haluaisin kertoa miten nimittely vaikutti itsetuntoon. Koko nuoruusikäni ala-asteen ylälukalta yläasteen loppuun sain sivusta kuulla kuin lihava, riski ja jopa läski olen. Mutta vasta nyt nuorena aikuisena olen tajunnut että minähän oli ihan normaalipainon rajoissa, toki ylärajoilla mutta en mikään läski. Ja kehityin luokallani ensimmäisenä naisen malliseksi vaikka olin nuorin.
Piti kuitenkin kulua yli 10 vuotta ennenkuin tuon oivalsin. Koko opiskeluajan kannoin jonkinlaista alemmuuden tunnetta kulkiessani kauniiden (oikeasti) ystävättärieni kanssa viihteellä.
Joten uskokaa enemmin peiliä, taulukoita (eikä aina niitääkään) ja omaa järkeänne, kuin toisten kommentteja. Ja todelliset ystävät eivät välitä onko sula pari kiloa enemmän tai vähemmän kuin toisella. Ja seuratkaapa vaikka lukio tai amisikäisiä ystäviänne, jotka seurustelee... ei se poika tai tyttöystävä ole kiloista kiinni.
Piti kuitenkin kulua yli 10 vuotta ennenkuin tuon oivalsin. Koko opiskeluajan kannoin jonkinlaista alemmuuden tunnetta kulkiessani kauniiden (oikeasti) ystävättärieni kanssa viihteellä.
Joten uskokaa enemmin peiliä, taulukoita (eikä aina niitääkään) ja omaa järkeänne, kuin toisten kommentteja. Ja todelliset ystävät eivät välitä onko sula pari kiloa enemmän tai vähemmän kuin toisella. Ja seuratkaapa vaikka lukio tai amisikäisiä ystäviänne, jotka seurustelee... ei se poika tai tyttöystävä ole kiloista kiinni.
Vastaukset 1
Vanhimmat
olen samaa mieltä. jos haluat löytää rakkauden se ei ole kiloista kiinni. jos joku on kiloista kiinni "rakkaudessa" niin se on Pettäminen(karkeasti sanottuna)