Koko ajan tänne tuppaa tulemaan kysymyksiä lääkikseen liittyen. Olisi siis järkevää muodostaa faq. Tässä pohjatietoa ja vastauksia yleisimpiin kysymyksiin.
1. Salla kysyy: Mul on kaikki fyssat ja kemmat käymättä lukios, mut bilsaa tuli luettuu. Onx mulla mitään mahqui?
V: No joo, kunhan ensin sisäistät pääsykokeessa vaadittavan lukion fysiikan, kemian oppimäärän. Biologiaa luetaan pääsykoekirjasta. Matemaattisilla lahjoilla on merkitystä lähinnä laskuissa, mutta yleensä matemaattisesti lahjakkaat ovat myös lahjakkaita fysiikassa ja kemiassa.
2. Jarno kysyy: Tuli kirjoituksista C:n paperit. Mitä mahdollisuuksia päästä sisään?
V: On olemassa yhteispistekiintiö, jossa pääsee sisään usein hyvät usean ällän tai eximian ylioppilaat - sekä valintakoekiintiö, jossa valitaan valintakokeissa hyvin menestyneet. Valintakoekiintiö on usein yhtä tyhjän kanssa.
3. Minsku kysyy: Kandeisko mun mennä jollekin valmennuskurssille, paljon maksaa?
V:Usein kursseista on hyötyä, mutta kaiken voi opetella myös itsenäisesti, esimerkiksi vanhoihin valintakoetehtäviin tai kurssijärjestäjien itseopiskelumateriaaleihin turvautuen. Valmennuskurssit soveltuvat usein hyvin uusille ylioppilaille, jotka lukevat samalla kirjoituksiin. Kannattaa selvittää etukäteen eri kurssijärjestäjien hinnastot ja kurssien opetuksen laatu.
Bueno kysyy: Pitääks osata kaikki ulkoo?
V: Ikävä kyllä biologian osuudessa on varsinkin asioita, jotka täytyy hallita juuri siten, kun asia on GALENOKSESSA kerrottu. Ylimääräisistä tiedoista ei jaella plussia tai lisäpisteitä.
Sirpa kysyy: Olen amiksessa ja lääkkis alkoi kiinnostaan. Onks sinne valintakokeet tai jotkut?
V: Kyllä on valintakokeet. Pääsykoekirjana on olluy viimevuosina sellainen 600 sivuinen GALENOS, joka on mukava polttaa sisäänpääsyn jälkeen. Alalle voi päästä myös ammattikoulupohjalta, mutta valitettavasti se on hyvin harvinaista. Täytyy pitää tietyt realiteetit. Usein lukiotausta on kaiken A ja O. Usein opiskelijoissa on paljon yliopistossa opiskelleita: DI:t ja fyysikot ovat yleisimpiä.
Anna kysyy: Mul on kevääl niinku kirjotukset ja pitäisi niinku lukee samalla pääsykokeisiin, niinku. Onko niinku vaikeuksia aikataulun kanssa, niinku?
V: Voi hyvin olla. Kirjoitusten jälkeen sinulla on aikaa n. 2 kuukautta. Tuossa ajassa voi olla vaikea sisäistää koko pääsykokeen asioita. Useat pääsevätkin sisään joko 1. tai 2. yrittämällä - jos pääsevät.
Laura kysyy: Olen hakenut 5 kertaa ja viimekerralla jäin 7 pongon päähän. Kannattaako vielä yrittää?
V: En tiedä. Jos en olisi toisella kerralla päässyt sisään, niin olisin alkanut opiskella jotain toista alaa. On muitakin aloja kuin lääketieteellinen ala.
SAA KYSYÄ.
1. Salla kysyy: Mul on kaikki fyssat ja kemmat käymättä lukios, mut bilsaa tuli luettuu. Onx mulla mitään mahqui?
V: No joo, kunhan ensin sisäistät pääsykokeessa vaadittavan lukion fysiikan, kemian oppimäärän. Biologiaa luetaan pääsykoekirjasta. Matemaattisilla lahjoilla on merkitystä lähinnä laskuissa, mutta yleensä matemaattisesti lahjakkaat ovat myös lahjakkaita fysiikassa ja kemiassa.
2. Jarno kysyy: Tuli kirjoituksista C:n paperit. Mitä mahdollisuuksia päästä sisään?
V: On olemassa yhteispistekiintiö, jossa pääsee sisään usein hyvät usean ällän tai eximian ylioppilaat - sekä valintakoekiintiö, jossa valitaan valintakokeissa hyvin menestyneet. Valintakoekiintiö on usein yhtä tyhjän kanssa.
3. Minsku kysyy: Kandeisko mun mennä jollekin valmennuskurssille, paljon maksaa?
V:Usein kursseista on hyötyä, mutta kaiken voi opetella myös itsenäisesti, esimerkiksi vanhoihin valintakoetehtäviin tai kurssijärjestäjien itseopiskelumateriaaleihin turvautuen. Valmennuskurssit soveltuvat usein hyvin uusille ylioppilaille, jotka lukevat samalla kirjoituksiin. Kannattaa selvittää etukäteen eri kurssijärjestäjien hinnastot ja kurssien opetuksen laatu.
Bueno kysyy: Pitääks osata kaikki ulkoo?
V: Ikävä kyllä biologian osuudessa on varsinkin asioita, jotka täytyy hallita juuri siten, kun asia on GALENOKSESSA kerrottu. Ylimääräisistä tiedoista ei jaella plussia tai lisäpisteitä.
Sirpa kysyy: Olen amiksessa ja lääkkis alkoi kiinnostaan. Onks sinne valintakokeet tai jotkut?
V: Kyllä on valintakokeet. Pääsykoekirjana on olluy viimevuosina sellainen 600 sivuinen GALENOS, joka on mukava polttaa sisäänpääsyn jälkeen. Alalle voi päästä myös ammattikoulupohjalta, mutta valitettavasti se on hyvin harvinaista. Täytyy pitää tietyt realiteetit. Usein lukiotausta on kaiken A ja O. Usein opiskelijoissa on paljon yliopistossa opiskelleita: DI:t ja fyysikot ovat yleisimpiä.
Anna kysyy: Mul on kevääl niinku kirjotukset ja pitäisi niinku lukee samalla pääsykokeisiin, niinku. Onko niinku vaikeuksia aikataulun kanssa, niinku?
V: Voi hyvin olla. Kirjoitusten jälkeen sinulla on aikaa n. 2 kuukautta. Tuossa ajassa voi olla vaikea sisäistää koko pääsykokeen asioita. Useat pääsevätkin sisään joko 1. tai 2. yrittämällä - jos pääsevät.
Laura kysyy: Olen hakenut 5 kertaa ja viimekerralla jäin 7 pongon päähän. Kannattaako vielä yrittää?
V: En tiedä. Jos en olisi toisella kerralla päässyt sisään, niin olisin alkanut opiskella jotain toista alaa. On muitakin aloja kuin lääketieteellinen ala.
SAA KYSYÄ.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mitäs tarkoitat sillä, että valintakoekiintiö on yhtä tyhjän kanssa ?
1. Valintakoe on mentävä äärimmäisen nappiin, kun taas YP-kiintiössä pääsee sisään helposti keskinkertaisillakin pisteillä, kunhan on vain hyvät paperit.
2. Valintakoekiintiössä valitaan sisään vähemmän porukkaa kuin yp-kiintiössä.
3. On olemassa oikeasti ihmisiä, jotka osaavat sekä galenoksen ulkoa että hallitsevat hyvin myös laskennallisen puolen. Siihen ryhmään on siis äärimmäisen vaikea sijoittua, koska lääkiksessa on aina joku parempi.
4. Usein ne, jotka ovat hyviä, pääsevät sisään siinä paremmassa kiintiössä joka tapauksessa. Jos pisteet ovat tyyliin täydet, niin he pääsevät sisään valintakoekiintiössä, jos todistus ei ole niin täydellinen. Sen sijaan yp-kiintiössä pääsee "hänen paikalleen" joku muu, jolla on hyvät paperit.
5. Tämä ei liity kysymykseen mitenkään, mutta jos yo-tutkinto on vanhentunut tai henkilö ei ole käynyt lukiota, hän joutuu aina pyrkimään sisään valintakoekiintiössä, jossa on suhteellisen vaikea päästä sisään.
Lukio lusmuillen läpi: huonot paperit.
1.Valintakokeen ei tarvinnut mennä nappiin. Virheitä tulee kaikille, riittää kunhan hoksaat muutaman haastavan.
2.Totta, mutta yp-kiintiön tyypit on niin kunnianhimoisia, että ne menis yleensä sisälle koepisteilläkin.
3.On olemassa oikeasti ihmisiä, jotka osaavat galenoksen ulkoa, mutta siihen se sitten usein jääkin.
4."Jos pisteet ovat tyyliin täydet, niin he pääsevät sisään". Luonnollisesti, mutta tällaisia tapauksia ei onneksi ole olemassa.
-lääk yo
1. Ei se valintakoe aivan perseelleen mennyt, jos olet sisällä - tai sitten olet joko hampaalla tai Oulussa/Kuopiossa yleisellä.
2. Aivan, mutta vain toisessa mennään sisälle.
3. Aivan (=taivaanrannanmaalarit ja ihquteinixit), mutta oikeasti myös ihmisiä, jotka ovat lahjakkaita monella osa-alueella.
4. Tyyliin täydet=melkein täydet. Tänäkin vuonna valintakoe oli niin simppeli, että melko moni pääsi raakapisteissä melko lähelle maksimia. Kaikkihan on tosin suhteellista.
-Tehtäköön vielä selväksi, että toivon todellakin, että sisäänpääsijöiden joukossa olisi enemmän yksinkertaisempaa porukkaa. Osuutta asiaan on kuitenkin
1)henkilön taidoilla
2)henkilön rutiinoitumisella laskentaan
3)hyvällä säimällä
Tottapa totta... en ollu tota yhtään kelannu. Olin aatellu pyrkiä valintakokeella..
Mutta..millasilla papereilla on etua?
Riippuu paljon haupungista. Helsingissä papereiden täytyy olla yleensä ällä tasoa, jotta niistä jotenkin kostuisi sisään pyrittäessä. Mutta yleensä rivi on jotain tyyliin LLELLL tai EELLLE. Monissa kaupungeissa keskipitkän ruotsin arvosana on monen tuho - erityisesti Helsingissä. Koska L:stäkin saa silloin hyvin vähän pisteitä. Senän sijaan Oulussa esimerkiksi pisteytettiin tänä vuonna toinenkin reaali, jolla pystyi korvaamaan huonon menestyksensä esimerkiksi pitkän vieraan kielen kokeessa - ulkolukupänttääjän unelma siis.
Kuopioon tai Ouluun on suhteellisen helppo päästä sisää YP-kiintiössä keskinkertaisillakin papereilla (tyyliin M). Usein pääsykokeista on kuitenkin irrottava paljon pongoja, koska kilpailu on kovaa.
Kaikki lääkisläiset eivät ole usean ällän ylioppilaita, mutta useat ovat. Usein menestyminen kirjoituksissa ei kerro mitään henkilön todellisista lahjoista. Hyvät ja lahjakkaat pääseät kuitenkin aina sisään, koska koe mittaa nimenomaan loogista ajattelukykyä ja nopeutta - sekä sitä, kuinka hyvin hallitsee kokeessa vaadittavan laskurutiinin. Laskemalla sisään mennään, mutta biologiastakin on irrottava jotain pisteitä. Mutta esimerkiksi Helsingissä koe on mentävä todella nappiin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4500000000000390&posting=22000000012800509#22000000012800509
Munsta on naurettavaa, että morkataan niitä, jotka haluu olla uskomassa. Kai sitä voi olla hyvä lääkäri, vaikkei uskokaan mihinkään evoluutiohömpötyksiin.
Silloin kuin opiskelemaan lääkikseen menet niin samalla hyväksyt länsimaisen lääketieteen. Ei silloin voi nojata sellaisiin asioihin joilla ei ole tieteellistä tukea
sinäpä vasta oletkin oikea järjenjättiläinen,.} mielstäni, lääkärinä voi uskoa vaikka joulupukkiin, kunhan sen pitää vain omana tietonaan£$€