Paljon te ootte saanu opintoviikkoja kasaan vuodessa yliopistossa?
Jos ootte saanu paljon kasaan niin ootteko miten suorittanu (kirjatenttejä, normaalisti kurssilla, muuten?)?
Onks teillä minkä verran kontaktiopetusta viikossa (luennot, demot...) ja minkä verran käytätte aikaa itsenäiseen työskentelyyn?
Jos ootte saanu paljon kasaan niin ootteko miten suorittanu (kirjatenttejä, normaalisti kurssilla, muuten?)?
Onks teillä minkä verran kontaktiopetusta viikossa (luennot, demot...) ja minkä verran käytätte aikaa itsenäiseen työskentelyyn?
Vastaukset 29
Vanhimmat
syksyn aikana tuli kasaan 10ov (matikan kurssit jouduin keskeyttämään, muuten olisi 10ov enemmän)
mitä "mie" opiskelet kun matikka kerta on sivuaineesi ilmeisesti? Itse tietojenkäsittelytiedettä ja matikkaa en aio opiskella (onneks ei oo pakkokaan), kun on aika vaikeeta tai ainakin työlästä.
Taisin tuossa omalta osaltani unohtaa kertoa tilanteeni.
Itte sain syksyllä vain 6 ov:tä, mutta siihen on tulossa parannus koska osa tenteistä on nyt tammikuussa vasta. En kyllä taida kaikkia suorittaa, koska siinä käypi sitten silleensä että uudet kurssit kärsii...
kevääseen mennessä pitäis saada 31 ov:tä. Se on aika vähän?
Suorittelen noita opintoja ihan kursseina kun on niiin paljon noita demoja (joka kurssista pääaineessani) ja niiden tekemiseen pitänee uhrata hieman aikaa.
Tietojenkäsittelytiedettä opiskelen myös, mutta ainakin Helsingin Yliopistossa matikka on pakollinen sivuaine.
Riippuu mitä lukee ja miten on ajatellut opiskella.
Eikös opintoviikon tutkintosäännön mukainen märittely ole että 1 ov vastaa 40 tunnin työtä?
-Tai ainakin muistaakseni silloin jos oletusarvosana on "hyvä"...no, en ehkä ole aivan varma ;)
siihen 40 tuntiin sisältyy myös itsenäinen työskentely, elikkäs edellä kirjoittaneella oli kait sitä kontaktiopetusta se 20 tuntia.
Niin mikä sitä "kontaktiopetusta" sitten on?
-Minä yleensä katson tenttikalenterista milloin on seuraava sopiva tentti, hankin kirjan, luen sen hyvin ja lasken pirusti aiheen laskuja, meen tenttiin, saan nopat. Suuria kontakteja touhu ei ole vaatinut, tietty parit labrat jne...
aijaa. Luulen vain että nimimerkki Laske tarkoitti sillä 20 tunnilla sitä opetuksen määrää ov:tä kohden eli opetusta on keskimäärin yhtä ov:tä kohti 20 tuntia. Hänhän myös kertoi että on n.7 tuntia päivässä koulua, jolloin on oletettavaa että hän suorittaa lähinnä kontaktiopetukseen (=luennot ja mahd. demot (demo=labra=harjoitus)) osallistumalla kursseja, ainakin enimmäkseen.
nimimerkistä Laske en tiedä, mutta seuraavassa miksi itse suoritan opetukseen osallistumalla:
Pääaineeni on aika käytännönläheinen, ehkä siksi että tältä linjalta ei yleensä valmistuta tutkijaksi vaan ihan käytännön työelämään. Ja että osaisi monet asiat sitten työelämässä, niin se lukeminen ei välttämättä riitä. Lisäksi kotona ei voi tehdä kaikkia demoja, koska ei ole välttämättä tarvittavia välineitä/ohjelmistoja demojen toteuttamiseksi.
Itse suoritan enimmäkseen osallistumalla opetukseen, ihan siitä syystä että saa justiinsa niitä käytännönharjoituksia tehtyä. OK, aina ei tule luennoilla istuttua, mutta demoja tulee tehtyä koska kun tekee 1/3 demoista niin meillä saa suorittaa välikokeilla kurssin! Ja demoissa pitää olla läsnä eli pelkkä demotehtävien palauttaminen ei riitä. Demoista saa välikokeilla suoritettaessa myös lisäpisteitä (10% kokeiden maksimiyhteispistemäärästä)! Ja tosiaankin oppii sitten ne käytännön jutut. Omassa aineessani ainakin on lisäksi tapana että välikokeisiin ei tarvii niitä tenttikirjoja lukea, vaan materiaalina on luennot ja harjoitukset.
Ja tuosta ov-tuntimäärästä: tosiaankin se yleinen sääntöhän on se 1ov=40 työtuntia. Yleensä se sisältää siis sen oletuksen omasta työskentelystäkin. Luentoja on yhtä ov:tä kohden pääaineessani 8-11 tuntia ja harjoituksia 4-6 tuntia.
tutkintosäännän mukaan oletushan on se 40 tuntia,
mutta se on sitten eri asia että kuinka helpolla kukin oppii!
Et varmaan itsekään tasan 40 tuntia lue ja jos luet niin et varmaan (välttämättä) saa sen perusteella hyvää arvosanaa.
Joku pärjää kymmenellä tunnilla, toinen vaatii 60...
Niin mitä ne demot oikeastaan sitten on?
Oon ite TKK:lla, ja meillä on laskuharjoituksia ja sitten on demoja, mutta meillä demot ymmärretään sellasiks, että demotilaisuudessa proffa/assari laskee laskun taululle ja opiskelijat katsoo. Eli tavallaan niinkuin luento...itse ei tarvi muuta kuin seurata..
Ja sitten ne laskuharjotukset on sellasia joissa opiskelija voi sitten halutessaan ite laskee laskuja. Läsnäolopakkoja ei ole, sillä näin suurien ihmismäärien "pakottaminen" istumaan luennoilla tai laskareissa on käytännössä mahdotonta. Jos on vaikka 700 hlön kurssi, niin tarvitaan aika paljon resursseja jos olisi jotain pakkoja...luulen.
Onko teillä sitten ne demot samoja kuin mitä meillä on nuo "laskuharjoitukset"?
Mutta mitä siis tarkotat sillä että "osallistut opetukseen"? Siis onko se sitä että käyt luennoilla ja harjoituksissa? -Mietin hiukan sitä että onko se nyt sitten niin varsinaista "osallistumista"?
ei meilläkään läsnäolopakko ole. Luennot on suuressa auditoriossa ja siellä on kaikki ketkä on. Demoja varten on yleensä n.6 ryhmää joissa kussakin on korkeintaan n.20 ihmistä. Jos on enempi porukkaa niin enempi ryhmiä tms.
Ei meillä onneks 700 henkilön kursseja ole! Onko teidän TKK:llakaan niin paljoo porukkaa kerralla osallistumassa samalle kurssille muka?
Ne demot on semmosia että on yleensä n.5 ennakkotehtävää ja niitä sitten kukin tekee minkä jaksaa/osaa ja demotilaisuudessa ne merkitään ruksilla tehdyiks ja sitten joku joka onpi merkinny niin esittää sen ratkaisunsa muille. Meillä siis opiskelijat esittää ratkaisunsa. Valmiita ratkaisuja ei anneta. Ja näitä rukseja on saatava vähintään se kolmasosa.
Mun mielestä voin sanoa osallistuvani opetukseen kun kerta teen demoja ja olen valmis niitä esittämään. Musta se on ihan osallistumista eikä "osallistumista".
No, luennoista vaikka olisi läsnä niin eihän sitä välttämättä ole ajatuksissaan läsnä. Varsinkin kun massaluennoilla kommunikointi luennoitsijan kanssa on aika vähäistä. Mielestäni kuitenkin pyrin osallistumaan elikkäs ymmärtämään. Meillä myös siellä luennoilla käydään läpi esimerkkitehtäviä (ohjelmoinnin kursseilla), jota ehkä voisi verrata siihen teidän laskuharjoituksissa seuraamiseen. Niistä sitten on toki sitä yleistä keskusteluakin hieman.
Toki tuota luennoilla käymistä en kovin aktiivisena opiskeluna esim. sivuaineessani markkinoinnissa pidä, siellä kun vain kopioidaan kalvoja tunnista toiseen.
Mutta toi pääaineeni osallistuminen on mielestäni ihan oikeasti osallistumista.
Mitä mieltä olet nyt kun kuulit hieman tuosta meidän opetustavasta?
Mutta laskareissa/demoissa (tai miksi te kutsutte niitä) ei ole pakko käydä, tai laskea. Mutta jos laskee (laittaa näitä rukseja) niin saa jotain eksta pisteitä, ei sitten kokeesta on paremmat mahdollisuudet saada hyvä arvosana.
Juu, kuulostaa hyvältä. Niin sanoin että "osallistumista" koska en oikein tajunnu...meillä on täällä sama homma, mutta ajattelin että jos tarkoitit osallistumisella tavallaan enemmän kuin se.
Ei TKK:lla joka kurssille 700 osallistu ;) -Mutta sellaset siirtymäkaudet jolloin joku kurssi jonain vuonna suositellaankin suorittamaan vaikka tänä vuonna toisen vuoden opiskelijoille ja viime vuonna se suositeltiin kolmannen vuoden opiskelijoille, niin silloin osallistujamäär nousee...mielessäni on nyt yksi kurssi, nimeltään tietoliikennetekniikan perusteet, jolle osallistui viime vuonna yli 800 hlöä kerralla!
-Luentosaliin tai tenttiin ei edes kaikki mahtuneet.
Samoin sellaset kurssit jotka on pakollisia kaikille sisäänpäässeille, esimerkiks 5 ov:n ohjelmointikurssi, siis pakollinen sekä sähkölle, tietotekniikalle, koneelle, raksalle jne...niin silloin osallistujamäärä nousee taas suureksi.
No, yksityiskohtia en tässä luettele, esim se ohjelmointi on pakollinen valitusta suunnasta riippuen, mutta kun sitä itse kävin, osallistujamäärä oli n. 600.
Tämä on tietysti ongelma (vaikkakaan minulle se sopii hyvin, sillä mieluummin opiskelen asiat itse kirjasta lukien), ja siksi läsnäolopakkoja ei ole käytännössä ollenkaan. Ja ymmärrettävää on myös se, että missään kurssissa ei juurikaan vaadita esim. tiettyä määrää harjoituslaskuja ruksatuiksi.
Itse olen sähköllä, ja suurin osa käymistäni kursseista on melko massakursseja, keskimäärin osallistujia on ollut joku 300, molemmin puolin...syventävissä vähemmän..
Tietysti on myös kursseja jotka valmentaa käytäntöön, siis labrakurssit jne, joissa oikeasti tehdään jotain. Ja niissä ei sitten tietenkään ole niin suurta osallistujamäärää...ja vaikka olis, niin vois luulla että se järjestettäisiin tehokkaasti ;)
Parhaita kursseja mun mielestä on ne, jotka voi suorittaa vaan tentillä. Proseduuri on niin helppo: hankin materiaalit, opettelen laskut, meen tenttiin, saan suorituksen ;)
yksi opintoviikkohan on 40 tuntia!
40 tuntia= 1 ov sisältää opetuksen mutta myös itsenäisen työskentelyn.
Katsopa opinto-opastasi tai lukkariasi, tuskinpa yhtä ov:ta kohden tulee opetustunteja 40! Yleensä siitä ainakin n. puolet on laskettu "itsenäiseksi" eli opetusta voi hyvinki olla vain n. 20 tuntia ovaria kohden. Jopa vähemmän!
Oon huomannut että opiskelujen edetessä on vauhti kohentunut. Toisaalta taas opintojen alussa oli lähes kaikki kurssit sellasia, joissa oli läsnäolopakko. Mutta sen olen tässä muutaman vuoden sisällä huomannut, että nopeimmin opintoviikkoja kertyy suorittamalla kirjatentteinä jos vain mahdollista. Jos haluat saada opintoviikkoja, älä missään tapauksessa suorita osioita jollain 1 ov:n luennoilla vaan tee osio esim. 4 ov kokonaan kirjatenttinä. Luentoihin menee aikaa ja toisaalta jos joutuu oleen pois, saattaa puuttuvien luentojen keruu olla työlästä. toisaalta siihen myös menee aikaa. Olen kuitenkin istunut jollain luennoilla, joiden aihe on itseäni erityisesti kiinnostanut.
Tekemällä enimmäkseen kirjatenttejä ei mulle 40 ov lukuvuodessa tee tiukkaa. Esseet sen sijaan tahtoo jäädä roikkumaan ja niihin menee enemmän aikaa kuin kirjatenttiin lukemiseen samalla ov-määrällä. jollekin kai sopii joku muu.
Ekana vuonna tuli noin 40ov:ta... seuraavana vuonna kun ymmärsi jujun niin tuli tehtyä 76 keskiarvolla 2 kun 3 maksimi.. lähitunteja tuli noin 12h/vko.. loppuaika riennoissa ja nukkuen kämpillä.. töissä! Tenttiä ennen aina 2päivää ahkeraa lukuu niin kyllä se siit!
Kyllä ketuttaa kun toiset saa noin paljon optinoviikkoja aikaan vuodessa... onko vaatimukset opintoviikkoon ammattikorkeessa/teknillisessä matalammat kuin yliopistossa? Mun pitäis saada tänä vuonna (koska se on eka vuosi) 22,5 ov:tä, enkä kyllä taida saada nitäkään, ja jos saan, niin se on kyllä hien ja kyyneleiden takana... tulikohan valittua väärä ala...
Niin en tiedä olitko kiinnostunut yliopistosta...mutta kerronpahan nyt miten täällä TKK:lla mulla on sujunut ;)
Ekana syksynä oli malliohjelma, jota suositeltiin, sain silloin 17,5 ov, ja huomasin että puhtia olis riittäny vielä hiukan.
Nyt, kun oon 4:ttä vuotta, on tahti kiristynyt...viime keväänä, yhdessä lukukaudessa siis, tein yhteensä 32 ov, niistä 10 muodosti kaksi kirjallista työtä, molemmat n. 60 sivun tutkielmia/selostuksia. Samana keväänä päätin että en enää ikinä ota moista urakkaa hoidettavaksi, kaikki aika meni kouluun...ei hyvä ;(
-Periaatteessa kaikki on kiinni siitä miten paljon aikaa on valmis sijoittamaan...vaikka aihe olis kovinkin matemaattista, viime kädessä kyse on kuitenkin siitä että aivot pois päältä ja sulkeudutaan koppiin lukemaan, sillä ne nopat tulee. Toisaalta jos ei osaa matikkaa niin ei ne silloin suju. Mutta kuitenkin, kyse on enimmäkseen perseestä, eli siitä miten jaksaa istua ja lukea ;)
Mukavinta täällä on se, että läsnäolopakkoja on vähän...jolloin aika on tehokkaasti käytettävissä hyödyks. Suurimmalle osalle ihmisistä luento on ajanhukkaa, toisille se on hyvä oppimistilanne. Itse en ole kolmeen vuoteen istunut luennoilla just yhtään, ja tulos on ollut hyvä...tai no, siitä voidaan keskustella mikä on hyvä ja mikä ei, olen valmistumassa pian. Luento sinänsä on kyllä paljon muutakin kuin oppimistilanne tai ns. asiatapahtuma; se on musta ennenkaikkea sosiaalinen tapahtuma, jossa voi jakaa ajatuksia muiden kanssa jne, ja tutustua yms. yms.
Ja musta täällä sen huomaa: yliopistossa luennoilla ihmiset ovat aktiivisia ja tekevät muistiinpanoja, täällä yleensä matikanluennolla juodaan kahvia ja luetaan Metro tai 100...tosin kahvin vienti luentosaliin kiellettiin jokin aika sitten ;)
Mutta: Olen nyt huomannut, että tärkeää olis kyllä viettää muutakin elämää kuin koulu ja työ...ne on molemmat sellasia jotka ei tule koskaan valmiiksi.
Ai nii...pitipä vielä sanoa että siinä on eroa että haluatko oikeasti oppia asioita vai haluatko opintoviikot. Jos haluat oppia, kannattaa lukea kunnolla, jos haluaa opintoviikot, siihen on omat temput ja niksit, kuten vaikka 10 potentiaalisen vanhan tenttikysymyksen opettelu, ja hyvä tuuri ;)
Heitänä tähän väliin kommentin. Kiitti vaan kun kerroit omista opiskeluistas. Mä olen myös TKK:lla ja en ole oikein vielä saanu sitä tatsia opintoihin. Ylihuomennakin tentti, ja on tosi vaikeeta vaan "ryhtyä lukemaan". No kaipa se siitä, kunhan saa tän koneen vaan kiinni. Pakko sitä on kurjaa elämää joskus viettää ;)
Mä opin vasta kolmantentena vuonna oikean tavan opiskella. Kaksi ekaa vuotta sain todella vähän opintoviikkoja ja arvosanat olivat lähinnä 1:ä. Mä yritin suorittaa liian monia kursseja ja reputin melkein kaikki kurssit kun en vain osannut lukea oikealla tavalla. No nyt opiskelen viidettä vuotta ja viime syksynä sain 25 noppaa ihan hyvillä arvosanoilla. Kohta on kaikki kurssit suoritettu et kyl tää on voitoksi muuttunut vaikka alku oli todella hankala:)
miten muutit opiskelutapaasi? Olisi kiva saada vinkkejä... Tiedän toki että jokaisella on oma tyylinsä opiskella eikä kaikki opi samalla tavalla, mutta jotain tässä pitäis jo kokeilla!!!
Kyllähän niitä opintoviikkoja kertyy ekana vuonna rutkasti, bilsassa ekan vuoden mallilukkarin mukaan tulee 46 opintoviikkoa (!)
Itse ainakin olen huomannut että luentojen hyödyllisyys on tosiaan monien asioiden funktio:) esim. oma virkeys, luennoitsija, päivä, ajankohta jne. vaikuttaa siihen onko täysin turhaa istua luennoilla.
Biologian perusopinnot ovat kyllä niin helppoja että kaikki oppii helposti itsekin lukien.
Ekana vuonna noppia tuli 15, tokana 10 (opiskelin vain kevään, biletin syksyn, en tainnut kertaakaan edes käydä koulussa), tänä syksynä 37, koko vuodesta n. 80, pienoinen piikki ;)
TKK:lla opiskelen.
30-40 / vuosi täysipäiväisen työn ohessa. Ei paljon jää vapaa-aikaa ja joskus meinaa palaa käämit. Alana tietojenkäsittelytiede.
Nyt viimeisenä vuotena tulee vähemmän, mutta aikaisemmin olen tehnyt 30-40 opintoviikkoa hyvillä arvosanoilla ja se on ollut hyvä tahti. Siinä riittää aikaa harrastaakin jotain.
Opintoviikkojen määrähän vaihtelee huomattavasti johtuen tiedekunnasta/koulusta/tekeekö töitä paljon vai vähän/ suorittaako kirjatentteinä kaikki ym. ym.
Itse olen tehnyt töitä lähes täyspäiväisesti, yrittänyt pysyä yleisessä tahdissa ja ovareita kertynyt n. 35 ekana ja saman verran tokanakin vuotena. Alussa tahtia hidastaa pitkälti suunnitelman mukaiset vaatimukset, joissa täytyy osallistua tietyille luennoille ym.
suunnilleen tulee viis per vuosi.
Keskimäärin 23. Kovempaakin tahtia vois niitä suorittaa mut sit ei tarttis haaveilla muusta elämästä.
Pääaine rajoittaa tuota tahtia, kun noita pelkkiä luentokursseja ei käytännössä juurikaan ole (olisko yksi yhden nopan luentokurssi), ja kirjatentteinä pystyy suorittaan yhteensä 3 noppaa aineopinnoista ja 1 nopan syventävistä.
Opetusmuotoina on pienryhmät (osallistumispakko) joissa sitten käsitellään pakollinen kirjallisuus, esseet, kotitehtävät ym. Tentitkin on pääsääntöisesti korvattu esseillä, tai sit on molemmat.
Niin, että kyllä meillä saa hyvään arvosanaan tehdä töitä keskimäärin sen 40 tuntia yhden opintoviikon eteen. Yhtä kontaktiopetustuntia kohden on n. 1-5 tuntia itsenäistä työskentelyä, jollei esseitä lasketa mukaan.