Poliisi ja lehdistö törmäyskurssilla

Poliisi loukkasi sananvapautta törkeästi ottamalla työssään olleen journalistin kiinni Asem-mielenosoituksen yhteydessä.

Suomen Kuvalehden uutiskuvaajan poliisi vei putkaan vain siksi, että hän teki työtään ja poliisin kielloista huolimatta kuvasi epäonnistunutta mielenosoitusta.

Vastaavan kaltainen sananvapauden loukkaus tapahtui 80-luvun lopulla kun poliisi suoritti epäonnistuneen kotietsinnän Helsingin Sanomien toimitukseen ja yritti siten murtaa vapaan suomalaisen lehdistön lähdesuojaa. Tuolloin oli kyse poliisin omasta tietovuodosta Hesarille. Joku johtava poliisviranomainen oli "vuotanut" poliisin haluttomuutta tutkia SDP-puolueen ja rakennuskunta Hakan väitettyjä kytköksiä ja talousrikoksia SDP:n puoluetoimiston rakennusurakassa ja silloisen pääministeri Kalevi Sorsan ja Hakan välisiä asuntokauppoja.
10849
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Ihan vain kysymykseksi, kuka oli se joka ei totellut poliisin joukon hajaantumisKÄSKYÄ ?
Silloin syntyy jo kiinniottoperuste, jos ei virkamiehen tehtävän hoitamiseksi antamaa käskyä noudata.

Äänestä
  • nykyinen ulkoministerimme, joka tuli kiinniotetuksi vuonna 1969 Helsingissä Kalastajatorpan edessä kun ei noudattanut poliisin antamaa hajaantumiskäskyä.

    Kyse oli Persian sahin Retsa Pahlevin valtiovierailun johdosta syntyneistä mellakoista.

    Äänestä

  • Kiinniottoperustetta ei ollut. Tilanne oli ohi ja niskoittelu poliisia vastaan ei ole tarpeeksi vakava rikos kiinnioton perusteeksi.

    Pentikäisen rikosnimike oli yön aikana muuttunut niskoittelusta mellakaksi. Kuvaajan mellakasta epäileminen on täyttä paskaa ja kytät tietävät sen itsekin (koska kuvaaja ei osallistunut väkijoukon toimintaan), mutta vasta näin saatiin laillinen peruste kiinniotolle.
    Rikoslaki 16 luku 4§, 17 luku 2§. Pakkokeinolaki 1. luku 2§, 3§.

    Äänestä

  • epicurist kirjoitti:

    Kiinniottoperustetta ei ollut. Tilanne oli ohi ja niskoittelu poliisia vastaan ei ole tarpeeksi vakava rikos kiinnioton perusteeksi.

    Pentikäisen rikosnimike oli yön aikana muuttunut niskoittelusta mellakaksi. Kuvaajan mellakasta epäileminen on täyttä paskaa ja kytät tietävät sen itsekin (koska kuvaaja ei osallistunut väkijoukon toimintaan), mutta vasta näin saatiin laillinen peruste kiinniotolle.
    Rikoslaki 16 luku 4§, 17 luku 2§. Pakkokeinolaki 1. luku 2§, 3§.

    Poliisihan saa ilmoitusta tehdessään itse merkata rikosnimikkeen ja esimies voi aina vaihtaa alaisensa kirjoittaman nimikkeen. Vai luuletko, että kiinniotettu tai jopa rosvo sanelee poliisille nimikkeen, miksi hänet kiinniotettiin tai mistä häntä epäillään.

    Missähän pykälässä määritellään, mikä on niin vakava rikos, että vasta sen jälkeen poliisi saa suorittaa kiinnioton.

    Poliisilain mukainen kiinniotto ei vaadi, että olisi syyllistynyt edes rikokseen.

    Turha niitä pykäliä on heitellä, jos ei niistä mitään ymmärrä.

    Äänestä

  • epicurist kirjoitti:

    Kiinniottoperustetta ei ollut. Tilanne oli ohi ja niskoittelu poliisia vastaan ei ole tarpeeksi vakava rikos kiinnioton perusteeksi.

    Pentikäisen rikosnimike oli yön aikana muuttunut niskoittelusta mellakaksi. Kuvaajan mellakasta epäileminen on täyttä paskaa ja kytät tietävät sen itsekin (koska kuvaaja ei osallistunut väkijoukon toimintaan), mutta vasta näin saatiin laillinen peruste kiinniotolle.
    Rikoslaki 16 luku 4§, 17 luku 2§. Pakkokeinolaki 1. luku 2§, 3§.

    En lähde arpomaan kiinnioton oikeutusta kun en paikalla ollut ja nettikirjoituksienkaan perusteella en muitta mutkitta varmaa kantaa lähde ottamaan.

    Kuitenkin, edellämainitussa tilanteessa kuvaaja olisi voitu ottaa kiinni poliisilain 19 § perusteella, koska hän oli jättänyt noudattamatta käskyn poistua paikalta.

    Tuota mellakka vai ei-teemaa en sen enempää lähde kommentoimaan. Tosin rikoslain nojalla vaaditaan vain että

    1) "osallistuu teoillaan väkijoukon toimintaan" (mikä lasketaan osallistumiseksi, se ei suoraan tuosta ilmene) ja

    2) jättää noudattamatta - - - hajaantumiskäskyn. Tätä kohtaahan kuvaaja on myöntänyt rikkoneensa.

    Äänestä

  • esitutkinta-asetus kirjoitti:

    Poliisihan saa ilmoitusta tehdessään itse merkata rikosnimikkeen ja esimies voi aina vaihtaa alaisensa kirjoittaman nimikkeen. Vai luuletko, että kiinniotettu tai jopa rosvo sanelee poliisille nimikkeen, miksi hänet kiinniotettiin tai mistä häntä epäillään.

    Missähän pykälässä määritellään, mikä on niin vakava rikos, että vasta sen jälkeen poliisi saa suorittaa kiinnioton.

    Poliisilain mukainen kiinniotto ei vaadi, että olisi syyllistynyt edes rikokseen.

    Turha niitä pykäliä on heitellä, jos ei niistä mitään ymmärrä.

    Luuletko että poliisilla on oikeus heittää ihmisiä putkaan miten huvittaa?

    Jos luet ne pykälät, jotka heitin, niin asiat selviävät niistä, mutta selitetään vielä:
    Poliisi saa ottaa epäillyn kiinni, jos pidättämiseen on edellytykset. Pidättämiseen on edellytykset jos rikoksesta voi saada vuoden vankeutta sekä on syytä epäillä että epäilty välttelee tai vaikeuttaa esitutkintaa tai oikeutta, jatkaa rikoksen tekemistä (nyt kai mellakointia) tai kieltäytyy ilmoittamasta nimeään tai osoitettaan taikka antaa siitä ilmeisesti virheellisen tiedon.

    Siksi valokuvaajaa päätettiin epäillä mellakasta, koska siitä voi saada vuoden vankeutta. Tosin jälkeenpäin kun kiinniotto oli jo tapahtunut. Alunperin kiinniotto oli siis laiton.

    Mikä esitutkintalaissa muuttaa tämän?

    Poliisilain mukainen kiinniottaminen henkilön suojaamiseksi tuskin pätee tähän.

    Mutta tulipahan tätä kautta asia paremmin päivänvaloon, kun SK sai mehevän jutun. Perusteettomia kiinniottoja tehtiin tuona iltana varmasti kymmeniä.

    Äänestä

  • old_profile_28627 kirjoitti:

    En lähde arpomaan kiinnioton oikeutusta kun en paikalla ollut ja nettikirjoituksienkaan perusteella en muitta mutkitta varmaa kantaa lähde ottamaan.

    Kuitenkin, edellämainitussa tilanteessa kuvaaja olisi voitu ottaa kiinni poliisilain 19 § perusteella, koska hän oli jättänyt noudattamatta käskyn poistua paikalta.

    Tuota mellakka vai ei-teemaa en sen enempää lähde kommentoimaan. Tosin rikoslain nojalla vaaditaan vain että

    1) "osallistuu teoillaan väkijoukon toimintaan" (mikä lasketaan osallistumiseksi, se ei suoraan tuosta ilmene) ja

    2) jättää noudattamatta - - - hajaantumiskäskyn. Tätä kohtaahan kuvaaja on myöntänyt rikkoneensa.

    Poliisilain 19§ mukaan "kiinniotettu on päästettävä vapaaksi heti, kun tehtävän tarkoitus on saavutettu, kuitenkin viimeistään 12 tunnin kuluttua kiinniottamisesta".
    Pentikäinen oli putkassa 15 tuntia.

    Äänestä

  • epicurist kirjoitti:

    Poliisilain 19§ mukaan "kiinniotettu on päästettävä vapaaksi heti, kun tehtävän tarkoitus on saavutettu, kuitenkin viimeistään 12 tunnin kuluttua kiinniottamisesta".
    Pentikäinen oli putkassa 15 tuntia.

    Luovutetaan. Eihän tällaisen tyhmän kanssa kannata alkaa väittelemään. Sama kuin hevoselta jotain kyselisi, ihahaa.
    Vai mitä, mala !

    Äänestä

  • epicurist kirjoitti:

    Poliisilain 19§ mukaan "kiinniotettu on päästettävä vapaaksi heti, kun tehtävän tarkoitus on saavutettu, kuitenkin viimeistään 12 tunnin kuluttua kiinniottamisesta".
    Pentikäinen oli putkassa 15 tuntia.

    Pitää täysin paikkansa. Tosin jos luit edellisen kirjoitukseni, huomaat että totesin vaan että kuvaaja olisi VOITU ottaa kiinni poliisilainKIN perusteella. En väittänytkään että kuvaaja olisi otettu tämän pykälän nojalla kiinni.

    Äänestä

Alpolle tiedoksi, että tarkistin juuri lakikirjasta. Kyllä ne poliisin antamat käskyt ja kiellot ikävä kyllä, koskevat myös journalisteja. Vai jäiköhän minulta sittenkin huomaamatta joku pykälä, että nämä käskyt ja kiellot koskevat jokaista muuta paitsi journalisteja.

Ja Nikolaille tiedoksi, että vuosi oli 1970 ja tapahtumapaikka Espalla.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Alpo Stasi kirjoitti:

Poliisi loukkasi sananvapautta törkeästi ottamalla työssään olleen journalistin kiinni Asem-mielenosoituksen yhteydessä.

Suomen Kuvalehden uutiskuvaajan poliisi vei putkaan vain siksi, että hän teki työtään ja poliisin kielloista huolimatta kuvasi epäonnistunutta mielenosoitusta.

Vastaavan kaltainen sananvapauden loukkaus tapahtui 80-luvun lopulla kun poliisi suoritti epäonnistuneen kotietsinnän Helsingin Sanomien toimitukseen ja yritti siten murtaa vapaan suomalaisen lehdistön lähdesuojaa. Tuolloin oli kyse poliisin omasta tietovuodosta Hesarille. Joku johtava poliisviranomainen oli "vuotanut" poliisin haluttomuutta tutkia SDP-puolueen ja rakennuskunta Hakan väitettyjä kytköksiä ja talousrikoksia SDP:n puoluetoimiston rakennusurakassa ja silloisen pääministeri Kalevi Sorsan ja Hakan välisiä asuntokauppoja.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu