Harmittelit ääneen, että olet vähän sekaisin jostain. Kesken lauseen
huomasit sanoneesi mielestäs liikaa... Taisit mennä vielä vähän hämilles..
Muistatko tällaista? Onhan tapahtuneesta jo aikaa. Arvelen, että saattaisit
muistaa. ;)
huomasit sanoneesi mielestäs liikaa... Taisit mennä vielä vähän hämilles..
Muistatko tällaista? Onhan tapahtuneesta jo aikaa. Arvelen, että saattaisit
muistaa. ;)
Vastaukset 75
Vanhimmat
mahdolliselta.... :(
enää mitään muista. Kysy huomenna uudestaan..
mutta enpä ois uskonu että sä muistaisit. No, onko sillä jotain merkitystä enää?
voin olla minä! mä olen just sellanen että,rupeen puhumaan ja huomaan keskenkaiken että,hups tota ei voi sanoa ääneen.. :)
taisi käydä näin ihastuksen kanssa.hän kuitenkin niin ihanan huomaavainen että hymyili ja kuunteli vaan- :)
Olen usein ajatellut niin,mutta muistaisin,jos olisin sanonut ääneen.Minun täytyy ruveta miettimään tarkkaan mitä ajattelen.Toisaalta,jos olen sanonut niin,olet varmasti ollut sekaisin.
kerran möläyttäneeni jotain tohon suuntaan ja keskeytin lauseen kun tajusin sanoneeni liikaa...
Ikävä on ja kaipaan sua edelleen...kaikesta huolimatta=(
sellaista yhdellekään naispuoleiselle ystävälleni. ;)
Jos joku naisistani olisi ollut joskus sekaisin. Sanomiseni eivät niinkään jää mieleen, mutta sekot jää.
Ettenkö muistaisi mitä olen sanonut.Vahvassakin lääkityksessä muistan kaiken.;)
että tilanne hymyilytti minua hieman. Taitaa olla aika tavallista, että
joskus sanotaan, mitä ei ois tarkoitus. :)
Jos kaikki oli niin kuin luulen, niin tuo lausahdus selitti hieman asioita.
Esim. sen, miksi olet monesti hieman vaisu, ja poissaoleva :D
Olet uskomattoman söötti! :D
On ikävä sinun olemustasi ja häkellyttäviä silmiäsi!
minkä sille voi ? mä en ainakaan ;)
Onhan se hankalaa tehdä yksin paljoa mitään. Kun ei aina voi olla varmuutta
toisen tai edes omista tunteista. Kai sitä jotenkin yhteispelillä voisi saada
helpotusta tuohon ikävään :/
Vai pitäisikö antaa olla, niin eipähän kulu kallista aikaa hukkaan. Puhumattakaan
menetetystä kunniasta (jota ei edes ole) ;)
Vaikka en häntä vielä kovin hyvin tunnekaan, pidän hänestä aika paljon :)
kyseessä on aina vuorovaikutussuhde ja sen laatuun kannattaa panostaa, jos jotain hyvää haluaa.
Jos ollaan tarkkoja, niin en yritä ainoastaan hakea täältä netistä itselleni
vastauksia. Tuuletan tunkkaisia ajatuksiani, sekä herättelen henkiin ajatuksia
sekä kokemuksiani. On myös kiva huomata, että meitä on paljon :)
mä kyllä haluisin ,vaikka mitä...mutta miten se nyt järjestyis..:)
jos mä vaikka rupeisin härnäämään,sit toisel ei ois vaihtoehtoja kun,raivota ihanasti :) eih...
kerro miten?
vuorovaikutusmenetelmiä. Härnäämistä ja raivoamista :O
:P
Tässä kohtaa voisi joku kysyä, että: "Ja ikä oli?"
Jätän väliin...
tapahtui? :)
tätä kysellään. Muistan jutun päivälleen, mutta jos sen tässä kerron, niin se
voisi säikäyttää ihastukseni pois tältä palstalta. Parempi pysyä ihan yleisellä
tasolla ;) On siitä ainakin vuoden verran aikaa... Siksi voisikin olla mahdollista,
ettei hän muistaisikaan tapausta. Jos hän ei itse sitä huomannut tms...
...luin tuon pariin kertaan. Milloin me näimme sitten viimeksi?
?
Asiat ovat kuitenkin aika mukavasti, kun olet kerran varma, että hän pyörii täällä:)
Kyllä sitä noin ylipäänsä muistaa kaikenlaisia pieniäkin hetkiä, kun on huomannut jotain uutta toisesta. Tai toinen on sanonut jotain sentapaista kuin "eihän mitään tapahdu jos ei kumpikaan tee mitään".
Sinulle tuli aika pirteä viestiketju. Toivottavasti asiat menevät muutenkin -> :)
Tuo tapahtuma ei siis ollut kahdenkeskeinen, vaan tilanteessa oli muutama muukin
henkilö. Et siis sanonut suoraan minulle tuota...
että satuttais oleen ihan kahestaan..aina on joku siinä.mitä tapahtuis jos jouduttais lukittuun tilaan ihan kahestaan ,vaikka päiväks ?;)mä varmaan pyörtyisin ekaks ja sit..
mä joskus lähen karkuun sua :)
Tämähän kuulostaa huvittavan tutulta ;) Samalla myös joltain varhaisteinien
touhuilta :D Tässä on vaan joku ihme lataus...
Ihan käsittämätöntä, eikös?
tällainen pitää ihmisen nuorena,tietää että on elossa kun sydän sykkii ja toimii :)
pidätkö sä mua teininä? sillon voin pitemmän päälle olla sulle rasittavaa seuraa ;))
En todellakaan pidä :) Ajattelen itse niin, ettei ole varaa myöskään "aikuistua"
liiaksi.
Saahan sitä tietenkin joskus myös olla vakava. Harmittelen joskus, että tietyissä
tilanteissa puhun ylimääräisiä, ja käyttäydyn muutenkin aika naurettavasti. Saatan
nauraa ihan typerille jutuille yms.
Eipä siinä voi muuta, kuin nauraa omille kämmeille. Voi olla, ettei kukaan muu
edes kiinnitä huomiota hetkelliseen iloisuuteen ;)
Tällaista ihastuminen pahimmillaan (tai parhaimmillaan) voi teettää. Voi meitä!
sekottaa ainakin tämän neitokaisen pään kokonaan.. :)
tällaisessa tilanteessa kannattaisi tehdä. Mokailla lisää..? ;)
Onko mitään ideoita?? Jokin sanoo, että pitäis ottaa vaan ihan
viileesti tästedes, mutta se ei silti välttämättä ole paras ratkaisu,
jos halutaan selvittää tää juttu tosissaan.
Mutta aikakin on rajallista...
... vai oletkos sä se nätti tyttö, jolla on taivaansiniset silmät?
Ihan päin vastoin, mutta hyvä kysymys! :)
Elikkäs olen mies.
että mä oon vitsikäs:)oot sä tänään vitsikäs.
et taida olla?sä jätit jo minut taas.
Voi sentään,
tutka ei oikein toimi ;)
naama punaisena täällä harmittelen tilanteen noloutta...eihän se sinänsä...mut kun tuli paljastettuu...ei muuten unohdu ihan heti... mut ihana olet silti;)
että oli ihan lötterö tarina sulla.
minunkin mielestä tää oli hieman tekaistun oloinen... Mutta kerro
ihmeessä kuinka monta kuukautta siitä on aikaa?
tapaamisesta.Vuosi....
siis 12 kuukautta?
päin...
oikeen vakuuta ;) yli vai ali vuoden? onko kuukauden, puolen vuoden, vai
vuoden tarkkuulla?
maaliskuussa...
mones?
on vähän alle vuoden verran kun tavattiin. :)
selkeempänä tuon kysymyksen, kisu.? Onhan kai se ytimekäs, mutta en ymmärtänyt.. ;)
oikea joulu.
Eihän me olla oltu tekemisissä enää pitkään aikaan? Vain ohimennen kerran kai nähty pikaisesti.
sanoa.. Ei todella missään tekemisissä pitkään aikaan.
Puhun sellaisesta noin seitsemän kuukauden pituisesta ajasta, ettei olla oltu tekemisissä.
vai olosuhteiden pakosta hieman?
Riippuu siitä, miten lasketaan. Ja siitä, mitä tarkoitetaan sillä, että
ollaat "tekemisissä". Tuosta voidaan viilata alas- ja ylöspäin. Itse
sanoisin, että vielä enemmän...
Laskeskelin uudestaan... Tuo voi 7 voi olla kyllä aika tarkka. Riippuu... Kello
on vähän liikaa. Ei pysty laskemaan enää mitään... ;)
Hui kauheeta, vai voi seitsemän olla aika tarkka. Sydän hypähti. :) Aikoinaan, kun hänet aivan ensimmäisen kerran näin, en meinannut saada silmiäni irti, taisin antaa pöntön vaikutelman ;)
Jeps. On kai se aika tarkka. En siltikään voi uskoa, että olisi sama tapaus.
Koska täällä ei voi sattua sellaista ;)
Hän ei ole vaikuttanut koskaan pöntöltä, ennemminkin aika söpöltä aina.
Muistan, kun ekan kerran huomasin sinut, niin piti kohta vilkasta nopeesti
uudelleen. Jokin se vain herätti kiinnostuksen, ja pikkuhiljaa se kiinnostus
muuttui ihastukseksi... jne....
huhhuh! :)
Pakko mennä nyt koisimaan...
Toitko koskaan esille ihastustasi hänelle? Minun tapauksessani en koskaan kertonut.. Kuvittelin kyllä hänellä olevan jonkinlaista kiinnostusta, mutta, mutta.
Epöäsuorasti kyllä. Arvelisin, että hän ymmärsi jutun. En todella ole saanut
mitään suoraa vinkkiä hänen kiinnostuksesta/ihastuksesta. Pieniä viitteitä
voi aina tehdä, esim. avauksessa selittämässäni tilanteessa tms. Olisi hänellä
kyllä ollut pari, enemmän tai vähemmän hyvää tilaisuutta kertoa...
Ei sekään ole pois suljettua, että hän ei olekaan ihastunut tai kiinnostunut.
Sekin olisi ihan kiva tietää. En kyllä edes halua uskoa vielä tähän... :]
Katsotaan nyt....
Oliko siinä tilanteessa meidän lisäksi vain muutama henkilö? Mitä asiaa olet kaivannut hänestä, jos hän jotain elämääsi on tuonut?
Siinä oli tosiaan vain kaksi tai kolme muuta. Luultavasti ne ei tajunnut
koko juttua, kun se oli aika huomaamaton tilanne ;)
Toinen kysymys on aika vaikee... Emme me ole oppineet edes tuntemaan
toisia tarkemmin. Olin ihastunut (ja edelleen jossain määrin), eli mitä
sitä nyt tarkalleen ottaen kaipaa. En tiedä.. Läheisyyttä, ystävyyttä,
rakkautta... Tarkemmin ottaen jotain syvempää, kuin tavallisessa
ystävyydessä.
Jääköön sen tarkempi määrittely :D
Mitä sinä odottaisit tai kaipaat? (mitään?)
Totta, tunnen hänet myös vain päällisin puolin. Kaipaan hänen velikultamaista huumorintajuaan ja pilkettä silmäkulmassa. Odotan, että kun joskus vielä tapaisimme niin silloin katsoisimme totuutta silmiin. Mikä on saanut sinut olemaan ottamatta yhteyttä häneen, pelkkä epätietoisuus hänen tunteistaan? Unia..
Tärkein juttu, miksi en ole ollut yhteydessä on juuri epätietoisuus. Toisaalta
olisi ehkä typerää laittaa nyt jotain kyselyä, koska ollaan oltu niin vähän
samoissa kuvioissa. Mistä sitä ikinä tietää, mitä on voinut sattua. On parempi
olla hieman varovainen nyt.
Vaikutat aika fiksulta tässä. Ehkä oletkin toista ikäluokkaa... Arvelisin jotain
30 tuntumaa.. ;) Mihin ikäluokkaan kuulut seuraavista?
18-22
22-26
26-30
Tää kysymyskin tuli ihan pilke silmäkulmassa ;) Itse kuulun siis ensimmäiseen.
”When life has gotten too serious we need to laugh,
when we forget to laugh, life becomes too serious”
Voi, voi, kuuluun siis tuohon viimeiseen ikäluokkaan harmikseni ja harmiksesi nyt ;) Kiitos, kiitos, fiksun kuvan annoit myös itsestäsi.
Arvasinhan :D Ihan hyvä, että juttu selvis. Ei vahingossakaan tule
turhia odotuksia. Silti toivoa on hyvä aina olla... Ja unelmia :) Kyllä
tästä tekstiketjusta muutama hymy irtosi täällä päässä.. Eli putkeen
meni!
Kiitos sinullekin, ja hymyä arkeesi!
Ja sitä pilkettä... ;)
ehkä täältä ketjun lopusta huomaa kysymykset paremmin. En tarkkaan muista olenko selittänyt tuollaista ja milloin. Viime syksynä(alle vuosi)kai jos olen. En muista sitäkään siis kenelle olen selittänyt, mutta olisiko ollut henkilölle jonka nimi alkaa v-kirjaimella? Minulla ei ole kyllä oletettavasti mielikuvaa siitäkään, että sinä olisit ollut kuuloetäisyydellä.
ei osunut..
menee ketjussa yksiin ja vieläkin poskia kuumottaa. Edelleen olet ja pysyt mielessä. Kumma juttu...
Luinpa itsekin koko ketjun läpi, että tietäisin, mitä kaikkea olen kirjoittanut.
Onhan siinä jotain yksityiskohtia ja äsken tuli vähän lisää.. :) Aika epätarkkaa
kylläkin, mutta jotain kuitenkin. Jos voisin olla varma, että hänellä olisi myös
samoja ajatuksia, mitä sinulla, niin hyppäisin varmaan tältä istumalta kattoon ;)
Ainakin melkein :)
, ettet jää väärään käsitykseen minusta..
Huomenna on tarkalleen vuosi siitä, kun törmättiin ensi kerran.
Piti eilen lähteä käymään samaisessa paikassa, mutta .. en sitten lähtenytkään.
tänään!!!!
Ei nyt täsmää, ikävä kyllä. Kiitos kuitenkin noista yksityiskohdista,
niin selvisi tämäkin :D Ei muuta, kuin tsemppiä. Yritä napata se! :)
En mä enää yritä häntä napata. Elämässäni, sydämessäni on jo toinen. Hän oli vain haavekuvani.
sydämessäni.. aina.
Tällainen kauhukuva minullakin on joskus käynyt mielessä. Ei varsinaisesti lämmitä
mieltä tietää, että on tollasena haavekuvana, syrjään sysättynä...
Noh, elämässä voi tulla kaikenlaisia tilanteita vastaan. Itse saattaisin ottaa
tällaisen uutisen pitemmän päälle jopa tyynesti...
Elämä on.. :/ Pitää vaan jaksaa mennä eteenpäin hymyillen :D
Mutta meikäläisen kohdalla ei oo kaikki toivo vielä mennyt :)
Minne sä aina liukenet ja katoat?:)
Onko ihastuksesi tumma vai vaalea? Asutteko etelässä, pohjoisessa vai keskellä Suomea?
Jättää kertomatta. Ehkä tässä on tullut jo liikaa... Hänhän saattaisi
pian tunnistaa :O
Sehän se ikävää olisi :)
Ristiverinen kai. Eli tumman ja vaalean välistä. Ja Suomessa asuu ainakin
viimeisen tiedon mukaan ;)
my dear-.
U R right, my honey..