Tervehdys Arianne!
Ihmissuhde asioissa minäkin olen liikenteessä. Näkyykö minulle lähitulevaisuudessa (syksyn tai talven aikana) mitään rakkausasioissa?
Erostani on kohta kulunut vuosi ja pikku hiljaa sitä jo kaipaa toista ihmistä vaikkakin vain hetkellisesti elämäänsä.
Yhtä miestä en näytä saavan pois mielestäni vaikka varmaan parempi olisi. Saanko hänet pian mielestäni?
Kiitos jo etukäteen!
Ihmissuhde asioissa minäkin olen liikenteessä. Näkyykö minulle lähitulevaisuudessa (syksyn tai talven aikana) mitään rakkausasioissa?
Erostani on kohta kulunut vuosi ja pikku hiljaa sitä jo kaipaa toista ihmistä vaikkakin vain hetkellisesti elämäänsä.
Yhtä miestä en näytä saavan pois mielestäni vaikka varmaan parempi olisi. Saanko hänet pian mielestäni?
Kiitos jo etukäteen!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihmissuhteet ovat aina vaikeita. Toiset elävät vuosia yksin eronsa jälkeen. Toiset löytävä lähes heti ns "laastarisuhteen". On hyvä että olet elänyt yksin ja näin varmasti käynyt läpi eroasi, tehnyt surutyötä ja toipunut, kasvanut ja toivot nyt toista ihmistä lähellesi.
Tuosta miehestä, joka mielessäsi...niin, hän ei taida olla paras mahdollinen. Toki on varmasti hyvä että sinulla on joku mielessä, jota ajatella, josta haaveilla. Tuskinpa tuo on kuitenkin oikea mies uuteen suhteeseen kanssasi. Ja niin kauan kun hän pyörii päässäsi/ajatuksissasi, sinun on vaikea huomata muita, jotka kiinnostuvat sinusta. Annat vääriä "signaaleja" ja jäät yksin.
Ole avoin uudelle, katsele ympärillesi, vapaita miehiä on paljonkin. Tutustu, älä anna ulkonäön olla se ratkaisevin tekijä. Aivan varmasti sinulle löytyy joku. Osallistu syksyn ja talven juhliin, liiku ihmisten parissa.
Näkisin että vakavampi suhde antaa vielä odottaa itseään, kenties ensi keväälle...kesälle. Mutta tulollaan sellainenkin on. Nauti lyhyemmistä "jutuista" jos uskallat, varo kuitenkin jäämästä koukkuun, roikkumaan, toivomaan.
Sinä koet vielä uuden onnen, joka tulee kestämään.
Luota tulevaan ja yritä jaksaa, odottaa. Odottavan aika on pitkä - mutta aika palkitsee. Lupaan sen.
:)
Sydämelliset kiitokset Arienne!!
Vastauksesi heijastaa hyvin omia ajatuksiani.
Niin rankka kuin tämä mennyt vuosi on ollut, en sitä ikinä vaihtaisi mistään hinnasta pois. Sen verran paljon se on minua kasvattanut ja antanut uutta perspektiiviä asioihin.
Mitä siihen mielessäni pyörivään mieheen tulee, olen kovasti yrittänyt unohtaa hänet, koska en itsekään usko että meistä voisi ikinä mitään tulla. Uskon myös että tämä on juuri se syy miksi annan vääriä signaaleja itsestäni. Kysymys vain kuuluukin että miten tosiaan saan hänet pois mielestäni. Tahdon niin kovasti olla tyytyväinen itseeni ja vallitsevaan elämäntilanteeseen enkä tahtoisi haikailla mitään enkä ketään. Sen olotilan tahtoisin saavuttaa mutten vaan tiedä miten.
Toivon että uskaltaisinkin nauttia jostain lyhyemmistäkin jutuista. Tahtoisin tutustua uusiin ihmisiin, miehiin, tuijottamatta vain sitä pintaa. Nähdä syvemmälle.
On lohduttavaa kuitenkin kuulla että minullekin saattaisi olla se joku tuolla jossain. Onko se vakavampi suhde, josta yllä mainitsit, sitä kestävää laatua? Jos ei, niin onko mitään aavistusta osuisiko sellainen kohdalle ehkä jo ensi vuonna?
Anteeksi että vaivaan sinua vielä näillä lisäkysymyksillä. Arvostan suuresti apuasi! Otan myös avosylin vastaan kaikki neuvot mitkä voisivat edistää minua löytämään sen oikean tasapainon elämääni.
-surullinen-