Hei !
Olemme vaimon kanssa katselleet erästä rakenteilla olevaa omakotitaloa. Jotenkin kuitenkin arvelluttaa ulkoseinän rakenne, joka on seuraava (ulkoa sisällepäin lueteltuna):
Ulkovuorilauta, pysty- ja vaakakoolaus, kipsilevy 9mm, mineraalivilla 150 mm puurunko, muovikalvo, vaakapuurunko mineraalivilla 50mm, sisäkipsilevy 13mm. U-arvo 0.23.
Eikö yleensä höyrysulun jälkeen laiteta suoraan sisäseinien kipsilevy? Tässä tapauksessa höyrysulku olisi kahden villakerroksen välissä! Onko tämä toimiva ja yleisesti käytössä oleva ratkaisu ? Onko kokemuksia ? Kiitos jo etukäteen.
Olemme vaimon kanssa katselleet erästä rakenteilla olevaa omakotitaloa. Jotenkin kuitenkin arvelluttaa ulkoseinän rakenne, joka on seuraava (ulkoa sisällepäin lueteltuna):
Ulkovuorilauta, pysty- ja vaakakoolaus, kipsilevy 9mm, mineraalivilla 150 mm puurunko, muovikalvo, vaakapuurunko mineraalivilla 50mm, sisäkipsilevy 13mm. U-arvo 0.23.
Eikö yleensä höyrysulun jälkeen laiteta suoraan sisäseinien kipsilevy? Tässä tapauksessa höyrysulku olisi kahden villakerroksen välissä! Onko tämä toimiva ja yleisesti käytössä oleva ratkaisu ? Onko kokemuksia ? Kiitos jo etukäteen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Esim. melko tuntemattomassa Kastellitalossa on tuo seinärakenne. Samoin meillä pitkästä rakennetussa talossa.
Pidän ratkaisua erittäin hyvänä. Esimerkiksi jos kosteissa tiloissa on ulkoseinää, on ennen höyrysulkua 5cm tila, josta voi hyvin kosteudet tuulettua pois, jos jossain vesieristeessä pieni reikä olisi.
Eli villanne jää kosteissa tiloissa kahden vesihöyryä läpäisemättömän kalvon väliin? Ei hyvä.
Suurelemettitaloissakin höyrynsulku jätetään pois niiltä osin joissa sisäpintaan tulee kosteussulku.
Järkeväähän on pesuhuoneen seinällä jättää se 5cm väli tyhjilleen. Jos jotain kosteutta väliin ikinä menisi, tuulettuu se mukavasti sieltä pois.
tuulettuu jos sinne sitä kosteutta menee? Ei mihinkään, vaan silloin syntyy kosteusvaurio, eikö niin ?
Viimeviikkoisen kuningaskuluttajan. Siinä oli jätetty muovit seiniin vesieristyksen alle ja kämppä oli homehtunut noilta kohdin parissa vuodessa. Ruotsalainen talo kyseessä.
Se kosteus ei todellakaan pääse kuin ulos- ja sisäänpäin sieltä välistä.
Talotehtaan edustaja syytti tietysti vesieritettä eikä rakennetta.
Missä ihmeessä teidän vastaavat ovat kun antavat tehdä mitä ja miten sattuu?
Arvatkaapa miksi esim ulkoilutakissa on yleensä hengittävä rakenne? Periaatteessa ihan samat säännöt pitäisi päteä taloteknissäkin ratkaisuissa.
Seinäelementit ovat vakiokamaa eli aina höyrysululla tietääkseni. Itse jouduin repimään elementistä pesuhuoneen kohdalta kipsilevyn ja muovin pois kun laitoin Kaakelilujat seiniin.
Me laitoimme omaan taloomme jossa myös höyrynsulun päällä 50mm villaa ja pesuhuone ulkoseinällä niin että pesuhuoneen kohdalla muovi on pinnassa. sitten on 3cm väliä kahi-väliseinäharkkoon josta märkätilat on rakennettu. asiasta käytiin aikoinaan (2003) paljon keskusteluja kun rakennettiin ja tämän ratkaisun pitäisi olla turvallinen. aika näyttää!
Eikös se kastepiste modostu kuitenkin sinne muovin ulkopuolelle sinne 150mm villan puolelle. Helppo puhkomatta höyrynsulkua vedellä sähköputkia ja vesiputkia seinänväliin. Eikä tule ekasta taulukoukusta reikää höyrynsulkuun. Turvallisempikin lienee siinämielessä.
Itse ehkä jättäisin kuitenkin ostamatta jos ihan oikein rakennettu vaihtoehto löytyisi. Mutta niinhän sitä väitetään että tuollainen periaatteessa virheelinenkin ratkaisu voi toimia.
on min. 1/3 höyrynsulun lämpimällä puolella, jolloin tuo ratkaisu on jopa erinomainen verrattuna siihen perinteiseen jossa joakinen taulukoukkukin puhkaisee höyrysulun.
Onhan noita tehty mutta itse en riskiä ottaisi.
Taidat olla ihan asiantuntija... mutta et ainakaan talotekniikan?
ihan OK. höyrynsulku pitää olla kastepisteen sisäpuolella. jos on "väärällä" puolella niin höyrynsulun pintaan tiivistyy kosteus.
tuollainen kastepiste jossain seinän sisällä, kun ajattelee miten ulkolämpötila ja kosteus vaihtelee ulkoilmassa.
Ja mitä silloin tehdään kun kosteus kuitenkin pääsee kastelemaan sen sisemmän villan olkoon vaikka se 50mm? Silloinhan kosteus tiivistyy siellä villojen välissä olevaan muoviin ja valuu alas kastellen alaohjauspuun jne.
Kukaan ei tiedä näköjään varmasti miten tuollainen rakenne toimii. Kait se voi kuitenkin olla parempi vaihtoehto kuin se sieltä täältä puhkottu ihan ointaan laitettu muovi.
Joskus ajatsitte tällä palstalla on esitetty laskelma että pitäisi olla 60%RH sisäilman kosteus -20 asteen pakkasella jotta kastepiste syntyisi tuossa rakenteessa muovin sisäpuolelle. Noin korkeaa kosteutta on pakkasella vaikea saada aikaan vaikka yrittäisi jos talossa on edes jonkinlainen ilmanvaihto. Kastepiste ei sijaitse missään tietyssä paikassa vaan riippuu ilmankosteudesta ja lämpötiloista.
Kannattaa kuitenkin huomioida asia jos tekee lattiavalun kylmällä ilmalla. Silloin sisällä on helposti lähes 100% ilmankosteus ja kastepiste syntyy varmasti muovin siäsäpuolelle. Parempi olisi asentaa sisempi villoitus vasta lattiavalun jälkeen ja/tai pitää kunnnon ilmavaihtoa valun jälkeen ainakin kuukausi ja/tai peittää muovilla lattiat jotta haihtuminen on hitaampaa. Tuo viimeinen on suositeltavaa muutenkin.
parempi ois jos muovin ulkopuolella ois vieläkin enemmän villaa, se varmistais ettei kastepistettä tuu siihen muoviin
muistelen jotta kastellin hienompi ohje on että gyprokin alle muovi 50mm vill ilmansulkupaperi loput villat tuulensuoja
Suurin osa vastaajista on sitä mieltä että nykyinen suositusrakenne eli "ensin muovi sitten villa" on oikein. Toiset kääntävät homman päälaelleen eli "mielellään paljon villaa ja sitten vasta muovi" on oikein.
Kukin tehköön miten haluaa mutta ei kai kukaan ihan tosissaan ota riskiä siitä että villat seinissä kastuvat?
Periaatteena on että VÄHINTÄÄN 3/4 villasta pitää olla muovin ULKOPUOLELLA !
Mitä enemmän muovin kylmällä puolella on villaa, sen turvallisempi se rakenne kosteusteknisesti on.
jätetään sen 50 mm villan tilalle tyhjä tila sopivalla koolauksella (ja tietysti lisätään sen muovin ulkopuolelle se 50 mm villaa). Silloin saadaan sähköjohdot ja pistorasiat muovin sisäpuolelle (mikä on tämä kastellitalon seinärakenteen hieno idea) eivätkä korkeintaan n. 50 mm pitkien ruuvien kärjet pääse puhkaisemaan höyrynsulkumuovia. Siis miksi ei tehtäisi esim. näin ?
käyttäkää isoverin kehittämää älykästä höyryn sulkua niin taatusti paikat pysyy kuivina.
ehkä jotain muutakin ikävähköä ilmiötä vois tulla
kun höyrynsulun pitäisi aina olla seinän lämpimällä puolella niin miten se sit toimii kesällä kun ulkoseinän lämpötila voi auringossa olla jotain ehkä 50 astetta ja sisällä on silloin viileämpää? monessa kodissa on vielä jonkinlaisia jäähdyttimiä niin eikö seinä silloin toimi aivan väärinpäin? enkä ainakaan oo kuullu et olis mitään vaurioita silti tullut.
Juttu selviää kun ajattelee seuraavia asioita.
Mikä on ulkoilman kastepiste kovalla helteellä? Arvaisin 15astetta.(en äkkiseltään muista) Suhteellinen kosteus on yleensä kuitenkin alle 60%. Ilman pitää jäähtyä niin kylmäksi että saavutetaan kastepiste. Onko sinulla ulkoseinän sisällä helteelle esim. 16 astetta? Ei taida jäähdyttimessä tehot riittää noin mataliin lämpötiloihin kuumalla kelillä.