Jari Tervo

"Poliisin poika" ja "Pohjan hovi".

Myyrä.

on virtuooosimainen suoritus, samoin Minun sukuni tarina.

Paria Tervon teosta aloittaneena ja kyllästyneenä kesken jätettyäni uskon, että hänen parhaat teoksensa ovat vasta tulossa. Tarinat vaikuttivat mielenkiintoisilta, mutta tuollainen katkeamaton sopertelu ja kälkätys ei kuulu teksteihin, joita miellyttävän sujuvasti jaksaisin lukea. Odottelemisiin siis Tervon suhteen.

... "Poliisin poika" kyllä naurattaa vielä vuosiakin jälkeenpäin, kun mieleen tulee.

ja Ohrana luettu. Vaatimattoman mutta toden näkemykseni mukaan Tervon paras. Myyrä jää ripauksen jälkeen. Näistä peräpohjolan pikkuroistoista en niin hirviästi ole innostunu tai kiihottunu, vaikka toki hupihetkensä suoneet aikanaan. Miun makunihan on valikoiva ja kriittinen, mutta silti rohkenen Ohranaa suositella.

Vaivannäköähän se vaatii, ja tarkkuutta lukijalta. Sanat ja kirjaimet on tarkoin aseteltu, sisäinen logiikka kiepsahtaa voltin jos pikkusen väsyksissä yrittää lukea ja jonkin kirjaimen väärin tulkitsee. Teemako? Lainaan luvatta tuolta privaattipuolen kirjeenvaihdostani valitun palan:

""Isoista asioista tietennii on kysymys, ei Tervo mitään lastuja veistele. Kansakunnan kohtalosta, rakkaudesta, petoksesta, kostosta, aatteen vahvuudesta, takinkäännöstä, itsekunnioituksesta ja vanhuuteen lempeytymisestä. Vähintään. Köyhän maan ikioma Monte Cristo, ilman aateluutta. Aatetta sitäkin enemmän. Ja tietennii sattumaa ja komiikkaa, karheaa.

Alkupuolella, vielä puolvälissäkin tuntuu hetkittäin jotta joutavaa löpinää, sivupoluilla harhailua, maksetaanko sille possulle sivumäärän mukaan. Malttia, muutamalla viime sivulla kaikki asettuu paikoilleen ja asiat saavat lopullisen muotonsa. Ainakin hetkeksi ja suhteessa toisiinsa. Voipa herkkänahkanan lukija kokea tulleensa huijatuksi, mutta sehän ei ole uutta genressä.

Jonniinverran väittäsin lähihistoriaa lukeneeni, faktaa ja fiktioo, mutta näin katavaan, karuudessaan jylhään, groteskiin ja inhimilliseen kuvaukseen jatkosodan pommituksien kohteena olemisesta en ole törmännyt.""

Kynsis suonee anteeksi copypastatuksen, tuorrepastan ystävänä.