Toisen maailmansodan aikana ei missään sotaan osallistuneessa maassa tehty niin taidokkaita ja ansiokkaita sotalento töitä, mitä suomalaiset lentäjät tekivät.
Kirjavalla kalustolla torjuttiin alivoimaisena maailman parhaita hävittäjiä. P51 mm. ei saavuttanut suomen rintamalla menestystä, vaikka saksan yllä oli melko voittamaton.
Nostetaan malja suomalaisille sotalentäjille!
Kirjavalla kalustolla torjuttiin alivoimaisena maailman parhaita hävittäjiä. P51 mm. ei saavuttanut suomen rintamalla menestystä, vaikka saksan yllä oli melko voittamaton.
Nostetaan malja suomalaisille sotalentäjille!
Vastaukset 27
Vanhimmat
En aliarvio suomalaisia, mutta Erich Hartman 352 pudotusta, Gerhard Barkhorn 301 pudotusta ja Günther Rall 275 pudotusta.
Olihan ainakin Saksalla eräs Suomessakin ansiokkaasti ja tehokkaasti toiminut osasto. Saksalaisten lentäjien ansioita eri rintamilla nyt ei vaan ole tietyistä syistä paljoa hehkuteltu. Suomalaisillakin käytössä ollut Messersscmitt Bf109 ei suinkaan ollut mikään huono kone! Jos ei maailman parhain niin kuitenkin ehdottomasti parhaimmistoa varsinkin jatkosodan alku ja keskivaiheessa. Airacobra(ei muuten kelvannut amerikkalaissotilaille) oli ainoa suuressa määrin rintamalla ollut amerikkalais valmisteinen kone ja P51:siä ei paljoa ollut Suomen rintamalla!
Saksalainen lento-osasto Kuhlmey vaikutti ratkaisevasti suomen torjuntavoittoon. He kaatoivat yötäpäivää tonneittain pommeja venäläisten panssari ryhmittymien niskaan.
Ja niiden tappiot olivat huomattavat n. kuukauden toiminnan aikana: 12 Stukaa tuhoutui täysin, 10 Focke wulfia, henkilötappiot 202 henkilöä kuolleita ja haavoittuneita saksalaisia suomen vapauden puolesta.
Suomalaisen pudotustilaston ykkönen on hävittäjä-ässä Hasse Wind, hänet on mainittu lähes maailmanennätyksen haltijaksi. Pudotuksia lähes 80 suhteutettuna laivueen omiin tappioihin.
Tässä vaiheessa pitää muistaa, että saksalainen ässä sai omille kirjoilleen kaikki oman laivueensa pudotukset. Siis kyvykästä lentäjä-ässää suojasi hävittäjä laivue, ja kaikki pudotukset kirjattiin "ässän" tiliin.
Suomen ilmavoittojen ykkönen oli Ilmari Juutilainen 94 pudotuksella, Hans Wind sai 75 kpl.
Wind oli kuitenkin ykkönen Brewsterillä saaduissa ilmavoitoissa.
Saksalainen experte joutui tilastomerkinnän saadakseen hoitamaan pudotuksen aivan itse. Siinä olet oikeassa, että heitä suojattiin tavallista paremmin, jotta he pystyivät keskittymään vastustajan alasampumiseen tarvitsematta huolehtia niin paljon turvallisuudestaan.
Pitää silti myös muistaa, että suurin osa voitoista suomalaisillekkin tuli hitaita ja vanhentuneita venäläisiä pommareita tiputellen. Oli varmaa kuin olisi istuvaan sorsaan ampunut....
Saksalaisilla ei ollut "Ässiä" vaan he käyttivät nimitystä "Experte". Edellenkään en aliarvio suomalaisten ilmavoittojen määrää, mutta samalla tyylillä saksalainenkin kartutti voittojensa määrää -> itärintamalla. Ilmavoittoja tarkasteltaessa, ei länsipuolella pelkästään lentäneet saavuttaneet (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta) useamman sata-luvun omaavia pudotuksia. Myöskin suikuhävittäjien pudotustilastoja Heinz Bär (16 pudotusta), piti vuoteen 1973 asti ykköspaikkaa. Hänet kampesi alas paikalta israelilainen.
Suomella oli toisen maailmansodan aikana maailman ammattitaitoisimmat lentokone mekaanikot. Kirjava konekanta muokkasi miehistä huippuluokan spesialisteja. Heidän työpanoksensa oli erittäin merkittävä menestyksekkään ilma-aseen toiminnassa.
Varmasti Suomalaiset lentäjät ja huoltohenkilöstö on ollut parhaimmistoa vaikkapa maailman mittakaavassakin ajatellen. Tuskin minkään muun II maailmasodan valtiota vastaan hyökättiin niin valtavalla ylivoimalla kuin Suomea vastaan!
Venäläisillä oli ilmeisesti aika kokematommia lentäjiä Suomenrintamalla ja toimintatavatkin taisivat olla tappioita tuottavia ja nämä asiat Suomalaisten taidokkaan toiminnan kanssa tuottivat kunniaa Suomalaiselle ilma-aseelle!
Näinhän se on. Mutta, ei se idän suuri vastustajakaan ollut ihan amatööri. Vaikka työnlaatu oli mitä oli, niin aika nerokkaita ja yksinkertaisia ideoita sieltä lähti. Kun pakkanen alkoi purra, niin Mersukin lähti käyntiin, kun otettiin oppia vastustajalta lisäämällä moottoriöljyn sekaan lentobensaa. Tarpeeksi lämpöjen noustua, haihtui bensiini öljyn seasta ja edelleen öljy pysyi "notkeana".
Osasto Jagdgeschwader 52 jossa Erich Hartmann ja monta muutakin "ässää" ( Gerdhard Barkhorn, Rall...etc) palveli oli toisen maailman sodan tehokkaimpia mutta ei taatusti suurimpia. Ässiä oli sen verran useita samassa laivueessa että saivatko he ulkopuolista apua? Laskettiinko siis heille myös kaikki akselivaltioiden pudotukset? Ja tietysti kerrottiin vielä kolmella. Hienoa.
Mainittakoon vielä että Hartmannin päästessä osallistumaan taistelulentoihin, oli venäläisten kalusto parantunut huomattavasti.
Asiasta lisää linkissä:
http://www.kadettikunta.fi/pdf/Kylkirauta206.pdf
Hans Joachim Marseille ja muut "kunniattomat ja selkärangattomat" lentäjä hipit saivat sitten siis näin tiliään kasvatettua. Kiva tietää, kiitoksia asiantuntevasta lausunnostasi. Asiantuntiaa on aina kiva kuulla.
Huomaan, että olet lukenut Korkeajännitykset huolellisesti. On aina ilo törmätä todelliseen "asiantuntijaan". Em.
Bensiini-moottoriöljy-menetelmää käytettiin Suomessa jo talvisodan aikaan Hurricane-hävittäjien kylmäkäynnistykseen. A.Alitalon mukaan idea oli saksalaisten.
Juutilaisella oli eniten pudotuksia.
Koneista otettiin öljyt pois lennon jälkeen ja pidettiin läpösinä pöntöissä nuotion alla. Että semmonen lohkolämmitin.....
kuuluu surkeille ja kouluttamattomille neukkulentäjille. Niiden ansiosta suomalaisilla oli suuret pudotustilastot. Ihan sama millaisia huippukoneita on käytössä jos niitä ei osata käyttää! Tilanne olisi ollut toinen jos suomalaisilla olisi ollut amerikkalaisia ja brittejä vastassaan ilmassa huippukoneineen.
vähättele suomalaisten lentäjien ja etenkään ässien urheutta ja taitoa. Siinä ei ollut moitteen sijaa. Vastustajat vain oli useimmiten helppoja.
kärsivät murhaavia tappioita tapellessaan ilmaherrudesta englannin taivaalla saksalaisia vastaan, vuorokaudessa saattoi kuolla kymmeniä lentäjiä että se niistä huippukoneista.
Haluatko kuulla mitä Saksalaiset vakoojat olivat mieltä kun Suomi kävi Junkers Ju-88 koneilla Saksalaisten kimppuun lapin sodassa.
Eräs vakooja kertoo: "jättäisin taakseni tämän purevan tuulen seudun maan, maan, jonka pinnasta enemmän kuin puolet oli loputtomalta tuntuvaa suota, tienoon jossa aurinko sammui ennen kun se oli ehtinyt syttyäkkään. Jättäisin taakseni tämän synkän valtakunnan, koskaan tanne palaamatta."
Suomalaiset ovat piruja ja pettureita. Koskaan en unohda Suomalaisten epäluuloisuutta kansaamme kohtaan, me olimme aseveljiä keskenämme mutta Suomalaiset vaihtoivat Suomi konepistooleja elintarvikkeisiin meidän miehittämiemme maiden vastarintaliikkeiltä.
Suomi otti vastaan Saksalaisia sotilaskarkureita ja vaihtoivat heidän tuomansa saksan markat suomen markkoihin, normaalisti yhdellä saksan markalla sai sata suomen markkaa, mutta suomi antoi saksalaisille vain kymmenen markkaa, millä taas ostivat Norjalaisilta kalanmaksa pilleteitä kaukopartioille. Norjalaiset lähettivät ne kauppaa käyden Englantiin ja ne Saksan markat tulivat silloin Englantilaisten vakoojien mukana Saksaan.
Suomen synti on syvä.
Jösses sentään! Vai on meillä tämmöinen synti kannettavana!
Hyvä on muistaa se että suomi oli käytännössä venäjän alaisuudessa jo 1943 lähtien, rauhaa tehdessään suomi puukotti saksaa selkään useaan otteeseen, kesällä 44 onneksi saksalaiset sentään viitsivät suomen pelastaa.
löytyy todella huonosta vastustajasta. Ei siinä hyvä kone mitään auta, jos sillä ei osaa lentää, saati taistella. Venäläiset olivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta erittäin huonosti koulutettuja ja osin ei ollenkaan, jotka juuri ja juuri pysyivät ilmassa ylipäätään ilman taisteluakin. Tuollaista vihollista vastaan oli helppo leipoa hävittäjä-ässiä... toista olisi ollut taistella sakuja, brittejä tai jenkkejä vastaan!!!
Windin viimeinen sotalento osoittaa ettei suomipojat olleet mitään mammanpoikia, erittäin pahoin haavoittuneena toi vielä koneen kotiin. Pudotukset 12 päivässä 30 varmistettua ennen haavoittumistaan. Terveenä ollessaan olisi ollut lähempänä sataa pudotusta enne sodan loppua.
Saksalaisten huippuässien kuten Hartmanin voitoiksi laskettiin myös siipimiesten pudotukset.
Suomalaisten pudotuksiksi laskettin jos myös osapudotuksia jos useampi sai osuman.
Juutilaisen todellinen pudotusluku on lähempänä 120 koska kaikille pudotuksille ei ollut toista lentäjää näkemässä. Väitetään ettei yhdessäkään hänen lentämässää koneessa ollut vihollishävittän ampumia luodinreikiä.
Illu on edelleen toisen maailmansodan lentäjistä ykkönen muiden kuin saksalaisten lentäjien tilastoissa.
joo pojat ja tytöt se on sellai et suomes on muitakin ässiä esimerkis jorma sarvanto 6 pommaria alas 4.s minuutissa siltavuori taas oli tampereen tehtaan koelentäjä ja eräällä koelennolla sattu db2 muodostelma näkyviin eiku perään mut kk.t jumissa ni tämä hyväkäs otti viimesen koneen hollille ja päräytti bw.n potkurilla pyrstön kappaleiksi
ja TOSTA SARVANNON PUDOTUKSISTA SEN VERRAN ET SARVANNON PUDOTTAMAT 6 KONETTA KUULUI 7 KONEEN MUODOSTELAAN JA JOPPE KARHUNEN PUDOTTI KOTKAN YLLÄ SEN VIIMEISENKIN
TOSTA HARTMANIN ILMAVOITOISTA SEN VERRAN ET SAKSASSA SAI ILMAVOITON MOOTTORIN LUKUMÄÄRÄSTÄ EI KONEISTA JOS AMPU ALAS LANCASTERIN SE OLI NELJÄ VOITTOA TÄS VÄHÄN TÄSMÄ TIETOA
Silvein täsmätieto ei pidä paikkaansa. Ihmettelinkin jo, että milloin joku vetää tuon esille taas. Oikea täsmätieto vielä kerran, eli kumotaanpa taas myytit. Hartmannin ym. superässän pudotukset olivat vain Hartmannin alasampumia, ei hänen parven tai laivueen. Saksalaiset eivät saaneet pudotuksia moottoreiden mukaan. B17:n alasampuminen oli yksi voitto. Moottoreiden määrä kyllä vaikutti heidän pisteytyksissä, kun esim. kunniamerkkejä jaettiin. Menetelmä oli aika monimutkainen, en jaksa sen tarkemmin siihen nyt syventyä, kun monilla tuntuu perustieto olevan kateissa.