Kun lainsäätäjä perustuslaissa on käyttänyt ilmaisun ”viralliset kielet” asemasta ilmaisua ”kansalliskielet”, on tällä nimenomaan torjuttu se mahdollisuus, että vähemmistö voisi perustuslakiin vedoten vaatia omalle kielelleen virallista asemaa (viranomaisten kieli).
Epäilemättä olisi käytetty ilmaisua viralliset kielet, jos olisi tarkoitettu, että kansalainen voi viranomaiselta vaatia omakielistä (vähemmistökielistä) palvelua. Eli ilmaisulla kansalliskielet on nimenomaan haluttu torjua tällaisen vaatimuksen mahdollisuus.
Kansallis-etuliite ei tee jostakin käsitteestä ”virallista”. Sen tarkoitus lienee vain korostaa kyseisen käsitteen arvostusta: Kansalliskukka, kansallispuku, kansallissoitin.
Lainsäätäjä on tällaisella arvostamisella halunnut erilaistaa ruotsin kielen verrattuna esim. saamen kieleen ja romanien kielen.
Lainsäätäjä on ymmärtänyt edistyksen kulun ja välttänyt ilmaisua ”viralliset kielet”, jolloin lainsäädännön kannalta ruotsin kielen kuihtumisen hoito on yksinkertaisempaa.
Lainsäätäjän arvio kieliolojen kehityksestä on osunut oikeaan: Nykyisin ruotsinkielisten suhteellinen osuus maamme väestöstä on vain puolet siitä mitä se oli perustuslakia säädettäessä.
Nykyinen tilanne on epäselvä. Sen vuoksi suomen kielestä on syytä tehdä Suomen virallinen kieli.
Ks. esimerkkinä Viro missä asia hoidettu mallikkaasti:
http://www.eki.ee/keel/langact.html
Epäilemättä olisi käytetty ilmaisua viralliset kielet, jos olisi tarkoitettu, että kansalainen voi viranomaiselta vaatia omakielistä (vähemmistökielistä) palvelua. Eli ilmaisulla kansalliskielet on nimenomaan haluttu torjua tällaisen vaatimuksen mahdollisuus.
Kansallis-etuliite ei tee jostakin käsitteestä ”virallista”. Sen tarkoitus lienee vain korostaa kyseisen käsitteen arvostusta: Kansalliskukka, kansallispuku, kansallissoitin.
Lainsäätäjä on tällaisella arvostamisella halunnut erilaistaa ruotsin kielen verrattuna esim. saamen kieleen ja romanien kielen.
Lainsäätäjä on ymmärtänyt edistyksen kulun ja välttänyt ilmaisua ”viralliset kielet”, jolloin lainsäädännön kannalta ruotsin kielen kuihtumisen hoito on yksinkertaisempaa.
Lainsäätäjän arvio kieliolojen kehityksestä on osunut oikeaan: Nykyisin ruotsinkielisten suhteellinen osuus maamme väestöstä on vain puolet siitä mitä se oli perustuslakia säädettäessä.
Nykyinen tilanne on epäselvä. Sen vuoksi suomen kielestä on syytä tehdä Suomen virallinen kieli.
Ks. esimerkkinä Viro missä asia hoidettu mallikkaasti:
http://www.eki.ee/keel/langact.html
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.