Voiko pesänjakajan päätöksestä valittaa, jos voi, niin mihin ja minkälaiset perusteet pitää olla
jotta asia otetaan uudelleen käsittelyyn.
Tuli meinaan avioeron osituksesta sellainen päätös, joka mielestäni kohtuuton minua kohtaan.
jotta asia otetaan uudelleen käsittelyyn.
Tuli meinaan avioeron osituksesta sellainen päätös, joka mielestäni kohtuuton minua kohtaan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jotta valituksen läpimenomahdollisuuksia voisi arvioida mitenkään, pitäisi sinun kertoa jotain pesänjakajan päätöksestä ja millä tavalla se mielestäsi on kohtuuton.
Avioero tuli vireille 2 kuukautta anopin kuoleman
jälkeen. Pesänjakajan päätöksen mukaan anopin kuolinpesä jäi osituksen ulkopuolelle, koska kuolema
sattunut niin lähellä avioeron hakupäivää. takana oli myös pitkä avioliitto.
Minkä suuruinen on vaimon saama perintö äitinsä jälkeen, erityisesti verrattuna puolisoiden ositettavien varojen kokonaismäärään? Mitenkäs on miehen saamien perintöjen laita? Onko mies saanut avioliiton aikana mitään perintöä? Oikeuskäytännössä kyllä on katsottu, että pitkässäkin liitossa toisen puolison saama huomattavakin perintö kuuluu ositettaviin varoihin ainakin osittain, hyvin harvoin on perintöä kokonaan jätetty osituslaskelmasta pois.
Asuitteko vielä saman katon alla anopin kuollessa? Oliko avioerosta ollut jo puhetta silloin? Vai lykättiinkö avioeron hakemista anopin mahdollisen sairauden takia?
Molempien saamat lahjat/ennakkoperinnöt olivat suunnilleen yhtä suuret.
Anopin jäämistö oli n. 100.000€.
asuimme saman katon alla ja erosta oli ollut aiemminkin jo puhetta. Anoppi oli pikäaikaissairas
Minun nähdäkseni pesänjakajalla ei olisi ollut näiden tietojen perusteella mitään perustetta ruvata kohtuullistamaan ositusta. Sillä ei ole merkitystä, vaikka perintö olisi tullut avioliiton loppusuoralla, jos kyseessä on pitkä avioliitto. Ei voida tuijottaa vain paria viimeistä avioliittokuukautta. Oliko pesänjakaja muuten mies vai nainen?
Miehen saamat perinnöt siis kelpasivat ositettavaksi tasajaon periaatteella, mutta vaimon saama perintö ei. Omituista...
mitä luin kirjoittamiasi tarkennuksia, ei perusteita löydy.
Se, että kuolemantapaus/perintö ja avioero olivat niin "lähekkäin" toisiaan ja kumminkin erosta oli jo keskusteltu ennen ao. tapahtumaa, tyhmemmänkin tuomarin mieleen tulee heti ajatus; anteeksi vaan, pelkkä rahastus. Toki se on kohtuutonta, että sinulta "lipuu ohi suun" perintö.
Älkäähän nyt lakia venyttäkö sanasotien sekaan, koska laissa muistelen sanottavan yksiselitteisesti, että ero pitää olla vireille pantu jättääkseen osituksen ulkopuolelle puolisoiden perintöjä tai lottovoittoja.
tavalla. Osituksen tekijä vakaasti harkiten, toki tosiasioita punniten, kuten ap:n taoauksessa on tehnyt, siis ei se hakemuksen jättämisen päivämäärä ole kaiken a ja o.
Toki voihan sitä päätöstä yrittää kumota, onhan kyseessä 50 kiloeuroa.
Olen ollut hoitamassa yhtä ositusvalitusta, jossa naispuolinen pesänjakaja oli jättänyt osituksen ulkopuolelle vaimon puoli vuotta ennen saaman lahjan. Aviomiehen 22-vuotisen avioliiton saamat perinnöt ja lahjat otettiin huomioon osituksessa, koska ne oli saatu kauan ennen avioeroa. On täysin sattumanvaraista, milloin kumpikin puoliso saa perintöjä, ja tässäkin tapauksessa molemmat puolisot olivat saaneet perintö- ja lahjaomaisuutta suurin piirtein yhtä paljon, kun katsottiin koko avioliiton aikaa. Pesänjakajan päätös kumottiin käräjäoikeudessa ja päätöksessä nimenomaan perusteltiin, että osituksessa tulee ottaa huomioon puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi koko avioliiton aikana (mukaanlukien saadut perinnöt) eikä vain avioliiton viimeisen puolen vuoden aikana tulleet. Pääsääntö on edelleen tasajako, ja vain poikkeuksellisesti ositusta voidaan kohtuullistaa ja poiketa tästä tasajaon periaatteesta. Pitkissä avioliitoissa pitää olla erityisen painavat perusteet kohtuullistamiselle.
Olisi hyvä, jos lakimies käyttäisi oikeita termejä. Ositusta SOVITELLAAN, ei kohtuullisteta.
AL 103 b § (16.4.1987/411)
"Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Osituksen sovittelua harkittaessa on otettava erityisesti huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.
Ositusta soviteltaessa voidaan määrätä:
1) että puoliso ei saa avio- oikeuden nojalla toisen puolison omaisuutta taikka että sanottua oikeutta rajoitetaan;
2) että tietty omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut puolisoiden asuessa erillään tai joka puolisolla on ollut avioliittoon mentäessä taikka jonka puoliso on saanut avioliiton aikana perintönä, lahjana tai testamentin nojalla, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta;
3) että omaisuus, johon toisella puolisolla ei avioehtosopimuksen nojalla ole avio- oikeutta, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus.
Osituksen sovittelua koskeva vaatimus voidaan tehdä joko osituksessa tai osituksen jälkeen. Kun sovitteluvaatimus tehdään osituksen jälkeen, on noudatettava, mitä osituksen moitteesta ja osituksen pätemättömäksi julistamisesta on voimassa."
Olisi myös hyvä, jos lakimies osaisi ilmaista sanottavansa selkeästi. En pohtimallakaan saa selvää tästä:
"päätöksessä nimenomaan perusteltiin, että osituksessa tulee ottaa huomioon puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi koko avioliiton aikana (mukaanlukien saadut perinnöt) eikä vain avioliiton viimeisen puolen vuoden aikana tulleet."
Ymmärtääkseni pesänjakaja ei ollut ottanut osituksessa huomioon avioliiton viimeisen puolen vuoden aikana vaimolle tullutta perintöä.
Omaisuus katsotaan sen mukaan mikä se on avioeron virelletulohetkellä. Jos asumiseroaikana tai itse asiassa sen jälkeen kun toinen osapuoli on saanut tiedon toisen hakemasta avioerosta jompi kumpi perii jotakin, tätä omaisuutta ei huomioida osituksessa ja jos huomioidaan siihen voi hakea muutosta käräjäoikeudelta.
Niin mitä yritit kirjoituksellasi, hyvä jarkko, kertoa? Tässä tapauksessahan vaimo sai perinnön kaksi kuukautta ennen avioeroa. Silti pesänjakajahan oli päätöksessään jättänyt perinnön osituksen ulkopuolelle.