Laskeskelin VTTENERGIAjuniorin exeltaulukolla, että näyttäisi olevan kohtuu kannattamatonta laittaa lisäeristettä seiniin ja pienentää u-arvoa.
http://www.vttenergiajunior.fi/VTTENERGIAJUNIOR1.1.xls
Suunnittelilla olevan talon seiniin tulisi näillä näkymin rakenteet, jolla u-arvo 0,24.
Mahdollisuus olisi lisätä eristeen paksuutta ja vaihtaa tuulensuojalevy huokoiseeen runkolaijonaan, jolloin u-arvo putoaisi 0,19.
Nämä toimenpiteet maksaisivat hieman yli 2000Eur ja energiasäästö olisi n 1500kWh/vuosi. Eli nykyisellä kaukolämmön hinnalla säästö olisi noin 57 Euroa/vuosi.
Voiko säästö todellakin olla noin pieni? Onko lisäeristeen lisäämiselle muita hyötynäkökohtia joita kannattaisi huomioida kun tätä asiaa tarkastelee?
Vaikuttaako eristyspaksuus aina talon ilmavuotoihin vai onko huolellinen rakentaminen tässä asiassa tärkeämpää?
Kommentit ovat tervetulleita.
http://www.vttenergiajunior.fi/VTTENERGIAJUNIOR1.1.xls
Suunnittelilla olevan talon seiniin tulisi näillä näkymin rakenteet, jolla u-arvo 0,24.
Mahdollisuus olisi lisätä eristeen paksuutta ja vaihtaa tuulensuojalevy huokoiseeen runkolaijonaan, jolloin u-arvo putoaisi 0,19.
Nämä toimenpiteet maksaisivat hieman yli 2000Eur ja energiasäästö olisi n 1500kWh/vuosi. Eli nykyisellä kaukolämmön hinnalla säästö olisi noin 57 Euroa/vuosi.
Voiko säästö todellakin olla noin pieni? Onko lisäeristeen lisäämiselle muita hyötynäkökohtia joita kannattaisi huomioida kun tätä asiaa tarkastelee?
Vaikuttaako eristyspaksuus aina talon ilmavuotoihin vai onko huolellinen rakentaminen tässä asiassa tärkeämpää?
Kommentit ovat tervetulleita.
Vastaukset 5
Vanhimmat
En kommentoi noita U-arvoja sen enempää kun en ole niihin perehtynyt. Sen sijaan olen vakuuttunut että mitä paksumpi villa seinissä ja välikatossa, sen parempi.
Ihmiset tuppaa laittamaan kaiken viimesen päälle ja taloista tehdään sekä tiiviitä että lämpimiä. Hyvä niin. Mutta mikä järki on juoksuttaa sitä lämmintä sisäilmaa erityisesti talvella ulos koneistetulla ilmanvaihdolla. Tottakai raikas ilma sisällä on aina parempi kuin tunkkainen, mutta en ymmärrä näitä puheita ollenkaan että sisäilman tulisi vaihtua kokonaan kahden tunnin välein. Tämä jos mikä on sulaa hulluutta ja siinä olisi määräyksien tekijällä vielä miettimistä. Ok, kyllähän näitä lämmön talteenottolaitteitakin on mutta jos niidenkin hukkaama energia on neljänneksen luokkaa koko talon lämmönhukasta niin kallista on.
...lähes kaikki vaippaan kohdistuvat, ovat kannattamattomia. 1996 kävin kaikki energiansäästönvestoinnit läpi laskennallisesti ja silloin kannattavuutta osoitti vain selektiivilasit ikkunoissa ja LTO-ilmanvaihdossa - ja kumpikin on nykyisin pakollisena perustasona.
Taannoin tarkastelin laskelmia ja päivitin niitä tämän päivän hintatasoon - ei muutoksia.
Minä laitoin tuulensuojiksi 25mm runkoleijonan kipsilevyn sijaan. Lisähintaa tuo teki 1000e Jälkikäteen laskettuna se ei energia/taloudellisesti ole kovin kannattavaa. Kannattavampi vaihtoehto olisi ollut valita 45mm vaakakoolauksen sijaan esim 75mm vaakakoolaus. Tuolla saavutetaan parempi eristys ja hintakin on halvempi. Toinen temppu olisi vaihtaa runko pykälää vahvempaan. Sinä kun tiedät niin kuinka suurista summista puhutaan tuollaisissa muutoksissa?
Mielestäni kuitenkin asennusmielessä runkoleijona pn ihan hyvä. Talo voi olla tarvittaessa ilman ulkovuoria talven yli. Vaikka kyllä noita näkee taloja kipsiseinilläkin lumen keskellä.
Ihmiset tuntuvat tekevän paljon (kannattamattomia?) energiansäästö investointeja. Saatetaan ivestoida lainarahalla, 50% säästävään ja 10000e maksavaan, lämmityslaitteistoon vaikka talon vuotuinen energiakustannus on alle 1000e. Onko tuollaisessa järkeä?
Oletko tutustunut VTT:n matalaenergiarakentamista koskeviin julkaisuihin? Niiden mukaan matalaenergiatalon rakennuskustannukset eivät ole merkittävästi tavannomaista korkeammat. VTT:n mukaan tähän voi päästä kun energiansäästöön panostetaan niin paljon että lämmityslaitteistoa voidaan keventää ja siten pienetää kustannuksia.
Pienessä talossa(n.100m2) on kulutus muutenkin melko pieni. Pakollisten kodinkoneiden yms. tuottama lämpö riittää kattamaan suuremman osuuden lämmitystarpeesta kuin suuressa talossa(kuitenkin lähes sama määrä valaistusta ja koneita). Tälllöin voisi eristyksessä päästä helpommin sille tasolle, että varsinaista lämmitysjärjestelmää ei tarvita. Pienessä talossa ei lisäeristytäkseen kuluisi niin paljon rahaa kuin suuremmassa. Uudet kerrostalot ovat hyvä esimerkki tällaisesta. Asuntoa kohden on aika vähän ulkovaippaa ja 40m2 asunnossa on kuitenkin lähes samat kodinkoneet kuin 150m2 omakotitalossa. Kerrostaloissa lämpöä on ongelmaksi asti. Niissä lämmityskausi on yllättävän lyhyt.
Kiitos hyvästä kommentista, kuten myös kierolierolle.
Onko rungon vahvistamisella ja lisääntyneellä eristepaksuudella muitakin mahdollisia etuja kuin energiatalous? Eli jos paksuntaisin runkoa (145 45 => 170 50) tai vaihtaisin kipsilevyt runkoleijonaan niin saavuttaisiko sillä paljonkin runkojäykemmän ja vedottomamman(tiiviimmän) talon?
Vai onko tiiviyden kannalta tärkeämpää katsoa, että rakentaminen ja tiivistäminen tehdään kunnolla?
vaikuta mitään. Ja jäykkyys riittää varmasti muutenkin.
Paksumpi runko aiheuttaa kustannuksia antamatta vastaavaa hyötyä elle sitä ole suunniteltu alunperin paksuksi matalaenergiataloksi.