa olisi mahdollisimman vähän ahtaanpaikankammoa aiheuttavat modernit laitteet eli missä pää olisi ulkona? Minulta kuvataan lantio/alaselkä.

Itse olin tänään ensimmäistä kertaa pään magneettikuvauksessa. Aluksi piti ottaa kaikki korvikset ym korut pois, ja rintsikat sekä kengät mutta muuten sai kaikki vaatteet olla päällä. Sitten menin istumaan tuoliin, ja se hoitaja pisti mua neulalla. En oo varma laittoko se siinä vaiheessa mitään ainetta, eikä kyllä kiinnostanu mua edes katsoa sinne päin, inhoan nimittäin pistämistä, kaikki rokotuksetkin yhtä tuskaa.. Ja se neula oli siis mun suonessa kiinni koko ajan, ja sit kävelin sinne magneettikuvaus pöydälle sen neulan ruisku kädessä. Siihen sitten kävin pötköttään, pään ympärillä oli sellanen tuki ettei pystyny liikuttamaan päätä ja polvien alla oli sellanen korkea tuki. Sain myös myssyn kuulosuojaimet joihin sitten rupesi tulemaan musiikkia. Sitten hoitaja vielä laittoi kasvojen ylle sellasen "telineen" missä on peili, että näen sinne eteen päin sen kautta. Ja sit viel sain mahan päälle sen jutskan mil voi kutsuu hoitajaa.
Mulla on lievä ahtaanpaikankammo, mut nyt ei tullu mitään paniikkia tmv koska pidin silmiä koko ajan kiinni tiukasti ja kuuntelin musiikkia, vaikka aina en kuullut paljon mitään niistä kuulokkeista, kun se kuvausvehje piti ihan hirveää meteliä aina välillä. Puolessa välissä se hoitaja kysyi et onks kaikki ok ja sit se rupes laittaa jotai tehosteainetta(ko se oli) siihe ruiskuu ja sitä tuli sit sinne suoneen. Ei sattunu, mut tuntu se vähän. Sit se laitto takas musiikin päälle ja kuvaus jatku. Mulla meni puolisen tuntia siinä, ei siis kauaa. Ja toi toimenpide on tosi nopeesti ohi, tuntuu et ois kestäny vaa 15min!
Sit se hoitaja sulki musiikin ja ilmotti et ohi on ja mut hilattii sielt putkest pois ja otettii kaikki jutskat pois. Sit kävelin se ruisku kädes sille samaiselle tuolille jossa se mulle laitettiinki, sit se laitto sen ympärille viel sellasen jutun mikä puristaa (ilmeisesti sen takia, ettei tulis mustelmaa pistokohtaan) ja sit olin vapaa lähtemään.
Ahtaanpaikankammoisille: kannattaa vaan sulkea silmät kun meet sinne putkeen, ja kuuntelet sitä musiikkia ihan rauhassa. Silmiä ei tosiaankaan kannata avata, tai ruveta ajattelemaan mitään kauhujuttuja kuten "Mitä jos en pääsekkää pois täält???". Jos minä selvisin tuolta ilman mitään paniikkia, niin varmasti moni muukin ahtaanpaikankammoinen selviää:) ihan rauhassa kun on ja simmut kiinni (välillä itse kurkin sen peilin kautta mut muute pidin simmut visusti kiinni) niin kaikki menee varmasti hyvin. Ja hyvin pystyy siellä putkessa hengittelemäänkin.

"Kuvauksessa ollut" kirjoitti: "Ei kuvauksessa mitään.....
Mutta niiden tulosten saaminen se voi olla joillekkin lähes loppuelämän tuomio....."

Totta on, jos ymmärsin oikein. En siis pelkää kuvausta, vaan sitä että löytyy joku aivokasvain.

Mä oon ollut kanssa magneettikuvauksessa,kaks kertaa,ekalla kerralla kuvattiin pää ja seuraavalla polvi.Pään kuvaus oli aika kamalaa,ei sattunut tai mitään mut alkoi vähän ahdistaa siellä putkessa.Pidin silmät kiinni koko ajan ja keskityin kuuntelemaan musiikkia ja rentoutumaan niin se auttoi.Vähän olin kiukkuinen kun oli iskelmäkanava päällä,tykkään kuitenkin rokista ja sellasesta:D Kamala meteli siitä koneesta lähti mutta siihen tottui kun oli vähän aikaa ollut.Polven kuvaus oli mukavempi,ei tarvinnut edes laittaa päätä koneen sisään ja olo oli paljon rauhallisempi,ei paha juttu ollenkaan.

Hei, onko kellekkään saattunut moista? kävin eilen kuvausessa, mutta kävinkin sitten niin että empä mahtunutkaan hartiosistani sitten sisään putkeen :S

Juu on, mä jäin tisseistä jumiin...olen siis nainen, enkä kyllä muutenkaan olisi siinä ahtaassa putkessa voinut olla.

olin viikko sitten magneettikuvauksessa joka kesti 4 tuntia!!!! Lupauduin tutkimukseen jossa kuvataan päästä varpaisiin. Kaksi kertaa sain nousta jaloittelemaan, kun vaihtoivat siitä kelkasta niitä tukihommeleita. Siinä vaiheessa kun kuvattiin sydämen alue alkoi ahdistamaan. Olin jotenkin niin huonossa asennossa että kädet ja olkapäät olivat ihan jumissa, poltteli ja pisteli :( Oli ihan hiuskarvan varassa, etten loppuvaiheessa soittanut hoitajaa paikalle ja ilmoittavani että tämä oli sitten tässä, ei kiitos enempää. Sain kuitenkin jotenkin pinnisteltyä loppuun. Loput kuvauksista olikin sitten helpompia kun sain nostaa kädet vartalon jatkeeksi pään yli. Se oli jotenkin vapauttavampi olotila. En kyllä mielelläni mene ko.tutkimukseen, mutta jos tarve vaatii niin tottakai menen.

Itse olen siinä tuubissa makoillut neljästi. Kaksi ekaa kertaa oli ihan tuskaa kun ekalla kerralla kuvattiin selkää ja joku sarja meni sitten pilallekin ni olin siinä tuubissa sellaset puoltoista tuntia. Tokalla kerralla kuvattiin päätä ja muuten olisi varmaan ollut ihan okei vaikka olikin se tyhmä kehikko siinä pään ympärillä, mutta sitten puolessa välissä laitettiin varjoainetippa. SE ei ole kivaa, vannon sen!

Putkikammoisten kannattaa varmaan käydä esim. Dextrassa, siellä on Suomen tehokkain laite ja joskus kuvaus kestää alle puolet siitä ajasta, joka muualla menisi. Kannattaa myös tiedustella onko laitoksella juuri siihen kuvaukseen tarvittavat lisävarusteet (kuten se pään ympärille laitettava kehikko tai sellasia laatikoita, joihin raajojen kuvauksissa kuvattava paikka laitetaan), sillä nämä varusteet niin ikään lyhentävät kuvauksen kestoa ja vähentävät varjoaineen tarvetta.

Mua pelottaa ihan sikana kun 14.11.2011 ois aika. Antaako ne lääkärit jotain rauhottavia kun pyytää? Oon ny 15 ja ollu mopokolaris, pitäis kuvata vasen polvi ja oikea ranne. Ja ranteeseen pistää jotain varjoainetta. Sattuuko se sen varjoaoneen pistäminen? olisin kiitollinen jos joku vastaisi:)

Periaattessa varjoaineen laiton ei pitäisi sattua, tosin minulle kävi niin, että yritetiin pistää kämmenselkään varmaan kolmeen eri kohtaan, koska minulla on siinä kohtaa aika pienet suonet. Se oli kyllä vähän hankalaa ja mustelmia tuli. Loppujen lopuksi ei onnistunut ja laitettiin varjoaine kyynärtaipeeseen. Aine itsessään ei tuntunut mitenkään erikoiselta.

Olin magneettikuvauksessa ja vain käsivarsi kuvattiin. Oli vähän samanlaista kuin röntgen kuvauksessa. Vähän tulee miedosti lämmin, mutta kun painoin nappia ja pyysin hoitajia lisäämään kylmäilmatuuletusta, se helpotti. Kun pyysin hoitajia ilmoittamaan ajan kulumisen, se myös helpotti. Hoitajat sanoivat kuvaavansa 4 minuuttia ja sitten tuli tauko ja samalla tavalla koko kuvaus. Aina välillä on lepo ja silloin on ihan tavallista ja kaikki hyvin. Korvatulpat tarvitaan, koska kova meteli, mutta vähän ajan kuluttua siihen tottuu. Mutta korvatulpat tarvitaan.

Ei siellä kyllä minkään tuhatkilosen tukilevy palojen välissä olla!:D Itseltäni on selkä magneettikuvattu, kesti jonku 40 minuuttia, johon oli lisätty 20 minuuttia mahdollista totuttelua varte (itselläni ainakin kun sanoin edellisellä lääkäri reissulla suoraan että en taho ahtaisiin paikkoihin) ja kyllähän sinne vähän hangoitellen mentiin. Ei ainakaan kuopiossa yksityisellä kamalaa ääntä pitäny, en ainakaan muista kuulleeni muutakun musiikin ääntä ja välillä siskon rauhottelevaa ääntä (sisko oli mukana ja seiso koko 40 minuutin ajan pään vieressä ja piti kädestä kiinni). Muuten saa pitää vaatteet päällä mutta magneettiset (vyöt, korut, rintsikat missä kaarituki jne) piti ottaa pois, kuopion yksityisellä oli oma huone sitä varten missä ne sai ottaa pois ja jättää kuvauksen ajaksi sinne. Itselläni ainakin oli tosi mukava se kuvaus mies, kertoi välillä mitä tapahtuu (kuulokkeiden välityksellä) esim, nyt siirretään hieman eteenpäin putkessa, vielä 10 minuuttia ja sitten pääsee pois jne väli tietoja:) Eli ei todellakaan ole paha!:) Ennen kuvausta joutuu (ainakin minä) täyttämään lapun missä kyseltiin onko raskaana, läväreitä, tatuointeja jne:)

Magneettikuvaus ei ole mikään läpihuuto juttu,vaan se rasittaa kehoa monin eri tavoin..., puhumattakaan hermoista...Olin sisäelin kasvaimen takia kuvauksessa ja kun kysyin,että voisiko samalla ottaa kuvat päästäkin, niin sanoi,ettei voi koko kehoa samal kerralla (jatkuvia päänsärkyjä)...liikaa rasitusta. Voin pahoin tutkimuksen jälkeen ja kuumotus oli ihan selvää keskikehon alueella. Mua kehotettiin laittamaan silmät kiinni heti,ku alettii työntää putkeen...ja pidin ne todellakin kiinni tiukasti koko pitkän ajan. Ja kun kuvauksen kanssa oli jotain ongelmaa muutenkin(esm. kuulokkeisiin pääsi koneen häiriöäänet ja ne olivat helvetillisiä! Luulin,että järki lähtis...,kun piti tulla musaa...muttei ei...). Pahinta oli pitkät tauot, ettei sisäelinten lämpö pääse kiehumaan...kuumenee liikaa.Pariin kertaan oli kovan jännityksen ja pelon aikana hermo pettää, mutta mulla toimi hyvin rukous ja pyyntö suojaukseen ja rauhoittamiseen.Varmaa jostain tarkkailukameroista näki,että olin aivan "kakkajäykkänä" ;D.Lopuksi olin ylpee itsestäni,että kestin sen! Siskoni joutui tulee uudelleen myöhemmin, koska pelkäs niin...raasu.

Kävin magneettikuvauksessa ja olin kokonaan putken sisällä. Fiilis oli sama kuin makaisin sängyssä peiton alla. Ei mitenkään pelottavaa tai ahdistavaa. Kuulokkeista tuli musiikkia ja laite kolisi omiaan. Välillä laitteen koliseva rytmi kuulosti discomusiikilta. Ei mitenkään paha kokemus.

Mulle tuli tuo magneettikuvaus niin äkkiä etten ehtinyt jännittää ja tutkia mitä siinä tapahtuu.Neurologi laittoi lähetteen ja sanoi,että tulee kutsu sairaalalta.Sitten ne soittikin yhtäkkiä sairaalasta,että pääsetkö tunnin sisään kuvaukseen ja lähdin heti ajamaan.Korut ja vaatteet pois ja sain sairaalankaavun päälle.
hoitaja kyllä koko ajan ohjasi mitä tapahtuu ja olo oli turvallinen.oli mukavaa olla makuullaan huopien sisällä lämpöisessä ja joillain se sitoi laitteeseen kiinni ettei pääse paljoa liikkumaan.Kuulokkeista sai kuunnella musiikkia mutta koneen metelin aikana musiikkia en kuullut ollenkaan.Siinä vaiheessa kun se vanne laskettiin pään ympärille päätin pitää silmät kiinni oko ajan ja ajatella vain muita asioita.N.30 min.kesti pään kuvaus ja hyvin sen kesti..suunnittelin koko ajan kaikkea kodin sisustuksesta harrastuksiin ym..olisin kyllä toivonut,että metelistä oltaisiin kerrottu etukäteen koska alkuun mietti että hajoaako tuo kone ja onko kaikki ihan kunnossa.kuvaksen jälkeen hoitaja katosi jonnekin ja jäi hieman epäselväksi mistä saan kuvat ym.nyt kai lääkärille soittelemaan uutta aikaa???

Itseltäni kuvattiin vasta polvi magneettikuvauksessa.
Paikkakunnallani ei ole omaa kuvauspaikkaa, joten jouduin odottamaan kuvausrekan tuloa tänne.
Rekassa röntgenhoitaja neuvoi paikalleni, eikä tarvinnut olla kuin jalat siellä putkessa. Kuvattavaan polveen laittoi erillisen tuen, ettei liikkuisi.
Sanoi että kuvataan neljässä(4) sarjassa, jokaisessa n. 3 min ja välissä pieni tauko(tosin näkemäni digitaalinen kello näytti hieman vaihtelevia aikoja).
Siinä kuulokkeet päässä makasin pää putkesta poispäin ja loppujen lopuksi ei omalta kohdaltani kokemus ollut paha.

Laitetaanko magneettikuvauksessa aina varjoainetta? itsellä ehkä tulossa alaselän kuvaus ja eniten ehkä pelkään varjoainetta, vaikka kohtalaisesta ahtaanpaikan kammosta kärsinkin.

Juu ei paniikkia missään tapauksessa. Minulla kuvataan tänään alaselkä ja viimeksi kun se kuvattiin, pelotti ihan julmetusti. Hoitaja antoi mieheni tulla mukaan sinne huoneeseen! Mieheni silitteli jalkaani koko kuvauksen ajan ja se helpotti toooooosi paljon. Suosittelen pyytämään jotain kaveriasi mukaan, koska tieto siitä, että joku on lähelläsi, auttaa todella huomattavasti!

Magneettikuvauslaitteen putki on n. 1,20m pitkä ja kuvattava kohde tulee olla aina putken keskellä. Eli pään kuvauksessa tuntuu kuin olisi kokonaan putkessa, vaikka onkin lantiosta alaspäin ulkona. Polven tai säären kuvauksessa pää ei mitenkään voi joutua putkeen.
Kuvausaikaa ei kukaan tiedä etukäteen, vaihtelee n. 15-70min, yleisin tuo puolisen tuntia. Röntgenlääkäri tekee lähetteen luettuaan yksilöllisen kuvaussuunnitelman. Siihen vaikuttaa potilaan oireet, aikaisemmat sairaudet ym. Joskus tarvitaan varjo- eli tehosteaine parantamaan kontrastia eri kudosten välillä. Aine itsessään ei tunnu miltään, mutta tietenkin pistos jonkin verran sattuu. Neulaa ei kuitenkaan koskaan missään olosuhteissa jätetä pistämisen jälkeen kenenkään käteen, vaan se lentää roskikseen ja suoneen jää ohut muovinen kanyyli.
Kuvauksen aikana täytyy olla täysin liikkumatta, mutta esim. yskänkohtauksen sattuessa menetetään se yksi kuvasarja ( 3-6min) ja senhän voi sitten uusia. Tosin tutkimusaika pitenee, jos paljon joudutaan uusimaan. Sisäelinten kuvauksissa annetaan hengityspidätysohjeita, koska tietenkin hengitysliike vaikuttaa esim. maksan kuvaukseen. Kuvasarjat on tällöin 10-24s ja niitä otetaan paljon...
Suurin osa klaustrofobisista pystyy olemaan kuvauksessa, mutta joillakin diapam on tarpeen. Mitään pelättävää kuvauksessa ei ole ja kauhujuttuja ei kannata uskoa.

Kävin ja hyvin selvisin, vaikka poden suljetun paikankammoa. Kuten hissit, joihin en mene mielelläni yksin..

Kotiin lähetetyssä kirjeessä, luki että kuvaustunneli on 60 cm pitkä ja avoin molemmista päistä, halkaisija 60 cm.

Lanneranka kuvattiin (ei varjoainetta) ja pää oli niin paljon ulkoa, että pystyin näkemään huoneen katon..

Minulla kuvataan selkäydin eikä varjoainetta.
Tietääkseni varjoaineet laitetaan jos etitään esim. jotakin tukosta ym.

Minä olen ollut kerran alaselän vuoksi peräkärry kuvantamislaitteessa ja oli kyllä viimein kerta, tuubin en mene. En koskaan. Kammoa en ole aiemmin itsessäni tiedostanut, muta siellähän se iski. Painoin nappia ja hoitsu vaan sanoi että ole siellä vaan....voi pe.. Nyt on kammo ja uusi kuvaus edessä.

Saarummaam, missä oli tuollainen lyhyt kone?

olen ollut mkuvauksessa.

Kun kävin viimeeksi pään kuvauksessa hoitaja sanoi että kestää alle puoli tuntia. Paniikki alkoi kun kone alkoi vetää minua siihen kapeaan putkeen. Nostin jalkoja ja ajattelin että pysäytän, pelotti niin paljon.
Pakotin silmiä kiinni ja sain hillittyä itseni. Aloin kiivaasti laskea sekuntteja ja minuutteja. Puoli tuntia oli mennytt jo ajat sitten.
Tuntui kun kaikki kaatuisi päälle, en saanut henkeä mutta taistelin, laskin ja laskin. Vaikka missä kokeissa ja leikkauksissa olen ollut, oli tämä kyllä kokemus. . Kun laitetta alettiin vetää pois koneesta kiitin ja lähdin nopeasti pois. Kesti 45 min.
Tulos kasvain aivoissa.

Olen ollut magneetissa kerran selän ja 3x kaularangan takia. Syys kuun alussa on aivojen/pään kuvaus.
Ainahan tuo putkeen meno jollakin tapaa ahdistaa, vaikkei siellä mitään hätää ole. tähän asti ainakin hengissä selvinny ;)
Tsemppiä vaan sinulle! Hyvin kaikki varmasti menee!

Jorvissa (Espoo) miellyttävä kokemus magneettikuvauksesta. Ei tuubia vaan kapeahko, halkaisijaltaan yllättävän iso "rengas" pedin ympärillä, ei varmasti ahdistaisi edes ahtaanpaikankammosta kärsivää
Kaularangan kuvaus, hevonen heitti selästä ja tulin pää edellä maahan, kypärä hajosi. Kuvaus kesti vain alle 10 min. Meteliä oli, mutta ei mitenkään sietämätöntä, melkein nukahdin :). Hyvä tuuri, ei mitään pahempaa rikki, pieni murtuma nikamassa

Ainoastaan mahdolliset voimakkaan magneettikentän vaikutukset mietityttävät. Tosin tässä altistus oli hyvin lyhytaikainen.

Tsemppiä kaikille kuvaukseen joutuville/pääseville!

Olin eilen (tai piti olla). Käväisin "putkessa" mutta paniikki iski. Olkapää piti kuvata mutta ei onnistunut,. EN MENE TAKAISIN SINNE PUTKEEN KOSKAAN! Olkoon sit kipeä olkapää vaikka loppuelämän!! Kyllä olen aikuinen mutta ei tälle mitään voi.

MItenkäs sitä nilkka ja jalkapöytä kuvataan? Onko vain jalat putkessa?

APUA mua pelottaa :-D kummatkin polvet pitää kuvata tänään ja oon ihan kauhuna tosta liikkumattomuudesta, sillä en mä paikoillani pysy... tai se alkaa ahistamaan.

Ajatusten hallinta on kaiken a ja o.
Jos itsekin vain tukee omia pelkojaan, totta kai sitä silloin vain pelkää ja kärsii.

Omiin ajatuksiin voi vaikuttaa ihan itse. Se on aika oleellinen tieto nykymaailmassa elävälle ihmiselle. Paras apu ei aina tule ulkoakäsin.

Olen ollut magneettikuvauksessa 3 kertaa ,eilen viimeks. Seuraavan kerran taas 2kk:n päästä ja se kerta meneekin sitten siten ,että menen yksityiselle:) . Helsingin magneettilla markkinoiden isoaukkoisin kone ja tehokas eli kuvausaika lyhempi ja se saamarin putki ei ole niin ahdas. Marian sairaalan vehje vanha ja tosi ahtaan tuntuinen putki ja se meteli hemmetinmoinen ja siellä tulee kuuma. Mulla kuvattu selkäranka ja olen ollut siellä putkessa lantiota myöten. Yhden kerran kävin yksityisellä ja siellä oli tosi hyvä laite,tila ei tuntunut ahtaalta ja siellä tuubissa oli valo ja pääty tosi avoin eli näki hyvin toisaalle tutkimushuoneeseen.Laitteessa tuntui myös kevyt ilmavirta joka oli tosi hyvä juttu.Marian sairaalan putkesta et juuri pääse päädystä tsiigailee kun se tunneli tuntuu jotenkin niin pitkältä ja ahtaalta.
Onhan toki tesla medilla avolaite eli se on hyvä jos on ahtaanpaikankammoa mutta toi Helsingin magneetin laite on kuulemma hyvä ja hintataso kohtuullinen. Marian sairaalan magneetin unohdan nyt tyystiin:) jolleivat saa sit uudempaa laitetta joskus:D
Mut ei se satu ja ihan ok tutkimus,meteli kova vanhoissa putkissa uudemmat ovat jo hiljaisempia eli rohkeesti vaan tutkimukseen .

Saako ennen mangettikuvausta syödä ja juoda?

Kerran tai pari on kuvattu, mutta tyhjää oli pää täynnä. Ei se niin kamala aparaatti ole, vaikka pumpataankin täyteen lyijyä ja puristetaan siihen koneeseen hiki valuen. Muutama tuskanhuuto saattaa tulla, mutta kuulemma kaikki siitä hengissä on selvinnyt :)

http://www.collegehumor.com/picture/6858666/mri-scan

Mä olin eilen ensimmäistä kertaa magneettikuvauksessa. Mulla kuvattiin lannerankaa ja ei se kuvaus ollut kokemuksena kamala :-)

Mie olin varmaan noin pari vuotta sitten magneettikuvauksessa kun sappea kuvattiin. Omat musiikit otin mukaan ja silmät kiinni olin sen pari tuntia mitä siellä makoilin. Se kamala melu kyllä kuului musiikista huolimatta. mutta kyllä sen kesti. :) Olihan se tietty aika pelottavaa. Nyt ois huomenna pään kuvaus, vähän pelottaa. Lähinnä kylläki se mitä sieltä löytyy. Diapamia sanoivat antavansa ennen kuvausta. Toivottavasti auttaa. :D

Olen menossa pään mangeettikuvaukseen onko hammasraudoista haittaa?

ONKO kellään vastausta tai mitä on lääkäri sanonut tai mitä on tehty jatkossa jos ei potilas olekaan mahtunut magneettikuvauslaitteeseen= ? minulle kävi myös niin koska olen niin isokokoinen. Olis vaan kiva tietää jos jollekin on myös käynyt niin ja entäs sitten? miten voi sen jälkeen tutkia päätä tai niskaa vai onko jossain olemassa isokokoisille tarkoitettua konetta?

Käsittääkseni varjoainetta käytetään lähinnä verisuonten ja kasvainten kuvantamisen tehostamiseen, joten pelko pois.
Itse sain varjoainetta pään kuvauksessa. Eipä se pistos miltään tuntunut. Taita olla aika pienet neulat nykyään.

Hei, Tulin juuri äsken pään kuvauksesta. Siitä ei kerrottu mitään että lihakset voi alkaa väreilemään ja se pelästytti ja sitten ei meinannut pysyä pokka. Se tapahtui vasta viime 5 minuutilla. Olisha se ollu reiluu kertoo etukäteen, et tommosta voi olla, mutta sama se, ei sinne kuole.

Olen menossa lonkkien erikoismagneettiin. Onko kokemuksia? Mennäänkö putkeen kokonaan?.

Kävin tänään pään magneettikuvauksessa. Kokemus oli kaikinpuolin positiivinen. Ei ollut yhtään ahdas olo ja putkilo oli kuitenkin jalkopäästä "auki". Hälynappi oli kädessä, jos olisi tullut asiaa. Melu oli suht kova, muttei niin kova kuin luulin. Aivan hyvin kestettävissä oli, vaikeinta oli olla aivan paikallaan. Mutta eihän siihen kukaan kuole, jos vähän liikahtaa.

Itselleni laitettiin myös varjoainetta, sekään ei ollut kummoisempi kokemus. Tsemppiä kaikille magneettikuvaukseen menijöille ja turha huoli pois!

Olin koe-eläimenä magneettikuvauksessa, kuvasivat aivovaltimot ja laskimot.

Ihan mukava maata putkessa, nukuin loppukuvauksen ajan, siis ihan luonollisesti.

Tässä erikoisemmassa kuvauksesa suurimpana tahdonvoimaa vaativana juttuna oli silmien paikallaan pitäminen, ettei liikkuvat silmämunat pehmennä kuvaa.

Matkamuistoksi sain kivat 3D verisuonet päästäni, niitä voi katsella tietokoneella kaikista suunnista.

Ps. Suonissa ei ollut karstaa.

Olin tänään ekaa kertaa kuvauksessa ja samalla kertaa kuvattiin sit aivot, kaulanranka, rintaranka ja lanneranka.
Puolisentoista tuntia siinä meni, pari jaloittelutaukoa sain pitää.
Hoitajat oli tosi mukavia, kun panikoin pikkusen siinä alussa ja kyselin et onks tää tosi kamalaa. :D
Mutta hienosti meni siihen saakka, kun ne alko piikittää muhun sitä tehosteainetta, olen hirveen piikkikammonen. Onneks oli se kela pään päällä jo valmiiks niin en nähnyt tätä toimenpidettä :D
Mutta kaikin puolin muuten mukava kokmus :) Ja tämä siis Satakunnan keskussairaalassa ;)

olen odottamassa aikaa magneetti kuvaukseen nilkastani molemmista otetaan kuva mennäänkö sinne kokonaan sinne koneeseen vaan meneekö sinne vain jalat? ja saako siellä olla esim vaikka mieheni pitämässä minua kädestä kiinni olen ekaa kertaa menossa kyseiseen paikkaan kun aika saapuu kiitos vastauksistanne

Kuinka kauan olkapään mangeettikuvaus kestää (varjoaineen kanssa)
Jääkö esim. jálat laitteen ulkopuolelle? Miten saa itsensä rauhoitettua, jottei saa paniikkia. Rauhoittavia en voi ottaa, kun joudun itse sinne ajamaan ja pois.

Olen tänäin ollut olkapään varjoainekuvauksessa eli mangeettikuvauksessa ja aivan turhaan pelkäsin ja panikoin koko hommaa. Olin lukenut tältä palstalta kertomuksia ja voin sanoa, että toiset jutut aivan liioiteltuja. Itse kärsin ahtaanpaikan kammosta ja olin aivan kauhuissani mennessäni kuvaukseen, mutta kun näin kuvauslaitteen, olin todella helpottunut. Ei se niin ahdas ollut ja en kokenut mitenkään kauheaksi olotilaani kuvauksen aikana. Eli turhaan 2 päivää panikoin. Ja kun ottaa sen huomioon, että olen isoa tekoa.

Pelkäsin kovasti ennen eka tutkimusta, mutta nyt on kuvattu jo kolme kertaa ja ensi viikolla taas uudestaan.

Hienosti on mennyt ilman panikointia, koska suljen silmäni heti (röntgenhoitajan neuvo), kun sinne putkeen työnnetään, enkä aukaise silmiä tutkimuksen aikana.

Tutkimusta ei tarvitse pelätä :)

Kävin eilen polven magneetissa ja lähdin sitten etsimään vastauksia, kun tuntui ettei se menny ihan niinko störmsössä.. Eikä vissiin mennytkään. Itse putkilo ja siinä makaaminen ei ollut ongelma MUTTA kun kuvaus alkoi. Ensinnäkin ne magneettikentät sai pääni pyörälle. Olin kuin karusellissa tai järkyttävässä humalassa. Tuntui kuin kintuissa juoksisi tuhansia kusiaisia, ne pisteli ja oli tahtomattomia lihasnykimisiä sekä puutumista ja semmosta ''särkyä''. Ja tätä jatkui puoli tuntia. Saas nähä onnistuiko kuvaus.. Luulin että tuo oli ihan normaalia, niin en tajunnut nappia painaa!

Loppuun vielä iso kiitos isukin geeneille! En olisi siihen pystynyt ellen pystyisi nukkumaan tilanteessa kuin tilanteessa!

Olen ollut rintojen magneettikuvauksessa. Kotiin tulleessa esitietolapussa jo kysyttiin, että tunteeko ahdistusta ahtaissa paikoissa.

Minulla meni sairaalassa kolme tuntia, mutta en siellä putkessa sentään niin kauan ollut. Kuvauksen yhteydessä otettiin koepala magneettilaiteohjauksessa (vai mikähän se hieno sana olikaan). Se oli silloin uusi laite täällä ja rinnassa olevan pattini takia pääsin testaamaan sitä. Olin alle kymmenes laitetta kokeillut.

Farkut piti ottaa pois, mutta jätin välihousut jalkaan, ettei tule kylmä. Yläosa piti ottaa pois ja vaihtaa päälle sairaalan kaapu, kun kyseessä oli rintojen kuvaus. Ensin käteeni laitettiin kanyyli. Se alkoi pyörryttää ja pääsin hetkeksi makoilemaan sängylle koroke jalkojen alla.

Itse kuvaus ei ollut paha juttu. En kammoa ahtaita paikkoja. Minun piti maata mahallani ja rinnat asetettiin johonkin "muotteihin". Hiukset peitettiin myssyllä. Käteeni sain painikkeen, jota painaa paniikin iskiessä. Päälleni sain vielä viltin. Huoneessa oli aika viileä. Olin mahallani enkä itse asiassa tiedä, olinko putkessä kokonaan vai osittain, mielestäni kokonaan. Mahallaan oleminen oli ehkä aika helpottavaa, kun en nähnyt ympärilleni. Katselin pedin aukosta laitteen pohjaa, mutta enimmäkseen olin silmät kiinni. Huono puoli oli, että se vähän painoi kasvoja.

Olin putkilossa monta kertaa ja välillä otettiin hetkeksi ulos. Jossain vaiheessa minulle laitettiin kanyylistä varjoainetta, jonka tunsin viileänä virtauksena suonessa. Käsi alkoi puutua, kun piti olla hankalassa asennossa, mutta siihenkin sain helpotuksen, kun hoitajat laittoivat vyön ympärilleni. Meteli ei ollut niin kauhea kuin olin luullut.

Kuvauksen lopuksi otettiin koepala. Sain puudutuksen ja ihoon tehtiin pieni viilto. Siitäkään en nähnyt mitään, kun makoilin edelleen mahallani ja petiä nostettiin ylemmäs ja jotenkin magneettilaiteohjauksessa otettiin koepala.

Operaation jälkeen hoitajat porukalla nostivat minut sängylle ja kuljettivat toiseen huoneeseen, jossa koepalakohta paketoitiin siteillä. Se oli muutaman päivän vähän kipeä. Viiltokohdassa on vieläkin rinnassani arpi.

Se oli ihan hyvä kokemus. Hoitajat ja lääkäri olivat mukavia. Mitään traumoja ei jäänyt.

Itsekin eilen olin 'putkessa'. Ei tosiaankaan kannata aukaista silmiä tuon session aikana. Itse aukaisin - ja paniikki meinasi iskeä päälle kun huomasin miten kapea tuo putki on. Katto viilsi melkein nenää. Melu oli mielestäni hirveä. Musiikkia ei kuulunut ollenkaan kuulokkeista, kun se kauhea konetuliasetta muistuttava tykitys ja humina alkoi. Mutta kyllä tuon kestää, kun yrittää mielikuvaharjoitella ja saada ajatukset pois tilanteesta.

Mulla oli tosiaan tänään magneettikuvaus ja omasta mielestä ei ollut hirveätä. Ahtaan paikan kammo ja ensimmäisellä kerralla kun mut meinattiin laittaa putkeen panikoiduin ja tulin takasin putkesta istumaan sille patjalle hetkeks mut sitten olin välittämättä ja laitettiin kokonaan sinne putkeen mutta koska pyysin niin pää näkyi siltä putken toiselta puolelta osittain ja sitten alotettiin. Melu oli aika kova mutta voit pyytää vaikka korvatulpatkin kuulosuojainten lisäksi jolloin melu ei ole mikään haitta.korut, rintaliivit, vetoketjulliset farkut yms. ja elektroniset laitteet pois. mulla siis kuvattiin selkä. laitto tyynyn pään ja polvien alle ja oli siinä tukihenkilö kenen kasvot näin osittain kokoajan samassa huoneessa. ei ollut niin ahdas edes!! ihan voin luvata että et sinä kuole jos sinne putkeen menet! turvallinen ja jos painat napista joka sulle annetaan pääset 10s sisällä pois putkesta sen lisäks sul on sielä musiikkia jos haluat ja toinen vaihtoehto on pc- kuvaus joka on vähän samanlainen mutta epätarkempi ja et joudu tuollaiseen putkeen kannattaa kuitenkin mennä magneettiin niin saat selkeän vastauksen onko jokin vialla

Keskustelu on aloitettu tammikuussa 2003. Eiköhän topicin aloittaja ole jo ratkaisunsa tehnyt :) Hyviä rohkaisuja silti!

OLEN OIKIA PANIIKKI IHMINEN. KAKSI KERTAA OLEN OLLUT MANGNEETTI TUTKIMUKSESSA JA SELVISIN HYVIN. OTIN PUOLIKKAAN DIAPAMIA TUNTIA ENNEN KUVAUSTA. ENSIN TUTKITTIIN PÄÄ SIINÄ LAITETTIIN NORMAALI TIPUTUS NEULA KÄTEEN JA KUVAUKSEN AIKANA LAITETTIIN VARJOAINETTA. SE TUNTUI RINTAKEHÄSSÄ VAIN KYLMÄLTÄ AALLOLTA. JÄNNITIN KYLLÄ MUTTA SIINÄ OLI PEILI JONKA KAUTTA NÄIN KUN TYTTÄRENI SIVELI JALKOJA SE RAUHOITTI KOVASTI. KANNATTAA OTTAA SAATTAJA MUKAAN JOS PELKÄÄ. putkessa MUUTEN OLI RAIKAS ILMANVAIHTO JA KUN KUULOKKEET OLI KORVILLA NIIN KUUNTELIN RADIOA. SELVISIN JA NIIN SELVIÄT SINÄKIN ! PÄÄN KUVAUS KESTI PUOLITUNTIA. TOINEN KUVAUS TEHTIIN KAULARANKAAN JA SE KESTI VIISITOISTA MINUUTTIA JA OLI JO PALJON HELPOMPI OLLA KUN TIESI MITEN SE MENEE JA VARJOAINETTA EI TÄLLÄ KERTAA LAITETTU JA TYTÄR OLI MYÖS MUKANA JOKA OLI SUURI APU ! TURHA PELKO POIS !

mitä jos alkaa yskitäämään

Ei kovin kummoinen juttu ollut pään MRI. En tiennyt mitään etukäteen ja menin paikalle. Varmistetaan ettei mitään metallisia juttuja päällä kehossa jne. Menet makaamaan ja pään lasket erikoiseen alustaan. Saat valita radiokanavan ja hoitaja laittaa kuulokkeet korville. Kehikko naamaan ja tuubiin vaan. Käteen tökätään laite, josta saat yhteyden hoitajiin.

Koneen äänet voivat säikäyttää ja ovat aika kovia. Jossain vaiheessa laite alkoi rynkyttää selkää pitkin ja kokemus oli outo, mutta nautiskelin SunClassicin musasta ja päässäni jammasin Michael Jacksonin tahtiin. Yritin miettiä positiivisia ajatuksia. Ei ollut oikeastaan kamalaa vaikka olen kärsinyt vuosia ahtaan paikan kammosta.

Siis MRI:hän oli hauska kokemus! Sellainen putkilo, mihinkä ainakin itse menin pää edellä, kun aivoni ja verisuonet kuvattiin. Pää tuettiin noilla tyynyillä paikoilleen, eikä saanut liikkua, mikä oli kyllä helppo toteuttaa :D Kävin ihan julkisen sairaanhoidon puolella kuvauksessa, eli ei mitään musiikkeja kuunneltu, korvatulpat vain. Laite piti napsutusta, piipitystä ja jyminää. Ihan kuin olisi ollut discossa :) Tuuletus oli aika hyvä, kun itsellä käsivarsia paleli. Varjoainetta tuupattiin kanyylillä kädestä (mikä tuntui jännältä, sen tökötin "tunsi" verisuonissa). Koko homma kesti jonkun 30 minuuttia.

Olen menossa ranteen/sormen mangneettikuvaukseen Dextraan. Millainen kuvaus tuo on? Todennäköisesti laitetaan varjoaine.

Onko tietoa jos tulee sähkökatko. Pääseekö pois koneesta?

Magneettiputkessa on jopa nussittu, joten ei se nyt ihan hirveetä ole.

Minulle on tulossa magneettitutkimus ja se tehdään mulle nukutettuna koska mulla on ahtaan paikan kammo. Ja olen 33-vuotias. Eli kyllä ne siihen voi nukuttaa muitakin kuin pikkulapsia...

Itse pidin silmiä kiinni. nii helpotti. :) Ite 22 ja mua pelotti ihan sikana. Musiikkia pyysin mutta unohtivat laittaa. Kesti 15 min.

Kaksi kertaa olen ollut ja kolmatta tuskin menen ellei nukuteta. Kerroin ahtaanpaikankammostani ja lupasivat antaa diapamin. Lääke ei paljoakaan vaikuttanut. Kuvaus oli rekkaan sisälle laitetussa laitteessa. Hoitajapoika "rohkaisi" kertomalla että laite tosi vanha ja aina rikki. Todella pieni, pimeä putki. Kävin sisällä 15 sec ja totesin että: Ei kiitos! Ihmettelen että laittoivat siihen rekkaan kun sisällä sairaalassa isompi, valaistu, ilmastoitu laite ja olin etukäteen soittanut ja kertonut ahdistuksestani. Yritän saada ajan mieluummin röntgeniin. Olkapäävaiva, ei siis mitään vakavampaa....

Kävin lantion alueen magneettikuvassa. Turhaan etukäteen sitä jännitin. Lantio tuli keskelle putkea ja pää jäi sitten ihan toiseen päähän eli melkein ulos putkesta. Toimenpide kesti reilut puoli tuntia. Ei tullut ahtaan paikan kammoa eikä muutakaan ahdistusta. Musiikkia sai kuunnella eikä laitteen ääni ollut kuulokkeiden kanssa mitenkään häritsevä. Kuvaussarjojen välillä oli aina lupa vähän niskoja venytellä, nenää raapia jne eli ei tarvinnut olla ihan paikallaan kuin aina muutama minuutti kerrallaan. Yllätyin positiivisesti miten helposti tuo meni.

Kävin HUS:n magneettikuvaus rekassa kuvauksessa. Oli karmea kokemus. Kauhea melu koko tunnin ajan ja ahdas paikka. Eikö HUS: ole varaa sisätilan magneettilaitteeseen, vai miksi pitää olla rekassa.

Minä olin 4-vuotiaana pään mangneetti kuvauksessa Oyks:issa Oulussa äidin kanssa kun tutkittiin mun cp-vammaa että mistä johtuisi. Eikä nukutettu koska olin syönyt ennen kuvausta. Kuulokkeet oli minulle liian isot niin ne valuivat korviltani pois. Pelkään kovia ääniä joten tutkimus oli kamala. Ja hoitajat veivät minut väkisin kuvaushuoneeseen. Tämä tapahtui vuonna 1994. Traumat jäi! :( Nyt aikuisena, jos joudun kyseiseen tutkimukseen uudelleen niin pyydän nukutuksen tai esilääkityksen vaikka olen 27-vuotias. Kuvissa näkyi että päässäni on kaksi vaaratonta kystaa.

Suomessa ei ole yhtaan semmoista magneettia joka soveltuu ahtaanpaikan kammoisille miksi????!!!No laitteet eivat ole isojen tuttujen merkkien tekemia joten isot lafkat maksavat ostajille voitelurahaa...samat kuvaus ominaisuudet loytyvat ja saa istua huoneessa tuolissa ja saman hintaisia ...lontoossa loytyy ...etta ihme ettei osteta 50prosenttia ei voi menna normimagneettiin mutta eihan se ostajia kiinnosta jolla tukku seteleita........semmoinen koneen kun joku ostaa ei kukaan mee enaa putkeen

Ripsipidennykset miulla on ja pään magneettiin meno edessä.. onko haittaa?

Eilen kävin lantion magneettikuvauksessa.
Kesti noin 45 minuuttia.

http://tieku.fi/laaketiede/laaketieteellinen-tekniikka/magneettikuvauslaite-miksi-se-meluaa

HUS kuvaa myös sisätiloissa,sekä siinä siirrettävässä rekankontissa
Näin saavat jonoja purettua.

Olen käynyt vuosien saatossa magneettikuvauksessa.
HUS. Meilahti.
Peijaksen sairaala.
Kirurginen sairaala.

Itse kävin juuri ja ahdas oli kun mikä isolle miehelle

Menin tänään mg-kuvaukseen keskussairaalaan - ehkä kolmas kerta elämässä. Vaikeaa on takavuosina ollut minulle tuo tutkimus. Nyt en mahtunut tuubiin. Homma lopetettiin. Kiitin kauniisti ja poistuin. Olen onnellinen.

Itse kävin eilen kuvauttamassa pumpun rytmihäiriön vuoksi. Minäkin olen klaustrofobi, ja myönnän että jännitti kyllä. Pistin silmät visusti kiinni ja kuvittelin itseni hiekkarannalle, ja käteeni laitetun painikkeen drinkiksi. Sillä pääsee tarvittaessa ulos, mutten käyttänyt sitä.
Ilmeisesti rauhoittavaan lääkkeeseen on mahdollisuus, mutta itse en sitä ottanut.
Täytyy vaan muistaa, että vaikka tuntuu että on pienessä putkessa jumissa, jalat ovat kuitenkin se ulkopuolella ja pään yläpuolella on heti vapaus. Se itse laite ei ole mitenkään syvä ja täysin avonainen molemmista päistä, eli mitää todellista pelättävää siellä ei ole, kaikki on korvien välissä.
Eli jos joku lukija on sinne menossa, pelko pois. Lekurit näkevät kyseisellä huipputeknologisella ja täysin turvallisella (ei käytä minkäänlaista säteilyä toisin kuin perinteiset röntgenlaitteet) vehkeellä sellaista, mihin muut laitteet eivät pysty. Siellä paukkuu ja rytisee kun magneetit käy, mutta korvat suojataan.
Nou hätä.

Magneettikuvauksessa pistetään putkeen. Ei litistetä. Ilmastoitu tila ja potilaalla nappi jota painaa jos tulee jotain ongelmia...

Kiva kuvaus,meinasin nukahtaa,putkessa hyvä tuuletus ja hyvä asento selällään pötkötellä,vähän oli hintava 30 min lepohetki,muuten ei valittamista👍

Turvallisempaa se on kuin sähköshokkihoito. Sen voin sanoa varmaksi.

Makasin laitteen sisällä n. 3 tuntia liikkumattomana ilmatyynyjen päällä kuunnellen toistuvaa jättimagneettien jytkytystä. Välillä tuupattiin suoneen isotooppeja mitkä sai olon tosi huonoksi ja taas magneetit jytkytti. Ei siinä auta kuin ajautua ajatuksissaan johonkin toisaalle, ettei iske hinku rynniä sieltä ulos.

Magneettikuvaus on silkkaa kauhua nykylaitteillakin. Kone pitää kovaa ääntä ja useita erilaisia, välillä tuntuu että niihin sekoaa, suu kuivuu ja henki salpaantuu. Tähän kannattaa valmistautua.

Toivottavasti tuohon helvetinkoneeseen en enää koskaan joudu.

Koronarokotteen saaneet ovat kertoneet että iho alkanut kuumottaa. Magneettihan jää rokotekohtaan kiinni, kuten netissä videoita on.

Tuskin tutkittu miten koronarokote ja magneettikuvaus sopii yhteen.

Magneettikuvauksessa ei ainakaan todeta aivojen kemiallista epätasapainotilaa. Sen psykiatri pystyy toteamaan pelkkien potilaalle esitettyjen kysymysten avulla, ilman ensimmäisenkään koepalan ottamista tai kuvantamistutkimuksen tekemistä.

Itseä kuvattu useasti (pää ja kaularanka) ja putkeen mentäessä ja siellä ollessa pidän yleensä silmät kiinni niin hyvin menee. Jyske on kova ja kuulokkeista ei juuri apua eli itselle ihan sama, mitä ”musiikkia” tulee :D ja kuvattu Meilahdessa sekä normilaitteissa että rekassa, joiden välillä ei mielestäni ole eroa.

Prosessi:
-noudata saamiasi ohjeita ja ilmoittaudu
-pukukopissa riisu metallia sisältävät vaatteet ja korut sekä kengät
-käy makuulle osoitettuun paikkaan, hoitaja laittaa korvatulpat ja kuulokkeet sinulle sekä tarvittessa kanyylin suoneen varjoainetta varten
-saat hälytysnapin käteen kaiken varalta
-sinut laitetaan laitteen sisään siten, että saadaan kuvattua tarvittava paikka
-kone skannailee sinua ja pitää erilaista ääntä pitkin kuvauksia - joskus jyske voi olla niin kova että oikeasti tärisyttää
-mikäli varjoainetta käytetään, voi se tuntua suonissa viileältä
-kuvaus on lopulta ohi ja olet siitä hengissä selvinnyt
-pitkä odotus, että saat luettua tuloksen kanta.fi:stä, ellei puhelua/vastaanottokäyntiä ole sovittu lähelle kuvausta

-Konkari

Magneettikuvauksessa hankitaan objektiivisia todisteita mahdollisista fyysisistä poikkeamista esim. aivoissa. Psykiatriassa näin ei sen sijaan tehdä. Siellä lievän aivovamman jälkitilakin voidaan aivan hyvin tulkita persoonallisuushäiriöksi pelkän subjektiivisen arvion perusteella.

En lukenu koko ketjua mutta vinkki olis. Ota omat korvatulpat mukaan ja laita korviin vielä lisäsuojaksi. Jos huono tuuri käy ni laitteistosta lähtee kova ääni tai kuulosuojaimet huonot.

Ei mulla muuta - AS

Osaako joku sanoa laitetaanko kaularangan magneetissa kokonaan putkeen ja kauanko kestää suunnilleen?

Nonnin, tänään tehtiin koko selän alueen magneettikuvaus ja kesti 40min.
Oli sitten niin helvettiä kuin olla ja saattaa.
Koska olen isokokoinen nainen putki täyttyi minusta kokolailla, olo oli kuin ahtaassa komerossa jossa ei yhtään voinut liikkua.
Kädet olivat tiukasti sivuilla, ihan jumissa, niitä ei voinut liikuttaa ollenkaan.
Laitoin silmät kiinni kun minua työnnettiin putkeen ja erehdyin avaamaan ne siellä sisällä mitä en todellakaan suosittele tekemään.
Putken katto oli siinä heti lähes nokassa kiinni, iski ihan hitommoinen fobia, sain itseni vain vaivoin hillittyä etten painanut sitä käteen annettua paniikkinappulaa.
Sydän hakkasi varmaan kahtasataa ja aloin valumaan kylmää hikeä.
Aloin vapisemaan kauttaaltaan ja silloin hoitaja sanoi kuulokkeisiin että ole vain ihan liikkumatta.
Tuli sitten luokseni ja kuvaus keskeytettiin hetkeksi ja minut otettiin pois putkesta, sain siinä hengitellä rauhassa ja antaa sykkeen tasaantua, sitten takaisin silmät tiukasti kiinni ja kuvaus saatiin päätökseen.
Mutta sitten kun kuvaus loppui , sain nousta koneesta ja tasaannuttuani pystyin taas kävelemään tajusin, mitä hirveätä, oli laskenut alleni, siis pissannut sinne koneeseen.
Hoitaja kyllä katsoi minua aika pitkään ja totesi kuitenkin että ei tämä ollut ensimmäinen kerta, niin käy kun pelkää ihan liikaa.
Jos vielä joudun tuohon laitteeseen pyydän lääkäriltä sellaiset rauhoittavat että varmasti riittää, suosittelen samaa jokaiselle isokokoiselle ihmiselle joka tuohon tutkimukseen joutuu.
Kauhea kokemus.

Joku laskee alleen laitteessa ja toinen kokee täydellisen rentoutumisen tunteen, kyllä me ihmiset ollaan erilaisia.
Minulle kuvaus tehtiin lievää narkoosia käyttäen nk " humauksessa" se oli helppo tapa selvitä tästä kiusallisesta asiasta.

Minulta otettiin MRI selkärankan kuvaus, minulle tuli päänsärky heti kuvauksen jälkee, aihetaako kova melu sen, luulisin että se oli juuri melusta

Rauhoittavan lääkkeen varaa ajan omaan Terveyskeskukseen lääkärille ja sanoo että Menossq magneettikuvaukseen. Se siinä vain on jos diapamin antavat niin ei saa autolla ajaa.

Mulla on meningeooma aivoissa,se on hyvälaatuinen kasvain. Noin 3 millin kokoinen. Ja olen ennen käynyt Tyksissä magneettikuvauksissa,mutta tänään olin täällä Salossa magneettirekassa eka kertaa. Yhessä vaiheessa siinä maatessani ja koneen räksyttäessä sitä samaa kolinaa omasta mielestäni vaikka kuinka kauan ,rupesin ajattelemaan että pyörtyikö se hoitaja,kun tuntui että se kone räksytti liian kauan. Hoitaja oli yksin rekassa ja mä aattelin painanko paniikkinappulaa jonka sain käteen,että hei hei huuhuuu,mutta se aika tuntui itsestä vaan pitkältä. Jännitti vähän,mutta hyvin se meni ja kun nousin siitä pediltä,multa pääsi pieni pieru. Todella noloa. Pyysin anteeksi. Ja sitten olikin kiva lähteä reippain mielin kotia kohti ja tulokset tulevat aikanaan. Kaikille tsemppiä jotka ovat menossa magneettikuvauksiin,kyllä se hyvin sujuu.👍👍🥰

On hyvä kun tuntee että on jokin ongelma kyllä he auttavat,jos eivät Peru

Mehiläinen hieman ahdas mangnetti, kun puhuu kyllä ne oikein toimii,meni itse kun kerroin miten tässä ollaan ,pelkäsi, kertoi nyt minä menen itse.

Mehiläinen teki Vartia asekävelyä tiloissaan.
Tavara hoitovirheet pakkohaut , väkivalta ,viha . hoito työn ongelma, .

Olin tänään ensimmäistä kertaa pään magneetissa. Aiemmin olen ollut lannerangan kuvauksissa, mikä oli aika klaustrofobista. Viime vuonna on tullut ainakin Tampereelle kunnolliset korvatulpat kuulokkeiden alle, jotka vaimentavat todella paljon meteliä, mutta musiikki kuuluu silti. Pään kuvaus oli niin helppo kun peilin avulla näki kätensä, jalkansa ja peräseinänkin. Vyötäröstä alas oltiin laitteen ulkona. Sen peilin ansiosta näytti laitteen yläosan olevan vähintään metrin päässä. Eli teille jotka jännittävät päänkuvausta, tämä on helpoin kokemus heti röntgenin jälkeen. Pahinta tietysti on tulosten odottelu.

Kunnon diapam jysäys auttaa kestämään, ilman sitä en mene laitteeseen.

Ihmiset täällä keksii juttuja, aivan täysiä hulluuksia.

Pahinta mulle tossa hommassa on se melu ja vieras äänimaailma muutoinkin. Kun laitetaan kuulokkeet ja teline naaman eteen äänimaailma oli niin omituinen, että hetken kesti, ennen kuin sanoin, että ok nyt voi laittaa minut sinne putkeen. Mulla onneksi oli suppea kuvaus, joten tiesin järkeistää itselleni, että tää on tosi lyhyt keissi, 10min. Mutta ajantaju menee tosi nopeasti kun jumpsuttavaa samaa toistuvaa ääntä kuuluu koko ajan.

Mulla oli kyllä musiikkia kuulokkeista, sitä ei loppuvaiheessa kuullut melun takaa vaikka oli kovalla. Tuli adrenaliiniryöppy kesken kaiken siellä putkessa kun ensin jännitti, sitten rentoutui niin jotenkin keho ei pysynyt mukana. En silti painanut nappia vaan tsemppasin itse itseäni mielessäni ja pian olikin koko homma ohi. Onneksi oli ihana hoitaja niin oli luottavainen olo! Kannattaa itselleen muistuttaa, että vaikka se mieli pelkää jotain ja aistit ovat ihan pihalla, että mitä täällä tapahtuu, niin ei ole mitään hätää.