Hei !
Olemme vaimon kanssa katselleet erästä rakenteilla olevaa omakotitaloa. Jotenkin kuitenkin arvelluttaa ulkoseinän rakenne, joka on seuraava (ulkoa sisällepäin lueteltuna):
Ulkovuorilauta, pysty- ja vaakakoolaus, kipsilevy 9mm, mineraalivilla 150 mm puurunko, muovikalvo, vaakapuurunko mineraalivilla 50mm, sisäkipsilevy 13mm. U-arvo 0.23.
Eikö yleensä höyrysulun jälkeen laiteta suoraan sisäseinien kipsilevy? Tässä tapauksessa höyrysulku olisi kahden villakerroksen välissä! Onko tämä toimiva ja yleisesti käytössä oleva ratkaisu ? Onko kokemuksia ? Kiitos jo etukäteen.
Olemme vaimon kanssa katselleet erästä rakenteilla olevaa omakotitaloa. Jotenkin kuitenkin arvelluttaa ulkoseinän rakenne, joka on seuraava (ulkoa sisällepäin lueteltuna):
Ulkovuorilauta, pysty- ja vaakakoolaus, kipsilevy 9mm, mineraalivilla 150 mm puurunko, muovikalvo, vaakapuurunko mineraalivilla 50mm, sisäkipsilevy 13mm. U-arvo 0.23.
Eikö yleensä höyrysulun jälkeen laiteta suoraan sisäseinien kipsilevy? Tässä tapauksessa höyrysulku olisi kahden villakerroksen välissä! Onko tämä toimiva ja yleisesti käytössä oleva ratkaisu ? Onko kokemuksia ? Kiitos jo etukäteen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kyseessä on eräs yleisesti käytetty rakenne. Muovi on sijoitettu suht. lähelle lämpimää puolta. Ei pitäisi olla kosteusongelmaa. Etuna tällä on ainakin se että seinän sähköasennukset eivät riko höyrynsulkukerrosta.
Joo, hyvä puoli on tosiaan että sähkötyöt ja esim. taulukoukut eivät riko höyrysulkua. Mutta tiivistyykö sisätilan kosteus villan ja hörysulun väliin ja jääkö sisätilan kosteus villaan? Tämä on se joka meitä arvelluttaa.
Seinän ns. kastepisteen tulisi olla höyrynsulun kylmemmällä puolella, niin tiivistymistä ei tapahdu. Tuo kuvaamasi ulkoseinärakenne on ihan oikea ja yleisesti käytetty (alkoi yleistyä niihin aikoihin kun 4-5 tuuman mineraalivilla ei enää riittänyt eristeeksi). Sähkörasiaasennukset eivät riko höyrynsulkua, joka on hieman kauempana sisäverhouslevyn takana.
Rakenne ihan ok. Villaa ei saisi olla kuitenkaan yli 50 mm muovikalvon sisäpuolella, muutoin kondenssipiste siirtyisi liian lähenne seinän sisäpintaa. Onhan väliseinissäkin 50-100 mm villaa ääneneristeenä, eikä se tunnu ketään häiritsevän. Ideana on, että kosteus poistuu tuuletuksen kautta, ei siis seinän läpi, niinkuin ns. hengittävässä rakenteessa. Pintarakenne eli puupinnat ja paneelit varastoivat kätevästi ylimääräistä kosteutta, ei se seinärakenteeseenmene ellei tahallaan lotraa veden kanssa.
ei pitäisi olla kuin max 1/3 lämpöeristeistä, ei siis yksinkertaisesti millein rajattuina.
kyllä totuus on seuraavanlainen.Näin kyllä rakennetaan.Mutta kyllä turvallisin tapa on kosteuden poissa pysymiselle laittaa höyrysulku välittömästi sisäseinälevyn taakse.sillä ns,nollapistehän vaihtelee lämpötilan mukaan.Jos talo on esim.kovilla pakkasilla peruslämmöllä( 10)poissaollessa kauemmin,niin rakenteiden jäähdyttyä nollapiste tulee lähelle sisäseinää,jolloin kosteuspiste voi muodostua lähelle sisäpintaa.Jolloin kosteus on silloin höyrysulun väärällä puolella.Mutta ed.mainitulla tavalla tehdessä tätä ongelmaa ei ole.Siis miksi rakentaa epävarmasti ja ottaa riski?Mutta tätä lähes kaikki jotka ovat tehneet kysyjän tavalla haluavat puolustaa omaansa.Että silleen........