Hei!
Minulla on n. 1,5 vuotias risteytyskani. Poju oli ensin n. 3 kuukauden ikään asti toisessa kodissa ja tuli allergian takia sitten meille. Edellisessä kodissa Bunnya ei ilmeisesti oltu pidetty juuri sylissä, sillä rimpuilu oli todella rajua alusta asti heti, kun sen nosti syliinsä. Alussa yritin kädet naarmuilla opettaa Bunnya sylikaniksi, mutta sitten hieman rajoitin totuttelua. Ajattelin, että herkkujen avulla se tulisi itse syliin. Tulihan se, mutta heti kun koskee, niin karkuun juostaan. Olen ajatellut opettaa sylissä oloa nyt häkistä noston avulla. Eli häkistä pääsisi pois vain sylin kautta. Tosin tässäkin on se haittapuoli, että rimpuilu alkaa tosiaan heti kun kanin saa syliin. Hankalaa.
Onko kellään ollut samanlaista ongelmaa, ja jos on, kuinka se on ratkennut? Siis käytännön vinkkejä kaipaisin. Eihän tämä kuitenkaan ole toivoton yritys, vai?
P.S. Bunny on leikattu, sillä sen merkkailu kävi mahdottomaksi ystävienkin tullessa osaksi reviiriä. Leikkauspäätökseen vaikutti myös eläinlääkärin mielipide, jonka mukaan kanista tulisi ihmisystävällisempi. Toisin kävi, itsekseen viihtyy nyt enemmän.
Minulla on n. 1,5 vuotias risteytyskani. Poju oli ensin n. 3 kuukauden ikään asti toisessa kodissa ja tuli allergian takia sitten meille. Edellisessä kodissa Bunnya ei ilmeisesti oltu pidetty juuri sylissä, sillä rimpuilu oli todella rajua alusta asti heti, kun sen nosti syliinsä. Alussa yritin kädet naarmuilla opettaa Bunnya sylikaniksi, mutta sitten hieman rajoitin totuttelua. Ajattelin, että herkkujen avulla se tulisi itse syliin. Tulihan se, mutta heti kun koskee, niin karkuun juostaan. Olen ajatellut opettaa sylissä oloa nyt häkistä noston avulla. Eli häkistä pääsisi pois vain sylin kautta. Tosin tässäkin on se haittapuoli, että rimpuilu alkaa tosiaan heti kun kanin saa syliin. Hankalaa.
Onko kellään ollut samanlaista ongelmaa, ja jos on, kuinka se on ratkennut? Siis käytännön vinkkejä kaipaisin. Eihän tämä kuitenkaan ole toivoton yritys, vai?
P.S. Bunny on leikattu, sillä sen merkkailu kävi mahdottomaksi ystävienkin tullessa osaksi reviiriä. Leikkauspäätökseen vaikutti myös eläinlääkärin mielipide, jonka mukaan kanista tulisi ihmisystävällisempi. Toisin kävi, itsekseen viihtyy nyt enemmän.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En osaa neuvoo, mut Lueppa toi rakkaudella, jonka on kirjottanu kyynelsilmä.
Kaikista kaneista ei sylikaneiksi ole, mutta voihan sitä totuttelua yrittää... Ehkä paras konsti on herkkujen avulla, eli esim. joka kerta kun nostat sen häkistä, annat sille namin (tai pyydät jonkun avuksi antamaan namin, jos pupu rimpuilee liikaa). En usko että tuo "häkistä ainoastaan sylin kautta"-konsti toimii, koska pupu ei välttämättä ymmärrä loikkimaan pääsyä palkintona vaan mahdollisuutena pakoon, ja silloin se todennäköisesti rimpuilee entistä enemmän... Tiedä häntä, jokainen pupukin on yksilö. Mutta ehkä tuo herkkujen anto syliin nostaessa voisi tehota (hillitsi meidän rimpuilijamme sätkimistä vähäsen, mutta totuttelu on jäänyt ihan kanin (ja vähän omistajankin ;)) mukavuuden takia).
Moi sulle!
Meillä on/oli tavallaan ihan sama juttu. Aluksi (nyt n.4 vuotias) kanimme rimpuili itsensä vapaaksi aina kun syliin pääsi (joutui;).
Totutimme kanin silityksiin, mutta ei sylissä. Kun tuo kerran koki olonsa uhatuksi sylissä, ei sitä väkisin syliolemiseen voinut suorinta tietä totuttaa.
Laitoimme pikkujussillemme oman laatikon nojatuolin ja sohvan väliin. Laatikon päälle mukava kangas (johon saa tulla reikiä..), ja siinä kani kyllä oli, ja on vieläkin. Ja saa silityksiä :-) Nykyisin kun on todella ystävystynyt meidän kanssa, ja pitää kavereinaan, on joskus sylissä jopa reilusti yli minuutin ;). Usein tulee kyllä käväisemään sylissä, vaikkei siihen nukahdakaan.
Jotkut elukat ne vaan on omapäisempiä, kunnia siitä niille ;-) Tämä meidänkin jänis on tosi hyvä yksilö, seuraa se kylä hakee, ja yllyttää leikkimään, mutta ei nuku sylissä. Vieressä kylläkin jo saatta niin tehdä.
Täytyy elää osittain niiden ehdoilla, ja sitä kautta laajentaa jänösenkin käyttäytymistapoja -kun se oppii luottamaan ihmiseen enemmän.
Tsemppiä sinne, keksi joku turvallinen silityspaikka kanilles, kyllä se siitä sitten etenee..
Sama juttu kuin Persiljalla. Eli sohvalle tulee viereen kerjäämään silityksiä, muttei pidä sylissä olemisesta.
Eräässä kirjassa korostettiin sitä, että kanin luontainen paikka ei ole korkealla maasta, joten keikkuva sylissä olo saattaa muistuttaa tyyliin petolinnun kynsissä kiikkumista. Kuitenkin kanin täytyy jollain tapaa totuttaa syliin, koska tulee tilanteita jolloin kania on kannettava tai nostettava jonnekin. Myös esim. kynsien leikkuun aikana kanin täytyy olla sylissä. Jossain ohjeistettiin kietaisemaan pyyhe kevyesti kanin ympärille niin se ei pyristele niin paljon. Itse en ole kokeillut. Myös silmien peittäminen kannettaessa kuulemma on eräs konsti.