Olen pahoillani... Mutta en enää hallitse tätä. Musta tuntuu, että ihastuminen on tämän vuoden aikana muuttunut rakastamiseksi. Ja niinhän ei olis saanut käydä... Mieli huutaa, että rakastan sua... Nautin sun seurasta todella paljon, mutta samalla itken salaa tuskasta...
J(m)
*-*-*-*-*
172428
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
etelä suomeenko nämä taas tuli ;)
Etelä lähempänä kuin pohjoinen, länsi lähempänä kuin itä on tätä paikkaa... Mutta ei siis ihan etelään...
vaikkapa pirkanmaata?
Hyvä arvaus.;)
etunimesi toisen nimesi tai sukunimesi esimerkiksi ensimmisen tai toisen kirjaimen?
Se, jota tällä tarkoitan, ei varmastikaan toista nimeäni tiedä. En ainakaan usko. Joten siitä ei juurikaan hyötyä olisi. Ja saattaapa olla parempi, etten kerro muitakaan kirjaimia.
Kerro sinä kirjaimia...;) Ja millä tavalla tuo sinua koskettaisi...?
mua liippaa nyt tosi läheltä, mutta luultavasti oot ihan väärä tyyppi (siis mulle:-)
kannattaisko sun sanoa sille toiselle osapuolelle toi kirjoittamasi asia? Mä ainakin kuolisin onnesta jos mulle kertoisi se sulta vaikuttava tyyppi tuollaisia... ei kannata kulkea onnensa ohi.
Välillä tulee mietittyä sitäkin vaihtoehtoa, että kertois tästä ihan suoraan... Mutta järki puuttuu peliin onneksi riittävän ajoissa. Jos kerron, menetän ihmisen todennäköisesti lähes kokonaan. Tai ainakin sen, mitä meillä kahdella nyt on. Meistä kun ei voi koskaan tulla mitään sen enempää.
Mikset sinä sano itse sille toiselle osapuolelle?
...mutta tilanne ei ole muuttunut vielä miksikään, enkä sitä kauheasti odottanutkaan. Lähinnä halusin tehdä hänelle omat tunteeni selväksi,ihan sen takia että itsellä on nyt helpompi olla.
Hänen ratkaisunsa sitten on mikä on. Mutta kun kerran kertoo totuuden, ei tarvitse sitten jossitella myöhemmin.
Tässä tunnekuohuissani tein sen myös... Kerroin, mitä ajattelen. No ehkä hiukan lievemmin, en sanonut että rakastan. Mutta sanoin, että välitän liikaa, sekoan hänen vuokseen...
Ja mikä oli tulos... Ei hän häipynyt, ei katkaissut välejä, ei sanonut että nyt riitti. Hän vain otti asian vastaan tyynesti ja jatkoi kuten ennenkin. Eli tilanne ei muuttunut sitten täälläkään. Oma oloni on ehkä helpottuneempi nyt. Toisaalta olen hiukan pettynyt, sillä kuvittelin hänellä olevan samanlaisia tunteita minua kohtaan, tai ainakin toivoin niin. Mutta ilmeisesti ei ole, tai ainakaan hän ei kertonut sitä.
No vaatiihan tuommoinen vähän sulatteluaikaa;-), pallohan on nyt tavallaan hänellä, kyllä se varmaan pistää vähän mietityttään.
En mä myöskään mitään ikuista rakkautta vannonut, sanoin vaan että tällä hetkellä en osaa muita elämääni kuvitella. Sun tilanne on ehkä siinä mielessä parempi (vaikket sä varmaan samaa mieltä olekaan), että siitä on helpompi päästä yli jos homma loppuu jo tässä vaiheessa, ennenkuin mitään on tapahtunut puolin tai toisin?
Me kerittiin vajota aika syvälle ennenkuin tajuttiinkaan, nyt sitten ollaan vähän molemmat tuuliajolla... täytyy vaan jaksaa odottaa, ei kai tässä muuta voi.
Minullakin on nimessä sama kirjainmäärä kuin ap:llä.
vai väliviivoja ;) voisitkohan olla minun naiseni? mikset voi ottaa yhteyttä? raastaa odottaa ja elää epätietoisuudessa... mutta odotan edelleen vain sinua.
kauan odottanut? Tietääkö hän että odotat? Ja odotatko tähteä vai viivaa?
viivoihin kallistuu... ja olen odottanut jo aika kauan ja tietää sen että odotan, kunhan vain saisi ajatuksensa selviksi? pelkään vain että...
Niitä tähtiä. Minä en voi ottaa yhteyttä, sinä voit. Ja sinä voit myös varovasti kysyä siitä mikä mieltäsi painaa. Olisin hirveän onnellinen jos hän odottaisi vain minua. :)
etkä sillä voi kertoa tunteitasi,netissä ei kannate ihastua voi kertoa sen kokemuksesta.