Voiko kukaan tuntea syvempää yksinäisyyttä kuin kuoleman kaipuu? Kukaan ei ota tosissaan, kukaan ei välitä. Tai siltä ainakin välillä tuntuu. En kaipaa sääliä, en haukkuja, mutta haluan vain ilmaista tuskaani kuinka tämä maailma on kylmä paikka.
"Yksin pimeässä uskallan kuiskata mun nallelle et mun on paha olla. Kun aamu koittaa, ylle välinpitämätön ilme joka yrittää näyttää maailmalle ettei muhun satu."
"Yksin pimeässä uskallan kuiskata mun nallelle et mun on paha olla. Kun aamu koittaa, ylle välinpitämätön ilme joka yrittää näyttää maailmalle ettei muhun satu."
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ja nyt: en sääli enkä hauku, mutta esitän mielipiteeni asiastasi:
Maailma on kylmä paikka juu, olet oikeassa. Mutta maailmassa on myös paljon hyvää, ja jokaisen ihmisen elämässä löytyy ilon aiheita (etenkin esim suomessa asuva ihminen, tämä kun on kuitenkin hyvinvointivaltio ettei tarvitse nälkään kuolla tai kadulla asua..) Elämä, minkä sinä ja minä olet saanut, minä näen oman elämäni lahjana. Miksi sinä et näe sitä siten? Miksi ajattelet niin negatiivisesti? Ja ei, minua ei ole kohdeltu hyvin ja minulla on ollut kovaa, mutta silti haluan elää ja rakastan elämää! Vaikka sitten vähän yksinäisenäkin! On paljon asioita, joista iloita ja tuntea mielihyvää.
Joku itsemurhasta puhuminen, se on niin säälittävää. No anteeksi, et kaivannut sääliä.
"Kun aamu koittaa, ylle välinpitämätön ilme joka yrittää näyttää maailmalle ettei muhun satu."
Etkö voisi välillä unohtaa kaiken kurjan ja hymyillä ja nauttia elämästä? Turhaan se elämä menee hukkaan, jos sä vaan asioita murehtien täällä elät. On nimittäin hyviäkin ihmisiä olemassa! Ja; jos et ketään ihmistä pysty muuttamaan niin ainakin pystyt muuttamaan itseäs! Olet itse sitä mitä pitääkin, ja kunnioitat ja rakastat itseäsi.
Älä viitsi olla noin synkkä, oikeesti. Jos oikeasti haluat kuolla, siis oikeasti haluat niin siinä tapauksessa tee se. Tee se nyt heti, mitä turhaan kärsimään enempää jos on niin kauheaa? Mutta sulla on myös toinen vaihtoehto. Ala ajatella elämää vähän eri tavalla ja nauttia pienistä asioista. :)
Minä esim. olen nauttinut tänään tällaisista asioista: Leivoin pullaa, tuli tosi hyvää! vein sitä naapurille :D , kävin ulkona kävelyllä, ihana ilma! Pirteän raikas :) Mä sisustin mun pientä kotia, tuli nättiä! Mä leikin mun kissan kanssa, se on niin ihana ja rakastan sitä :) jne jne.
Sinä sitä vastoin vain mökötät siellä välinpitämätön ilme kasvoillasi ja hukkaat elämääsi. No, onnea kuitenkin valitsemallasi tiellä :)
ps. Ja ihmisiä ON jotka välittää. Esim tältä paltalta voi löytyä sellaisia, laitahan hakuun mailiosoitteen kera.
Et halua negatiivista huomiota etkä myöskään mitään sääliä, vaan haluat että ylipäätään sinun olemassaolosi huomataan. Jokaisella ihmisellä on tarve tuohon, se ei ole mikään erityisominaisuus juuri Sinussa (tarkoitan, että et ole huomionkipeä). Minulla on myös tarvetta siihen, ja saman asian olen ikävä kyllä huomannut: kukaan ympärillä ei välitä p*skaakaan minusta. Maailma on kamalan kylmä!!
P.S. Älä kuitenkaan luovu toivosta. Minäkään en aio, koska uskon siihen, että voin tavata tulevaisuudessa jonkun välittävän ihmisen :) Usko sinäkin siihen.
Lopputulos tällaisesta ajattelusta on, että kaikki näivettyvät yksinään kopperoissaan, masentuvat ja elämä valuu hukkaan.
Entäpä jos sinä ryhdyt sellaiseksi joka välittää toisesta ihmisestä? Etkä vain odota tympeä ilme naamallasi, että sinusta ruvetaan pitämään sydämellisesti ja sinun tarpeitasi täyttämään!
Yksinäisyydestä pääsee pois vain ottamalla rohkeasti kontaktia toiseen, kiinnittäen huomion toiseen, ettei koko ajan itse yritä esittää helvetin fiksua ja filmaattista, jolloin koko toisen ihmisen kohtaamistilanne menee oman itsen vartioimiseen ja "esittämiseen".
Ymmärrän kyllä mitä ap. tarkoittaa, kokemusta on siitä itselläkin. Mutta kaikki muuttuu paljon helpommaksi jos pystyy kääntämään näkökulman omasta itsestä pois. Ja alkaa iloita pienistäkin asioista, totta!
Kyllä sieltä varmaan kun liikkuu oikealla asenteella ihmisten parissa, myös löytyy ystäviä jotka vuorostaan välittävät sinusta.
samaa muilta kuin itseltäni.
Minä välitän ihmisistä, mutta kukaan ei tunnu välittävän minusta. =(
Ehkäpä sä et vaan pidä tarpeeksi ääntä että olet olemassa. Sun pitää saada äänesi kuuluville. Nettikin on täynnä kaikenmaailman seuranhaku paikkoja. Ilmoituksia vaan laittamaan ja mailiosoite vaikka tänne.
Mitä sä olet tehnyt sen eteen että löytäisit kaverin/kavereita? Vai onko sun murheet/ongelmat jossain syvemmällä?