Olin ystävättäreni luona ja siellä virtasi joki talon edustalla. Joki oli punertava ja siinä oli lahdelma alapuolella, johon vesi virtasi (sanoimme sitä ”Punaiseksi mereksi”). Vesi olikin puunjalostustehtaasta tulevaa (me kumpikin olemme olleet metsäteollisuudessa töissä ja tulleet siellä kaltoin kohdelluiksi, minä vielä pahemmin). Virtausta katselemassa oli yhtäkkiä metsäherroja puvuissaan. Vesi oli muuttunut hyhmäiseksi ja virtaus hiljentynyt. Yhtäkkiä ystävättäreni käski heitä kaikkia poistumaan hänen talostaan ja sanoi, että hän ottaa nyt uuden suunnan elämässään. Sanoin hänelle, että niin minäkin teen omalla tavallani.
Sitten olin taas ”Punaisen meren” rannalla jossakin muussa maassa ja siellä oli kärsiviä ihmisiä erämaassa. Sama veden virtaus ja väri ja punertava lahdelma oli sielläkin. Eräs mies, jonka jotenkin tunsin unessa, katseli ihmisiä ja pyysi Jumalalta huutaen apua. Jumala lähetti hänen käteensä valkoisen kiiltelevän kankaan ja mies loi esiin pienen vauvan, se oli vähän tumma iholtaan. Mies sanoi, että näin Jumalan mies voi auttaa. Ajattelin, että hän oli melko ylpeä Jumalaakin kohtaan ja mietin, miten käy. Jumala riuhtaisi kankaan hänen kädestään ja vauva meni kankaaseen käärittynä Jumalan luo. Käsitin, ettei Jumala suonut miehelle luomisen oikeutta, kun se kuului Jumalalle itselleen.
Voisiko joku ystävällisesti tulkita erikoisen uneni?
Sitten olin taas ”Punaisen meren” rannalla jossakin muussa maassa ja siellä oli kärsiviä ihmisiä erämaassa. Sama veden virtaus ja väri ja punertava lahdelma oli sielläkin. Eräs mies, jonka jotenkin tunsin unessa, katseli ihmisiä ja pyysi Jumalalta huutaen apua. Jumala lähetti hänen käteensä valkoisen kiiltelevän kankaan ja mies loi esiin pienen vauvan, se oli vähän tumma iholtaan. Mies sanoi, että näin Jumalan mies voi auttaa. Ajattelin, että hän oli melko ylpeä Jumalaakin kohtaan ja mietin, miten käy. Jumala riuhtaisi kankaan hänen kädestään ja vauva meni kankaaseen käärittynä Jumalan luo. Käsitin, ettei Jumala suonut miehelle luomisen oikeutta, kun se kuului Jumalalle itselleen.
Voisiko joku ystävällisesti tulkita erikoisen uneni?
Vastaukset 9
Vanhimmat
elämäsi ei totisesti ole yksinäistä eikä rauhallista...sattuu ja tapahtuu.Käsky unessa viestii menoa virkamiehen juttusille.En ihan käsittänyt,että oletteko vielä kummatikin töissä samassa paikassa tuolla, mutta jos niin on niin virkamies voisi liittyä sinne tai johonkin muuhun ( toinen työ tms.)Sinulla on aika kiireinen elämä..et ole mikään kotona istuja.Sinulla on tarve saada ottaa hiukan etäisyyttä kaikesta ja rauhoittua yksinään.Olet kuitenkin henkisesti vahva ihminen ja sinua ei helpolla "nujerreta"..voimavaroja löytyy,mutta niitäkin on "ladattava" välillä.Tutustut vanhempaan henkilöön,joka vaikuttaa elämääsi myönteisesti ja ystäväsi pitkäaikaisesti.Sinun elämäsi muuttuu myönteisesti ja onnistut pyrkimyksissäsi
elämäni on kyllä hyvin rauhallista ja olen varsinainen kotikissa. Emme kumpikaan ole enää töissä siellä metsäteollisuudessa, siitä on aikaa jo 15 vuotta. Kiitos kuitenkin.
no totta totisesti ainakin tässä vaiheessa meni metsään...olin tulkitessani ajassa jolloin vielä olit tuolla töissä tai juuri lopetit.Tulevaisuudessa voi sattua mitä vain:).Tuolloin varmaan tunteesi sanomattakin kuohahtelivat ja virtasivat kuin unesi joki....siis 15v sitten. Eipä hätiä..kiitos itsellesi:)
..kerrothan ,jos tilanne muuttuu..sillä unesi kertoo muuta:)Siksi haluan tietää,koska teen "matkaa" kokoajan unien saloihin :)
Punainen meri kertoo kadotuksen vaivasta. Ihmiset maailmassa kauttaaltaan ovat epäuskossa, mutta Jumalan puoleen huutaminen tuo avun. Mies joka huusi apua sai ensin, mutta koska oli ylpeä Jumala ei mieltynyt häneen. Valkea puku kertoo vaatetta, joka on Jumalan lahjoittama puhdas puku, joka kelpaa taivaassa. Kun Jumala antoi lapsen se kertoo sitä, että se on Jumalan lahja. Kun ihminen toimi väärin, Jumala ei antanut lahjaa, vaan perui sen ja otti taivaaseen. Lapsi valkeassa puvussa kertoo Jumalalle kelpaavaa, Jumalalle otollista. Lapset kaikkialla, tummatkin ovat Jumalan lahjoja ja vastaanotettavia.
Elmänvirrassasi on ollut rankkoja kokemuksia. Kun vesikin oli kuin veren väriseksi värjäytynyt. Vanhat työajat synnyttävät kylmääviä ja veret/vedet seisauttavia muistoja. Ystävättäresi kuvaa itseäsi, aja siis pois vanhat negatiiviset muistot, joita tässä metsäherrat kuvaa. Ja ota se uusi suunta elämässäsi!
Unen toinen osa kertoo, että et oikein luota oman itsesi jumalalliseen luomisen voimaan. Mies kuvaa tässä itseäsi (maskuliinista puoltasi), voimasi on siis lopussa ja pyydät apua voimakkaammalta, siis ylempää mutta kuitenkin itsesi ulkopuolelta. Tämä voima on silti itsessämme jo valmiina, se on korkeampi minä, rakastava vanhempi meissä, Jumala, jota kuulemalla ja jolle sydämemme avaamalla saamme apua ja rakkauden energiaa. Mies sai apua, loi uutta elämäänsä (lapsi unessa on aina hyvä enne). Mutta miksi annoit oman epäilyksen tulla uneen, varmaan siksi, että olet nyt niin voimaton, että et usko voimaantumiseen. Tosiasiassa meissä kaikissa on tuo Jumalan voiman kipinä, sitä voimaa ei tarvitsekaan anoa itsen ulkopuolelta tai ylempää. Sille tulee vain avautua, pyytää ja rukoilla, että tuo rakkauden energia alkaisi virrata itsessämme. Meissä on silloin itsessämme tuo luomisvoima ja rakkaus. Ei kukaan voikaan tälle miehelle sitä lasta ylhäältä antaa, se kun on jo sisällämme, sisäinen lapsemme, jonka voimme loihtia näkyväksi vain me itse ja sillä jumailasella voimalla ja rakkaudella joka on meidän käytettävissämme. Jumala kun on kaikkialla, kaikessa, myös meissä itsessämme. Luota enemmän itseesi ja rakasta lasta sisälläsi, näin luot rakastavaa voimaa, jolla sitten jaksat muuttaa elämäsi suunnan paremmaksi. Tällainen näkemys minulle tuli. Mitä mieltä olet itse?
Tulkintasi unen ensimmäiseen osaan osui ainakin täysin kohdalleen, kiitos siitä. Toisen osan tulkinta osui voimattomuuteni osalta täysin kohdalleen sekin, vaikka suhteeni Jumalaan onkin ilmeisesti erilainen kuin sinulla, koska koen Hänet todellakin ylemmäksi, kaikkivaltiaaksi. Olet kyllä todella hyvä tulkitsija, oikein elämänmakuisia tulkintoja olen saanut sinulta ja useimmiten oikeaan osuvia, kuten nytkin. Kiitos taas kerran.
Uskon kyllä itsekin Jumalaan, kaikkivaltiaaseen, joka on luonut kaiken, mutta samalla koen myös, että ihminen on paljon vastuussa myös itse itsestään, luo tulevaisuuttaan koko ajan omilla valinnoillaan, ajatuksillaan, asenteillaan. Positiiviset ajatukset tässä hetkessä luovat vapauttavia ja hyviä asioita tulevaisuudessa ja katkeruus menneisyydestä tässä hetkessä luo katkeruuden ja pelon säilymistä tulevaisuudessa. Siksi olisi tärkeää antaa anteeksi toisille, jotka ovat väärin kohdelleet menneisyydessä itseämme. Se ei ole meiltä mitään pois, vaikka näin teemme. Ihmiset, jotka ovat olleet meille ilkeitä menneisyydessä eivät itse joudu kärsimään siitä, eivät ajattele näitä asioita, sinä itse olet se, joka kantaa tuon taakan, eikö olekkin kuitenkin helpompaa antaa anteeksi kuin kärsiä. Näin kannattaisi tehdä oman hyvinvoinnin takia. Vielä tätäkin tärkeämpää on sitten antaa anteeksi itselleen, sillä katkeruus on voinut luoda syyllisyyttä itseemme tähän hetkeen. Kun annamme anteeksi, ei menneisyyden voimilla ole enää valtaa meihin ja vapaudumme. Luomme omaa tulevaisuutta tässä ja nyt. Jos annamme menneisyyden katkeruuden vaikuttaa elämäämme tässä hetkessä, meillä on edessä samaa tulevaisuudessa. Olemme katkeria. Voisiko se uuden suunnan ottaminen viitata siihen, että olisi vapauduttava menneestä täysin, se tie käy vain hyväksymisen, anteeksiantamisen ja rakkauden kautta. Siksi koen, että ihminen on itsekin luojana omassa elämässään ja nimenomaan yhdessä Jumalan kanssa. Jumalahan loi ihmisen omaksi kuvakseen. Olemme siten kaikki yhtä rakastavia kuin hänkin, koska jumala on sisällämme. Jos vain avaamme sydämen tämän Pyhän hengen asunnoksi. En koe Jumalaa sillä tavalla korkealla olevana, vaan hyvin lähellä olevana ja lämpimänä rakkauden energiana, joka virtaa kehossani.
Näköjään olemme sitten samoilla linjoilla ajatuksissamme Jumalasta, sehän on hyvä. Anteeksiantohan kuuluu olennaisena osana kristinuskoon, jos ei anna anteeksi, ei saa itsekään anteeksi ja katkeruudesta kärsii eniten itse katkeruuden kantaja. Uskon kuitenkin, että ne, jotka ovat meille väärin tehneet, saavat aikanaan maksaa tekosistaan, Jumalan myllyt jauhavat hitaasti mutta jauhavat kuitenkin. Sama koskee tietysti omia pahoja tekojamme ja sanojamme, siis vastuu on ihmiselläkin. On Jumala minullekin turvallinen Isä, samalla myös korkea, Pyhä ja kunnioitettava.