Eli...Hankimme puolivuotiaan belgianpaimekoira uroksen kotiimme..edelliselle omistajalle kun iski allergia(...vaikka välinpitämättömyydeltä se oikeasti vaikutti)
koira on ollut meillä nyt viikon verran, luonne muuten aivan ihana mutta ongelmaksi on ilmennyt "uhittelu", eli haukkuu ja murisee välillä, eikä lopeta ennenkuin käskee maahan tai muuten vie huomiota pois..myös omistushaluisuus lelujaan kohtaan on tullut selväksi(murisee, menee karkuun)
Millä tavoin voisimme tätä jästipäistä mutta ihanaa koiraamme kouluttaa?
Olisiko antaa myös vinkkejä mitä belgin kanssa voisi harrastaa..energiaa kun riittää...
koira on ollut meillä nyt viikon verran, luonne muuten aivan ihana mutta ongelmaksi on ilmennyt "uhittelu", eli haukkuu ja murisee välillä, eikä lopeta ennenkuin käskee maahan tai muuten vie huomiota pois..myös omistushaluisuus lelujaan kohtaan on tullut selväksi(murisee, menee karkuun)
Millä tavoin voisimme tätä jästipäistä mutta ihanaa koiraamme kouluttaa?
Olisiko antaa myös vinkkejä mitä belgin kanssa voisi harrastaa..energiaa kun riittää...
Vastaukset 13
Vanhimmat
"koira on ollut meillä nyt viikon verran, luonne muuten aivan ihana mutta ongelmaksi on ilmennyt "uhittelu", eli haukkuu ja murisee välillä, eikä lopeta ennenkuin käskee maahan tai muuten vie huomiota pois..myös omistushaluisuus lelujaan kohtaan on tullut selväksi(murisee, menee karkuun)"
Edellisten omistajien välinpitämättömyys on todennäköisesti johtanut johtajuusongelmaan. Vaikuttaa nimittäin hyvin ilmeiseltä, että koira ei ymmärrä kuka on johtaja ja siksi uhittelee. Kannattaa ottaa selkeä ja yksiselitteinen linja, te olette johtajia ja koira tekee mitä te käskette.
Kannattaa myös muistaa, että haukkuminen ja ärinä voi tietyissä tilanteissa olla huomion kerjäämistä ja silloin kaikenlainen siihen reagoiminen vahvistaa koiran uskoa omaan johtajuuteensa -saihan se tahtonsa läpi ja te huomioitte sen, vaikkapa vain komentamalla sitä. Kokeilkaapa vastaavassa tilanteessa täydellistä välinpitämättömyyttä, johtajaa ei nimittäin komennella huomioimaan ketään, hän huomioi silloin kun itse haluaa. Meillä ainakin keino tepsi jo muutaman kerran jälkeen. Pentu yritti saada huomiota osakseen asettumalla meidän ja tv.n väliin räksyttämällä ja murisemalla.
Kannattaisi harkita tottelevaisuuskoulutkseen menoa. Ihan käytöstapoja opettavia kursseja on pennuillekin ja suosittelen niitä ihan sydämestäni, varsinkin kun teillä on aktiivinen uros.
Kyse on tosiaan johtajuudesta..naispuolisena minä saan usein murinat ja haukut päälleni..
Olen yrittänyt huomioimatta olemista..On vaan välillä pikkuisen hankalaa kun noin 25 kiloa koiraa roikkuu hihassa tai lahkeessa kun yritän kääntää koiralle selkäni(olen ymmärtänyt että tämä olisi hyvä keino?)
tiedän tilanteen, meille hommattiin vielä kuulosuojaimetkin kun toinen koira äityi suorastaan kimittämään ja tinnitus meinasi iskeä joka kerran. Johdonmukaisuus on tässä jutussa vain erityisen tärkeää, jos kerrankin lipsut siinä huomioimisessa koulutuksen aikana, saa koira tahtonsa läpi ja joudut aloittamaan alusta.
Toi puntissa tms. roikkuminen on saatava loppumaan ja siihen saattaa kyllä olla paras keino napakka kielto ja tarvittaessa pakote. Pelkkä selänkääntö ei näytä riittävän. Tuonikäinen ja kokoinen koira ei enää saisi käydä edes tekstiileihin käsiksi. Ymmärsin alkuperäisestä viestistä väärin, että koira vain mekastamalla yrittää saada huomiota. Osa käyttää pakotteena läpsimistä, luunappeja tms. itse en niitä suosi, koska koira mieltää käden helposti sen jälkeen negatiiviseksi ja saattaa puolustautua puremalla. Meillä yhdelle koiralle riitti suihkupullo, jossa oli laimennettua etikkavettä. Sillä aina suihkautetiin ei-sanaa tehostamaan, koiran puntissa roikkuessa. Toiselle vaadittiin kieltoa tehostamaan napakkaa niskavillaotetta ja siirtoa pois puntista.
Minäkin olen muuten nainen ja koirat pitävät minua siitäkin huolimatta, että puolisoni on kaksimetrinen lihaskimppu, johtajanaan. Joten asennetta vain kehiin, olipa johtaja kuka tahansa niin koira ei kuitenkaan ole johtajastakaan seuraava vaan vasta kaikkien laumanjäsenten jälkeen viimeinen.
Kiitos vikeistä!!
Täytyykin tässä lähteä suihkepullo ostoksille..lyöminen,luunappi jne..eivät sovi minunkaan koulutusmetodeihin..Niskavillat on ainoa minkä sulatan,ja sitä käytän siinä kohtaan kun koira on todella vihainen..mihin se välillä äityy("menee överiksi"niin sanotusti)
En ole varma johtuuko tämä minulle uhittelu juuri siitä,etten päästä koiraa niskan päälle(kun ei ole ensimmäinen koira joka yrittää)..puolisoani kun se ei edes tunnu noteeraavan..
Sä taidat olla aika nössö tyyppi kun annat penikoiden uhitella ja hyppiä silmilesi. Sun olis parempi luopua koirasta ennen kuin se tekee oikeasti jotakin pahaa.
ps.
ei millään pahalla, mutta miten sä pärjäsit koulussa? Tuntuu jotenkin, että sulla ei ole kaikki kotona. Et pärjää edes koiran kanssa.
just, ja sinä et sitten ole nössö tyyppi kun uskallat kasvottomana netissä aukoa päätäsi?!
Toivottavasti tiemme eivät koskaan kohtaa, koska minä tai koirani emme ole nössöjä, sinä taas taidat käydä maalimiehestä jo olemukseltasi...joten varo vain. Koirani ei laske irti ennenkuin käsken ja voin niiiiin helposti unohtaa käskeä!
Eli selkeät tiukat rajat.koulutusta,Leluja otat pois kun itse niin haluat.Älä vaihda esim kun antaa lelun saa namin! Ota yhteys jo nyt johonkin palveluskoira kouluttajaa nilllä yleensä tietoa ko. rodista,tai johonkin pitkänlinjan kasvatajaan,ongelmakoira kouluttajaan jo tässä vauheessa ennen kuin koira on sen verran iso että ongelmat rähähtävät käsiin!!
Olen nyt laittanut koiran lelut omaan laatikkoon mikä on selvästi näkyvillä olohuoneessa..Koira oppi yllättävän nopeaa,että lelun saa vasta kun minä sen sieltä otan..Mitä mieltä ollaan lelun käyttämisestä palkintona?Esim.koulutustuokion päätteeksi on oma riehumisaika vaikka?
hyvä tehdä!mutta vain sinä päätät ja sanot koska leikki alkaa ja koska leikki loppuu!!
Meillä muutenb ennen meinasivat koirat alkaa tappelemaan omista paikoistaan tain siis siitä kun toinen tuli liian lähelle nukkuma paikkaa.Ilkeyttään komensin molemmat aina välillä toisten koppiin ja yhtäaikaa istumaan samaan jne."simputin" mutta näin loppui pörinät ;)) ehkä ei kaikkein paras keino mutta toimi ja en voi antaa kahden uroksen alkaa urisemaan ja rähisemään "ilman lupaa".
Se on paras keino mikä sinun mielestä sinun koirillesi toimii..Tai näin minä asian näen..Vaikka toisten neuvot ovat kultaakin kalliimpia,täytyy aina muistaa,että mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi kaikille..Meillä on nyt mörinästä melkein kokonaan päästy yli,mitä nyt kuulemma yksi päivä oli miehelle hiukan uhitellut..Mutta se nyt kuuluu ikään..Kokoaikainen uhittelu on jo ohi..
Puolivuotias on pentu... Ratkaisu on siis positiivista opettamista... Pelkällä pelottelulla, eristämisellä tai muilla jipoilla kierrät ongelmaa. Toki olen sitä mieltä, että epäsopivat käytökset on karsittava pois. Katseleppa esim. emää ja pentuja, kuinka se toimii vastaavassa tilanteessa.
Joudut luontaisesti tekemään paljon töitä, jotta saatte suhteen kuntoon. Voit ottaa esim. tottiksen alkeita ja muuta kivaa tekemistä... Ennenkaikkea tarvitset paljon kärsivällisyyttä. Selkeät rajat, käskyt ja toimintamallit. Muistathan silti, ettei suoralla voi oikaista. Vähitellen siis.
Vinkkinä ihan kaikkiin ongelmiin, menneisiin ja tuleviin: mene koulutuskentälle pikapikaa. Uskoisin, että löydät sopivat ihmiset auttamaan ongelmissasi. Näin voit helpommin alkaa nauttimaan koirastasi.
Jos koira murisee kyseisissä tilanteissa, niin se ei luota sinuun ja siitä ei saa koiraa rangaista.
Olemme koiramme kanssa jo päässeet yhteisymmärrykseen tässä asiassa..Nyt on enään ongelmana remmissä leikkiminen,mutta sekin on jo hoidossa..